1.1  Tausta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/1883 kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta, jäljempänä erityisosaajadirektiivi , on annettu 20.10.2021. Direktiivin tarkoituksena on helpottaa kolmansista maista tulevien korkean osaamistason työntekijöiden maahanpääsyä. Tavoitteena on se, että Euroopan unionin laajuudella olisi järjestelmä, joka houkuttelisi sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on korkeaa osaamista. EU:n sinisen kortin uudistuksen tavoitteena on luoda tehokas ja joustava EU:n laajuinen väline, jonka avulla todellista EU:n tason lisäarvoa osaamisen houkuttelemiseen.  

Direktiivin uudistaminen lähti käyntiin siitä, että komission tiedonannossa 22.5.2014 tunnistettiin erityisosaajadirektiivin täytäntöönpanossa haasteita. Direktiivin mukaan unionin olisi pyrittävä luomaan houkuttelevampi ja tehokkaampi unionin laajuinen järjestelmä korkean osaamistason työntekijöille kolmansista maista. Unionin toimintatapaa tällaisten korkean osaamistason työntekijöiden houkuttelemiseksi olisi yhdenmukaistettava edelleen ja EU:n sinisestä kortista olisi tehtävä tämän osalta pääasiallinen väline, jonka vaikutuksesta menettelyt ovat nopeampia, maahanpääsykriteerit joustavampia ja laaja-alaisempia ja oikeudet laajempia, mukaan lukien EU:n sisäisen liikkuvuuden helpottaminen. Direktiivin säännökset koskevat muun muassa maahanpääsyn sekä sen epäämisen ja peruuttamisen perusteita, EU:n sinistä korttia ja menettelyä, oikeuksia ja liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä. Direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava voimaan viimeistään 18.11.2023. 

Tällä esityksellä pannaan täytäntöön erityisosaajadirektiivi ja samalla edistetään osaavan työvoiman maahanmuuttoa.  

1.2  Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Komission 3.3.2010 antamassa tiedonannossa "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" asetetaan tavoitteeksi, että unionista tulee osaamiseen ja innovointiin perustuva talous, yrityksille koituvaa hallinnollista rasitetta vähennetään ja työvoiman tarjonta ja kysyntä saadaan paremmin vastaamaan toisiaan. Kyseisessä tiedonannossa todetaan, että tarvitaan kokonaisvaltainen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvä politiikka ja että maahanmuuttajat on kotoutettava paremmin. Kolmansista maista olevien korkean osaamistason työntekijöiden maahanpääsyn helpottamiseksi toteutettavia toimenpiteitä on tarkasteltava tätä laajempaa taustaa vasten. 

Eurooppa-neuvoston 26. ja 27.6.2014 antamissa päätelmissä todetaan, että pystyäkseen jatkossakin houkuttelemaan lahjakkuuksia ja osaajia Euroopan on osallistuttava globaaliin kilpailuun lahjakkuuksista. Tämän vuoksi olisi kehitettävä strategioita, joilla maksimoidaan laillisen maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet ja joihin kuuluu myös nykyisten sääntöjen virtaviivaistaminen. 

Komission 13.5.2015 antamassa tiedonannossa "Euroopan muuttoliikeagenda" kehotetaan luomaan unionin laajuinen järjestelmä, joka houkuttelisi sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilla on korkeaa osaamista, ja todetaan, että neuvoston direktiiviä 2009/50/EY on uudelleentarkasteltava, jotta sen avulla unioni voi houkutella tehokkaammin lahjakkuuksia ja sitä kautta vastata unionin väestöhaasteisiin sekä työvoimapulaan ja osaamisvajeeseen unionin talouden tärkeimmillä sektoreilla. Kehotus kyseisen direktiivin uudelleentarkasteluun toistetaan komission 23.9.2020 antamassa tiedonannossa "Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus", jossa todetaan, että EU:n sinisen kortin uudistuksen on tuotettava tehokkaan ja joustavan EU:n laajuisen välineen avulla todellista EU:n tason lisäarvoa osaamisen houkuttelemiseen. 

Komissio antoi 6.4.2016 tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta ja laillisten maahanpääsyväylien kehittämisestä. Euroopan parlamentti vaati 12.4.2016 antamassaan päätöslauselmassa direktiivin 2009/50/EY, sen soveltamisala mukaan lukien, kunnianhimoista ja kohdennettua uudelleentarkastelua. Tiedonannon pohjalta komissio antoi 7.6.2016 ehdotuksen KOM (2016) 378 (lopullinen) direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä aiemman direktiivin 2009/50/EY kumoamiseksi (ns. erityisosaajadirektiivi). 

Sisäministeriö antoi komission ehdotuksesta eduskunnalle 1.9.2016 valtioneuvoston U-kirjelmän ( U 44/2016 vp ), josta hallintovaliokunta antoi lausunnon 28.9.2016 ( HaVL 30/2016 vp ). Neuvottelujen edetessä eduskunnalle toimitettiin 24.4.2017 U-jatkokirjelmä, johon hallintovaliokunta antoi lausunnon 31.5.2017 ( HaVL 16/2017 vp ).  

Direktiivin neuvottelut olivat välillä vaikeat ja neuvoston puheenjohtajan vaihtuessa panostus neuvottelujen eteenpäin viemiseen vaihteli, ja neuvottelujen kestoon osui ja siihen vaikutti myös vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden ennätyksellinen saapuminen EU:hun. Neuvottelut kestivät kaiken kaikkiaan yli viisi vuotta ja direktiivi annettiin viimein 20.10.2021. 

Hallituksen esityksen valmistelu

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 28.2.2023 työryhmän valmistelemaan erityisosaajadirektiivin täytäntöönpanon hallituksen esityksen muotoon. Työryhmään pyydettiin edustajat sisäministeriöstä, ulkoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Maahanmuuttovirastosta. Asettamispäätöksessä todettiin, että työryhmä voi valmistelun aikana kuulla asiantuntijoita ja järjestää kuulemistilaisuuksia. 

Työmarkkinajärjestöille järjestettiin kuulemistilaisuus 30.3.2023 palkkakynnyksen määrittelyyn liittyen. Kuultavina olivat SAK, EK, Suomen yrittäjät, Akava, KT ja STTK. Direktiivin 5 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että työmarkkinaosapuolia kuullaan ennen palkkakynnyksen asettamista.  

Lisäksi palkkakynnyksen asettamiseen liittyen tehtiin kysely Helsingin seudun kauppakamarin yritysraadin jäsenyrityksille.  

Hallituksen esityksen valmisteluasiakirjat ovat julkisessa palvelussa osoitteessa https://tem.fi/hankkeet-ja-saadosvalmistelu tunnuksella TEM014:00/2023 .  

3.1  Yleistä

Kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten 25.5.2009 annettu neuvoston direktiivi 2009/50/EY pantiin Suomessa täytäntöön muuttamalla ulkomaalaislakia ja eräitä muita siihen liittyviä lakeja (HE 37/2011 vp) siten, että muutokset tulivat voimaan 1.1.2012.  

Direktiivin 2009/50/EY:n johdosta ulkomaalaislaissa säädetään määritelmistä (3 §), toisesta jäsenvaltiosta Suomeen tulevan EU:n sinisen kortin haltijan ja tämän perheenjäsenen oleskeluluvan hakemisesta Suomessa (49 §), ensimmäisen ja jatko-oleskeluluvan pituudesta (53 ja 55 §), pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskeluluvan myöntämisestä (56 a §), EU:n sinisen kortin peruuttamisesta (58 b §), Maahanmuuttoviraston toimivallasta myöntää oleskelulupa (67 §), käsittelyajasta perhesiteen perusteella tehtyyn hakemukseen (69 a §), EU:n sinisen kortin myöntämisestä (73 a §), toiseen jäsenvaltioon siirtyneen Euroopan unionin sinisen kortin haltijan ja hänen perheenjäsenensä maahan palaamisesta ja oleskelusta (73 b §) ja EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen käsittelyajasta (84 §). Direktiivin 2009/50/EY sääntelyä ei ole kaikilta osin saatettu kansallisesti voimaan niin tarkasti kuin komissio nykyisin edellyttää täytäntöönpanon tapahtuvan. Siten esimerkiksi voimassa olevassa ulkomaalaislaissa ei säädetä nimenomaisesti direktiivin 2009/50/EY 3 artiklan soveltamisalasta, 8 artiklan EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen hylkäämisestä eikä 9 artiklan EU:n sinisen kortin peruuttamisesta ja uusimatta jättämisestä, joita koskevaan sääntelyyn uudistetussa direktiivissä on tehty joitakin muutoksia. Komissiolla on intressi seurata direktiivien täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, jotta se saa käsityksen, miten yhtenäiseltä ja vetovoimaiselta EU näyttäytyy ulospäin etenkin maailmanlaajuisessa kilpailussa osaavasta ja koulutetusta työvoimasta.  

Suomessa on lisäksi käytännössä kansallinen erityisasiantuntijan oleskelulupa, josta säädetään ulkomaalaislain 73 §:ssä. Ulkomaalaislain 5 luvun uudistuksessa (voimaan 23.2.2023) tehtiin oma kansallinen lupa erityisasiantuntijoille korostaen oleskeluluvan merkitystä oleskelulupajärjestelmässä ja kansainvälisten korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelua Suomeen. Luvan kriteeriksi asetettiin lisäksi, että erityisasiantuntijan palkan tulee olla vähintään keskimääräinen palkansaajan bruttopalkka. 

Tilastot myönnetyistä EU:n sinisistä korteista vuosina 2017–2023: 

Tilastot myönnetyistä erityisasiantuntijan oleskeluluvista vuosina 2017–2023:  

Sinisellä kortilla tapahtuneesta liikkumisesta toiseen jäsenvaltioon ei ole saatavilla tilastotietoa. Maahanmuuttovirastossa tilastoidaan vain sinistä korttia koskevat hakemukset ja päätökset. Kumpaankaan suuntaan tapahtuvasta liikkumisesta ei viraston UMA-järjestelmään tehdä sellaisia kirjauksia, joiden pohjalta lukumääriä voisi selvittää. Maahanmuuttoviraston arvio on, että Suomessa korttia hakevista vain muutamalla vuodessa olisi taustalla toisen jäsenvaltion myöntämä kortti. Lyhyemmän aikaa Suomessa toisen valtion kortilla oleskelleista ei Maahanmuuttovirastolla ole tietoa, ei myöskään Suomesta pois liikkuneista, mikä on tilanne muidenkin oleskelulupien kohdalla johtuen oleskelulupiin liittyvästä lyhytaikaisesta liikkumisoikeudesta Schengen-alueella.  

3.2  Artiklakohtainen esittely

Direktiivin artiklat, jotka aiheuttavat muutoksia voimassa olevaan lainsäädäntöön

Direktiivin 1 artiklassa säädetään sen kohteeksi maahantulon ja yli kolmen kuukauden oleskelun edellytyksistä kolmansien maiden kansalaisille, jotka tulevat jäsenvaltioiden alueelle korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten, ja heidän perheenjäsenilleen, sekä heidän oikeuksistaan. Lisäksi säädetään heidän maahantulon ja oleskelun edellytyksistä ja heidän oikeuksistaan muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka ensimmäisenä myönsi EU:n sinisen kortin. Direktiivi edellyttää säännösten lisäämistä lakiin.  

Direktiivin 2 artiklassa säädetään määritelmistä. Artiklan 1–9 ja 14 kohdasta on säädettävä laissa.  

Direktiivin 3 artiklassa säädetään soveltamisalasta. Artiklan 1 kohdassa säädetään niistä kolmannen maan kansalaisista, joihin direktiiviä sovelletaan, ja 2 kohdassa, joihin sitä ei sovelleta. Soveltamisalasta on säädettävä laissa.  

Direktiivin 5 artiklassa säädetään maahanpääsyn perusteista. Artiklan 1 kohdassa säädetään, että maahanpääsyn osalta EU:n sinisen kortin haltijan on a alakohdan mukaan esitettävä siinä tarkoitettu työsopimus tai sitova työtarjous, b ja c alakohdan mukaan esitettävä ei-säänneltyjen ja säänneltyjen ammattien osalta esitettävät asiakirjat ja d alakohdan osalta voimassa oleva matkustusasiakirja. Artiklan 3 kohdassa säädetään EU:n sinisen kortin myöntämisen edellytyksenä olevasta palkkakynnyksestä, joka jäsenvaltion on asetettava väliltä 1,0–1,6 kertaa keskimääräinen bruttovuosipalkka.  

Direktiivin 7 artiklassa säädetään hakemuksen hylkäysperusteista. Artiklan 1 kohdassa säädetään ehdottomista tilanteista, joissa hakemus on hylättävä. Näitä ovat tilanteet, joissa maahanpääsyn perusteet eivät täyty, asiakirjat on hankittu vilpillisesti, ne on väärennetty tai niitä on muutettu, hakija on uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle taikka työnantajan liiketoiminnan tai sen pääasiallisena tarkoituksena on helpottaa maahantuloa. Artiklan 2 kohdassa säädetään harkinnanvaraisista hylkäysperusteista. Tällaisia ovat työmarkkinoiden tilanteeseen liittyvät seikat sekä työnantajan työnantajavelvoitteiden rikkomisesta tai laittoman työvoiman käytöstä määrätyt seuraamukset tai puutteet sosiaaliturvaan, verotukseen, työntekijöiden oikeuksiin tai työoloihin liittyvien oikeudellisten velvoitteiden noudattamisessa. Tämän lisäksi syyt voivat liittyä työnantajan yrityksen likvidointiin tai taloudellisen toiminnan loppumiseen, työnantajalle direktiivin 2009/52/EY perusteella määrättyihin seuraamuksiin ja eettisen rekrytoinnin varmistamiseen. Artiklan 3 kohdassa säädetään, että päätöksenteossa on otettava huomioon tapauksen olosuhteet ja noudatettava suhteellisuusperiaatetta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista. Ulkomaalaislaissa ei säädetä tällä tarkkuudella EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen hylkäämisestä.  

Direktiivin 8 artiklassa säädetään EU:n sinisen kortin peruuttamisen ja uusimatta jättämisen perusteista. Artiklan 1 kohdassa säädetään tilanteista, joissa EU:n sininen kortti on jätettävä uusimatta tai se on peruutettava. Sen a alakohdassa säädetään EU:n sinisen kortin ja asiakirjojen hankkimisesta vilpillisin keinoin, niiden väärentämisestä tai vääristelystä, b alakohdassa siitä, että kortinhaltijalla ei ole enää luvan myöntämisen edellyttämää voimassa olevaa työsopimusta, c alakohdassa työn vaatiman pätevyyden täyttämättä jättämistä ja d alakohdassa liian alhaisesta palkkatasosta, jolla ei enää myönnettäisi lupaa.  

Artiklan 2 kohdassa säädetään tilanteista, joissa EU:n sininen kortti voidaan jättää uusimatta tai peruuttaa. Sen a alakohdassa säädetään yleisestä järjestyksestä, yleisestä turvallisuudesta ja kansanterveyteen liittyvistä seikoista, b alakohdassa työnantajan työnantajavelvoitteiden täyttämättä jättämisestä, c alakohdassa toimeentuloedellytyksestä, d alakohdassa oleskelusta muussa tarkoituksessa kuin EU:n sinisen kortin haltijana, e alakohdassa työsuhteessa noudatettavien ehtojen täyttämättä jättämisestä, f alakohdassa direktiivin tiettyjen työskentelyyn liittyvien säännösten noudattamatta jättämisestä, g alakohdassa siitä, että matkustusasiakirja ei voimassa, ja h alakohdassa direktiivin liikkuvuutta koskevien säännösten noudattamatta jättämisestä. Artiklan 2 kohdan toisessa kappaleessa säädetään toimeentuloedellytyksen arvioimisessa huomioitavista seikoista. 

Artiklan 3 kohdassa säädetään tarkemmin 2 kohdan f alakohdan soveltamisen osalta.  

Artiklan 4 kohdassa säädetään tilanteesta, jossa EU:n sinisen kortin haltija ei tilapäisesti ja enintään 12 kuukauden ajan ei täytä luvan myöntämisen edellytyksiä sairauden, toimintarajoitteen tai vanhempainvapaan vuoksi.  

Artiklan 5 ja 6 kohdassa säädetään tilanteessa, jossa kortinhaltija on työtön, jolloin EU:n sinistä korttia ei saa peruuttaa eikä sen uusimisesta kieltäytyä ja jolloin hänelle tulee varata oleskelun pituudesta kolmen tai kuuden kuukauden aika etsiä uusi työpaikka. Laissa on säädettävä asiasta. Kansallisesti voitaisiin päättää työnhakuajaksi enemmän kuin kolme tai kuusi kuukautta, mutta valmistelussa on katsottu, että tässä vaiheessa säädetään direktiivin sääntelyä vastaavalla tavalla.  

Artiklan 7 kohdassa säädetään kokonaisharkinnan suorittamisesta päätöksenteossa. 

Direktiivin 9 artiklassa säädetään EU:n sinisestä kortista. Sen 1 kohdan mukaan, kun edellytykset täyttyvät, kortti on myönnettävä. Artiklan 2 kohdassa säädetään oleskeluluvan voimassaoloajan pituudesta, 3–6 kohdassa oleskelulupakorttiin tehtävistä merkinnöistä ja 5 kohdassa lisäksi tilanteesta, että EU:n sinisen kortin hakija saa kansainvälistä suojelua ja sen selvittämiseen liittyvistä seikoista sekä pakolaisaseman siirtämisestä. Artiklan 7 kohdassa säädetään EU:n sinisen kortin haltijan oikeuksista sen voimassaoloaikana.  

Direktiivin 10 artiklassa säädetään maahantuloa koskevista hakemuksista. Sen 1 kohdan mukaan jäsenvaltion on päätettävä, kuka hakemuksen voi tehdä, 2 kohdassa mukaan hakemuksen käsittelystä riippumatta, onko hakija maassa vai ei, ja 3 kohdassa siitä, että jäsenvaltio voi hyväksyä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti sellaisen kolmannen maan kansalaisen jättämän hakemuksen, jolla ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa eikä pitkäaikaista oleskelua varten myönnettyä viisumia, mutta joka on laillisesti jäsenvaltion alueella.  

Direktiivin 11 artiklassa säädetään menettelyllisistä takeista eli missä ajassa hakemukseen on tehtävä päätös ja annettava se tiedoksi sekä hakemuksen täydentämismenettelystä. Lisäksi siinä säädetään hakijan sallitusta maassa oleskelusta luvan uusimisen tilanteessa sekä myös vähintään samojen menettelyllisten takeiden antamisesta EU:n sinisen kortin hakijalle kuin jo on kansallisen erityisasiantuntijan luvan hakijalla.  

Direktiivin 13 artiklassa säädetään tunnustetuista työnantajista. Artiklan 5 kohdassa säädetään, että jos jäsenvaltiot myöntävät kansallisia oleskelulupia korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten ja ovat ottaneet käyttöön tunnustamismenettelyjä työnantajia varten, jotka helpottavat tällaisten oleskelulupien myöntämistä, niiden on sovellettava samoja tunnustamismenettelyjä EU:n sinistä korttia koskeviin hakemuksiin, jos tällaisten lupien myöntämistä koskevat tunnustamismenettelyt ovat edullisempia kuin 1–4 kohdassa säädetyt menettelyt. Ulkomaalaislain 5 luvussa säädetään työnantajan sertifioinnista, jota sovelletaan lain 73 §:n erityisasiantuntijan ja 73 a §:n EU:n sinisen kortin hakemusmenettelyyn, jolloin sääntelyn on jatkossakin katettava EU:n sininen kortti, kun siitä säädettäisiin erillislaissa.  

Direktiivin 14 artiklassa säädetään työnantajiin kohdistettavista seuraamuksista. Lakiin on otettava viittaussäännökset rikoslain ja ulkomaalaislain säännöksiin sekä ulkomaalaislain niin sanottua pidättäytymispäätöstä koskevaan 187 §:ään. Erillislaissa ei ole tarkoituksenmukaista säätää omia aineellisia säännöksiä näiltä osin, vaan esimerkiksi pidättäytymispäätöstä koskevaa ulkomaalaislain 187 §:n 1 momenttia muuttamalla sääntely toteutettaisiin. Ei ole lain soveltamisen kannalta selkeää ja työnantajiin nähden tehokasta sääntelyä, jos pidättäytymispäätöksestä säädettäisiin useammassa laissa.  

Direktiivin 17 artiklan 7 kohdalla, jossa säädetään perheenjäsenten osalta, että eri jäsenvaltioissa oleskellut jaksot lasketaan yhteen, kun lasketaan erillisen oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä olevan oleskelun keston täyttymistä, vastaavuutensa direktiivin 2009/50/EY 15 artiklan 7 kohdassa. Erona uudessa sääntelyssä on se, että se on velvoittavaa, joten säännös on pantava täytäntöön. Siinä säädetään lisäksi, että jäsenvaltiot voivat edellyttää kahden vuoden yhtäjaksoista laillista oleskelua sen jäsenvaltion alueella, jossa hakemus erillisen oleskeluluvan saamiseksi jätetään, välittömästi ennen asiaankuuluvan hakemuksen jättämistä.  

Direktiivin 18 artiklassa säädetään EU:n sinisen kortin haltijoille myönnettävästä EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asemasta. Direktiivin sääntelyä on muutettu aiemmasta. Asiasta säädetään ulkomaalaislain 56 a §:ssä, jota on muutettava. Säännökseen on otettava sääntely oleskelun kerryttämisestä liikkuvuuden perusteella toisessa jäsenvaltiossa. Oleskeluluvan myöntämisessä laskettaisiin yhteen aikaisempaa laajemmin oleskeluaikoja eri perusteilla. Huomioon otettaisiin oleskelu toisessa jäsenvaltiossa, kun oleskelu on tapahtunut EU:n sinisen kortin, kansallisen erityisasiantuntijan, tutkijan oleskeluluvan nojalla sekä puolet ajasta, joka perustuu opiskeluun. Myös oleskelu kansainvälistä suojelua saavana henkilönä otetaan huomioon. Selvyyden vuoksi on todettava, että sääntely, joka vaatii välittömästi ennen hakemista kahden vuoden oleskelua EU:n sinisen kortin haltijana siinä jäsenvaltiossa, jossa lupaa haetaan, säilyy.  

Direktiivin 20 artiklassa säädetään lyhytaikaisesta liikkuvuudesta. Direktiivissä 2009/50/EY ei ole aiemmin säädetty lyhytaikaisesta liikkuvuudesta, jolloin siitä ei myöskään ole sääntelyä ulkomaalaislaissa. Lyhytaikaisesta liikkuvuudesta on säädettävä laissa.  

Direktiivin 21 artiklassa säädetään pitkäaikaisesta liikkuvuudesta. Direktiivin 2009/50/EY V luvussa on säädetty oleskelusta muissa jäsenvaltioissa samaan tapaan kuin nyt direktiivissä säädetään pitkäaikaisesta liikkuvuudesta. Ulkomaalaislain 49 §:n 1 momentin 4 a kohdassa säädetään liikkuvuudesta Suomeen, mutta laissa ei säädetä siitä sen tarkemmin. Liikkuvuudesta on säädettävä laissa tarkemmin.  

Direktiivin 22 artiklassa säädetään perheenjäsenten oleskelusta toisessa jäsenvaltiossa. Artiklasta on säädettävä voimassa olevaa lakia tarkemmin oleskeluluvan hakemisesta, oleskelusta, hakemuksen sisällöstä, lupamenettelystä ja sen kestosta.  

Direktiivin 23 artiklassa säädetään liikkuvuutta koskevista takeista ja seuraamuksista. Laissa on säädettävä sen 1 kohdasta, jonka mukaan ensimmäinen jäsenvaltio ei saa peruuttaa EU:n sinistä korttia, ennen kuin toinen jäsenvaltio on tehnyt päätöksen pitkäaikaista liikkuvuutta koskevasta hakemuksesta. Samoin 2 kohdasta, jonka mukaan paluu ensimmäiseen jäsenvaltioon on tietyissä tilanteissa sallittava, on säädettävä.  

Direktiivin liitteessä I on luettelo 2 artiklan 9 alakohdassa tarkoitetuista ammateista. Luettelo ehdotetaan otettavaksi ehdotettavan lain säännökseen.  

Direktiivin artiklat, jotka eivät aiheuta muutoksia lainsäädäntöön

Direktiivin 2 artiklassa säädetään määritelmistä. Artiklan 10–13 kohdasta ei ole tarvetta säätää laissa, koska määritelmien yleiskielisen luonteen vuoksi se on tarpeetonta. Artiklan 11 kohdan säännellyistä ammateista on maininta ehdotettavan uuden lain 5 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa ja myös 13 kohdan määritelmä liiketoiminta on kirjoitettu auki saman lain 12 §:n perusteluihin.  

Direktiivin 4 artiklan mukaan kansallisesti voidaan säätää suotuisimmista säännöksistä, joita voi sisältyä unionin oikeuteen ja erinäisiin kansainvälisiin sopimuksiin. Tätä koskeva erillinen säännös ei ole tarpeellinen.  

Direktiivin 5 artiklassa säädetään maahanpääsyn perusteista. Laissa ei ole tarpeen säätään sen 1 kohdan d alakohdan osalta viisumihakemuksesta, viisumista tai pitkäaikaisesta viisumista, eikä e alakohdan osalta sairausvakuutuksesta.  

Laissa ei ole myöskään tarvetta säätää 5 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta sairausvakuutuksesta, joka kattaa kaikki riskit, jotka yleensä katetaan asianomaisen jäsenvaltion kansalaisten osalta, niille ajanjaksoille, jolloin työsopimukseen liittyen tai sen seurauksena hänellä ei ole tällaista vakuutusturvaa tai vastaavaa oikeutta etuuksiin. Pääsääntöisesti yksi edellytys kolmannen maan kansalaisen oleskeluluvan saamiselle on voimassa oleva sairausvakuutus. Oleskeluluvan edellytysten täyttymisen tutkii Maahanmuuttovirasto. Sosiaaliturvaa toimeenpanevat laitokset eivät enää erikseen tätä tutki luvan myöntämisen jälkeen. Käytännössä erityisosaajat kuitenkin sairausvakuuttuvat Suomessa työskentelynsä perusteella. Lähtökohtaisesti erityisosaajien tulot ylittävät työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvussa määritellyn ansiotulorajan. Julkisen sairaanhoidon erityisosaajat saavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 56 §:n nojalla, vaikka heillä ei olisi kotikuntaa Suomessa. Erityisosaajadirektiivin 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan vaatimuksella ei siten ole Suomen kannalta merkitystä.  

Artiklan 4 ja 5 kohta eivät aiheuta muutosta lainsäädäntöön, koska niiden soveltaminen on jäsenvaltiolle vapaaehtoista, eikä niitä panna täytäntöön. 

Artiklan 7 kohdan vaatimuksesta osoitteen ilmoittamisesta ei ole tarpeen säätää laissa, koska siitä ei säädetä ulkomaalaislaissakaan. 

Direktiivin 6 artiklan mukaan direktiivi ei vaikuta jäsenvaltion oikeuteen päättää maahan päästettävien kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä. Suomella ei ole käytössä maahantulijoiden määrää säänteleviä kiintiöitä, eikä niistä direktiivin täytäntöönpanon vuoksi ole tarvetta säätää erikseen.  

Hakemuksen hylkäysperusteita koskevan 7 artiklan 2 kohdan a alakohta ei vaadi lakiin muutosta, koska saatavuusharkintaa ei sovelleta erityisosaajiin. Myöskään 2 kohdan e alakohta ei vaadi lakiin muutosta, koska eettinen rekrytointi huomioidaan muussa kuin yksittäistä EU:n sinistä korttia koskevassa hakemusmenettelyssä.  

EU:n sinisen kortin peruuttamista tai uusimatta jättämisen perusteita koskevan 8 artiklan 2 kohdan f ja g alakohdat ja kohdan toinen alakohta eivät vaadi lailla säätämistä.  

Direktiivin 12 artiklassa säädetään maksuista. Maksuista ei säädetä laissa, vaan sisäministeriön asetuksessa Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta (1042/2022). Asetus annetaan vuosittain, joten erityisosaajadirektiivin osalta maksut tulevat huomioiduiksi maksuasetuksen valmistelussa.  

Direktiivin 15 artiklan säädetään pääsystä työmarkkinoille. Sen 1 kohdassa säädetään EU:n sinisen kortin haltijan pääsystä työhön, mihin kortinhaltijalla jo nytkin on oikeus. Artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään työnantajan vaihtamisesta ja ilmoituksen tekemisestä. Ulkomaalaislaissa ei säädetä EU:n sinisen kortin osalta rajoituksia vaihtaa työnantajaa, joten kohta ei edellytä lainsäädäntötoimia. Artiklan 4 kohdan mukaan EU:n sinisen kortin haltija voi työttömyyskauden aikana etsiä ja vastaanottaa työtä tämän artiklan mukaisesti ja että EU:n sinisen kortin haltijan on ilmoitettava työttömyyskauden alkamisesta ja tapauksen mukaan sen päättymisestä oleskelujäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille asiaankuuluvien kansallisten menettelyjen mukaisesti. Ulkomaalaislaissa tai muussakaan laissa ei säädetä ilmoittamisvelvollisuudesta, eikä siitä ole katsottu olevan tarpeen säätää EU:n sinisen kortin kohdalla. Artiklan 5–9 kohta eivät edellytä lainsäädäntötoimia. EU:n sinisen kortin haltijalla on oikeus ulkomaalaislain mukaan harjoittaa elinkeinoa samanaikaisesti, kunhan se ei muodostu pääasiallisesti maassa oleskelun perusteeksi.  

Direktiivin 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan yhdenvertainen kohtelu koskee yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävän vuonna esiopetusta. Lapsella on oikeus saada maksutonta perusopetuslain mukaisesti järjestettyä esi- ja perusopetusta, vaikka kunta ei ole lapsen kotikunta. Asumisen ei tarvitse olla vakituista tai pysyvää. Riittää, että lapsen oleskelu kunnassa on sen luonteista, että se voidaan katsoa asumiseksi. Tämä oikeus koskee EU:n sinisen kortin haltijoiden perheenjäseniä yhtä lailla kuin muitakin Suomessa oleskelevia lapsia.  

Vapaan sivistystyön koulutuksiin hakeutuminen on avointa kaikille. EU:n sinisen kortin haltijat ja heidän perheenjäsenensä voivat halutessaan hakeutua vapaan sivistystyön koulutukseen samoin kuin muut maassa oleskelevat. Opinnot ovat pääsääntöisesti maksullisia. 

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus ja opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Kansalaisuus tai edes asuinmaa ei ole peruste, jota opiskelijavalinnassa voidaan käyttää. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi voidaan ottaa hakija, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän tai jolla koulutuksen järjestäjä muutoin katsoo olevan riittävät edellytykset tavoitteena olevan osaamisen hankkimiseen tai tutkinnon suorittamiseen. Lukiokoulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän taikka sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden lukiokoulutusta vastaaviin opintoihin. Asetuksella on säädetty, että lukiokoulutuksen järjestäjän tulee arvioida hakijan opetuskielen hallinta ja muut edellytykset suoriutua lukio-opinnoista. Hakijaa ei voida ottaa opiskelijaksi, jos hänellä ei ole riittävää valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen. 

Direktiivin 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 2 kohdan sääntelystä ei erikseen säädetä opintotukilaissa. Siten EU:n sinisen kortin haltijoita kohdellaan kuten muita kolmannen maan kansalaisia. Oikeutta opintotukeen ei ole, jos ulkomaalainen on tullut Suomeen opiskelutarkoituksessa. Erityisosaajat tulevat pääsääntöisesti työhön ja voivat toki työskentelyn perusteella päästä teoriassa opintotuen piiriin. Kelan tietojen mukaan tarvetta opintotukeen ei kuitenkaan ole ollut, eivätkä nämä erityisosaajat ole kyselleet opintotukioikeuden perään. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että heidän tulonsa ovat aiemmin ylittäneet huomattavasti opintotuen tulorajan (35 360 €/v). Vaikka eritysosaajien tulovaatimus laskisi direktiivin uudistuksen myötä, he silti todennäköisesti ylittävät sen jatkossakin. Perheenjäsenillä tilanne voisi olla eri. Eli poikkeuksen säätämistä opistotukilakiin ei pidetä tarpeellisena.  

Direktiivin 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan EU:n sinisen kortin haltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti EU:n sinisen kortin myöntäneen jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa tutkintojen, todistusten ja muun ammattipätevyyden tunnustamisessa asiaankuuluvien kansallisten menettelyjen mukaisesti. Säänneltyjen ammattien ollessa kyseessä, ammattipätevyys, jonka kolmannen maan kansalainen on hankkinut toisessa jäsenvaltiossa, on tunnustettava samoin edellytyksin kuin unionin kansalaisen ammattipätevyys. Kolmannessa maassa hankittu pätevyys on otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan vaikuta säänneltyjen ammattien harjoittamiselle kansallisessa lainsäädännössä asetettuihin ehtoihin. Se ei estä jäsenvaltiota pitämästä voimassa kansallisia rajoituksia, jotka koskevat pääsyä sellaiseen työhön, johon kuuluu ainakin satunnainen osallistuminen viranomaistoimintaan ja vastuu valtion yleisen edun turvaamisesta, eikä pitämässä voimassa sellaisia toimintoja koskevia kansallisia sääntöjä, jotka on varattu kyseisen jäsenvaltion kansalaisille, unionin kansalaisille tai Euroopan talousalueen toisen jäsenvaltion kansalaisille.  

Ammattipätevyyslain (1384/2015) 1 §:n 2 momentin mukaan lakia sovelletaan Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkiman ammattipätevyyden tunnustamiseen. Lakia sovelletaan myös ammattipätevyyden tunnustamiseen, joka perustuu Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen tai muuhun Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toisen osapuolen kanssa tekemään sopimukseen taikka kolmansien maiden kansalaisten asemaa koskevaan unionin lainsäädäntöön. 

Direktiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan EU:n sinisen kortin haltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti EU:n sinisen kortin myöntäneen jäsenvaltion omien kansalaisten kanssa asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklassa tarkoitetuilla sosiaaliturvan aloilla. Saman artiklan 3 kohdan mukaan EU:n sinisen kortin haltijat, jotka muuttavat kolmanteen maahan, tai heidän jälkeensä jääneet henkilöt, jotka asuvat kolmannessa maassa ja joilla on EU:n sinisen kortin haltijan asemaan perustuvia oikeuksia, saavat EU:n sinisen kortin haltijan aiempaan työskentelyyn perustuvat vanhuuteen, työkyvyttömyyteen tai kuolemaan liittyvät lakisääteiset eläkkeet, jotka on ansaittu asetuksen (EY) N:o 883/2004 3 artiklassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti, samoin ehdoin ja saman suuruisina kuin asianomaisen jäsenvaltion kansalaiset silloin, kun tällaiset kansalaiset muuttavat kolmanteen maahan. Suomessa työskentelyn perusteella kertynyt työeläke maksetaan edellytysten täyttyessä riippumatta siitä, missä maassa eläkkeensaaja tällöin asuu tai minkä maan kansalainen hän on. Myös kansaneläkkeen maksu kolmansiin maihin määräytyy eläkkeensaajan kansalaisuudesta riippumatta kaikille samalla tavoin. Suomen eläkelainsäädäntö täyttää direktiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiset vaatimukset.  

Direktiivin 16 artiklan 1 kohdan f alakohdan säädetään yhdenvertaisesta kohtelusta mahdollisuudesta saada yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluja, mukaan lukien asunnon saamiseen liittyvät menettelyt, sekä työvoimatoimistojen antamia tieto- ja neuvontapalveluja. Artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat 1 kohdan f alakohdan osalta rajoittaa yhdenvertaisen kohtelun soveltamista asunnon saamiseen liittyvien menettelyjen osalta. Ympäristöministeriön mukaan valtion tukemassa asuntokannassa on tällä hetkellä voimassa rajoitus, jonka mukaan asukkaaksi valinta edellyttää vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttavaa oleskelulupaa. Tällainen säännös sisältyy vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain ( 604/2001 ) 11 §:n 3 momenttiin, vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain ( 574/2016 ) 10 §:n 2 momenttiin, aravarajoituslain ( 1190/1993 ) 4 §:n 3 momenttiin ja asumisoikeusasunnoista annetun lain ( 393/2021 ) 12 §:n 1 momenttiin. Valtion tukemassa asuntokannassa on myös muita asukasvalintakriteerejä, jotka käytännössä tarkoittavat sitä, että EU:n sinisen kortin haltijat eivät ole potentiaalinen ryhmä saamaan tällaista asuntoa. Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukasvalinnassa otetaan huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve, varallisuus ja tulot. Asukasvalintaperusteista säädetään kussakin mainitussa säädöksestä välittömästi viitattujen säännösten perässä. Asukasvalintaperusteet kuitenkin täyttävät direktiivissä tarkoitetun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, koska niissä ei aseteta mitään väestöryhmää etusijalle. TE-toimistojen antamat tieto- ja neuvontapalvelut ovat avoimia kaikille, eivätkä niiden saaminen edellytä rekisteröitymistä työttömäksi työnhakijaksi.  

Direktiivin 17 artikla perheenjäsenistä vastaa pääosin, mitä sen osalta on säädetty direktiivin 2009/50/EY 15 artiklassa. Sääntely on siten kansallisesti voimassa, lukuun ottamatta 17 artiklan 7 kohta.  

Direktiivin 23 artiklassa säädetään liikkuvuutta koskevista takeista ja seuraamuksista. Sen 3 ja 4 kohdassa säädetään kustannusten kattamisesta paluutilanteessa toisesta jäsenvaltiosta takaisin ensimmäiseen jäsenvaltioon ja työnantajaan kohdistettavista seuraamuksista, jos työnantaja on vastuussa liikkuvuutta koskevien ehtojen noudattamisesta. Kohdat eivät tule pantavaksi täytäntöön, koska tällaisista kustannusten kattamisesta ja työnantajaan kohdistettavista seuraamauksia ei säädetä ulkomaalaislainsäädännössä. EU:n sinisen kortin haltija liikkuu ja hakee tarvittaessa oleskelulupaa, jolloin vastuu liikkumisesta on hänen, ei hänen työnantajan. Artiklan 5 kohta otettaisiin huomioon säännöskohtaisissa perusteluissa, koska se on menettelyyn liittyvää, ja karkottamisesta ja siihen liittyvästä paluusta säädetään ulkomaalaislaissa. Artiklan 6 kohta koskee ulkorajan ylittämistä ja tietojen hakemista Schengenin tietojärjestelmästä, eikä siitä ole tarve säätää laissa.  

Direktiivin 24 artiklassa säädetään tiedonsaannista ja seurannasta. Artiklan 1 ja 2 kohdassa edellytetään, että tiedot hakemusta varten on helposti saatavilla ja samalla tavalla kuin kansallisen luvan kohdalla. Artiklan 3 kohdassa luetellaan asiat, jotka on toimitettava komissiolle kerran vuodessa ja jokaisen muutoksen yhteydessä. Kohdat eivät edellytä säännöksiä lakiin.  

Direktiivin 25 artikla koskee tilastointia ja tilastojen toimittamista komissiolle. Se ei edellytä säännöksiä lakiin.  

Direktiivin 26 artiklassa säädetään liitteen I ammattiluettelosta, jonka osalta komissio antaa määräajoin Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomukset ammattiluettelon arvioinnista. Komissio voi kertomusten perusteella tehdä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia liitteen muuttamiseksi.  

Direktiivin 27 artiklassa säädetään raportoinnista. Sen mukaan komissio toimittaa viimeistään 18 päivänä marraskuuta 2026 ja joka neljäs vuosi tämän jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta jäsenvaltioissa.  

Direktiivin 28 artiklassa säädetään yhteyspisteiden välisestä yhteistyöstä. Maahanmuuttovirasto on toiminut direktiivin tarkoittamana yhteyspisteenä ja siitä säädetään ulkomaalaislain 67 §:n 4 momentissa. Säännös siirretään uuteen lakiin.  

Direktiivin 29 artiklassa säädetään direktiivin (EU) 2016/801 2 artiklan 2 kohdan g alakohdan muuttamisesta. Säännös ei aiheuta muutosta.  

Direktiivin 30 artiklassa säädetään direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta, 31 artiklassa direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja 32 artiklassa direktiivin voimaantulosta sekä 33 artiklassa direktiivin osoittamisesta jäsenvaltioille.  

Direktiivin 31 artiklassa säädetään saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sen mukaan jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 18 päivänä marraskuuta 2023. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. Lisäksi siinä säädetään, että kansallisessa lainsäädännössä on oltava viittaus direktiiviin, ja että kansalliset säännökset on toimitettava kirjallisina komissiolle.  

Direktiivin 32 artiklassa säädetään direktiivin voimaantulosta ja 33 artiklassa direktiivin osoittamisesta jäsenvaltioille.  

4.1  Keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on tehdä EU:n sinisen kortin myöntämisestä houkuttelevampi lupa. Kun luvan myöntämisen edellytyksenä oleva palkkakynnys laskettaisiin 1,5:stä 1,0:aan, merkitsisi se, että entistä useampi kansallisen erityisasiantuntijan luvan hakijoista hakisi EU:n sinisen kortin.  

Ehdotettavassa laissa säädettäisiin nykyistä tarkemmin EU:n sinisen kortin myöntämisestä, sitä koskevan hakemuksen hylkäämisestä, luvan uusimatta jättämisestä ja peruuttamisesta sekä lyhyt- ja pitkäaikaisesta liikkuvuudesta jäsenvaltioiden välillä.  

4.2  Pääasialliset vaikutukset

5.1  Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Ulkomaalaislain muuttaminen vai erillislaki

Erityisosaajadirektiivin täytäntöönpanossa oli päätettävä, säädetäänkö siitä ulkomaalaislaissa vai omassa erillislaissa, kuten on tehty ns. ICT-lain ja kausityölain kohdalla, joissa myös kansallinen sääntely perustuu direktiiviin. EU:n sinisestä kortista säädetään tällä hetkellä ulkomaalaislaissa sen perusteella, mitä kumotussa direktiivissä 2009/50/EY säädetään. Direktiivin täytäntöönpano on ollut tuolloin erilaista, sillä esimerkiksi direktiivin hakemuksen hylkäämistä ja EU:n sinisen kortin uusimatta jättämistä ja peruuttamista koskevasta sääntelystä eikä direktiivin soveltamisalasta säädetä direktiivissä säädetyn mukaisesti ulkomaalaislaissa. Näin ollen käytännössä EU:n sinistä korttia koskevaan hakemukseen sovelletaan esimerkiksi ulkomaalaislain 36 §:ää, mikä ei vastaa direktiivin sääntelyä. Komissio on viime vuosina tehostanut direktiivien täytäntöönpanon seurantaa muun muassa siitä syystä, että EU:n tulee näyttäytyä mahdollisimman yhtenäisenä kolmansiin maihin nähden sikäli kuin se direktiiveihin liittyvä kansallinen liikkumavara huomioon ottaen on mahdollista ja myös, koska direktiiveissä säädettyihin oleskelulupiin liittyy joissakin tilanteissa luvanhaltijan oikeus liikkua direktiivin tarkoituksessa työskentelemään tai opiskelemaan toiseen jäsenvaltioon. Lisäksi EU-sääntelyn täytäntöönpanoa korostaa se seikka, että pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskeluluvan hakemuksessa voidaan uuden erityisosaajadirektiivin mukaan tietyin edellytyksin ottaa huomioon oleskelua toisessa jäsenvaltiossa laskettaessa viiden vuoden oleskeluaikavaatimuksen täyttämistä.  

Sisäministeriön johtama seurantaryhmä on valmistellut ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen esiselvityshankkeessa julkaisun Näkökohtia ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen valmisteluun ( sisäministeriön julkaisuja 2023:17 ). Jos ulkomaalaislain kokonaisuudistus käynnistyy, sen yhteydessä vaihtoehtona on erillislakien integroiminen yhteen uuteen ulkomaalaislakiin.  

Palkkakynnys

Erityisosaajadirektiivin 5 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa mainitusta kuukausi- tai vuosipalkasta koostuvan bruttovuosipalkan määrä ei saa alittaa asianomaisen jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten asettamaa ja julkaisemaa palkkakynnystä. Toisessa alakohdassa säädetään, että palkkakynnyksen on oltava vähintään 1,0 kertaa mutta enintään 1,6 kertaa keskimääräinen bruttovuosipalkka asianomaisessa jäsenvaltiossa.  

Saman artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltio voi soveltaa alempaa palkkakynnystä, jonka on oltava vähintään 80 prosenttia kyseisen jäsenvaltion 3 kohdan mukaisesti asettamasta palkkakynnyksestä, sellaisiin ammatteihin liittyvän työn osalta, joissa erityisesti tarvitaan työskentelemään kolmansien maiden työntekijöitä ja jotka kuuluvat ISCO luokituksen pääryhmiin 1 ja 2, edellyttäen, että alempi palkkakynnys on vähintään 1,0 kertaa kyseisen jäsenvaltion keskimääräinen bruttovuosipalkka.  

Lisäksi 5 kohdan mukaan jäsenvaltio voi soveltaa alempaa palkkakynnystä, jonka on oltava vähintään 80 prosenttia kyseisen jäsenvaltion 3 kohdan mukaisesti asettamasta palkkakynnyksestä, sellaisten kolmannen maan kansalaisten osalta, jotka ovat suorittaneet korkea-asteen tutkinnon enintään kolme vuotta ennen EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen tekemisestä, edellyttäen, että alempi palkkakynnys on vähintään 1,0 kertaa asianomaisen jäsenvaltion keskimääräinen bruttovuosipalkka.  

Palkkakynnyksen määrittelyssä on siten kansallista liikkumavaraa erityisosaajadirektiivin 5 artiklan 3–5 kohdassa.  

Kumotun erityisosaajadirektiivin mukaan palkkakynnyksen tuli olla vähintään 1,5 kertaa keskimääräisen bruttovuosipalkan suuruinen. Lisäksi jäsenvaltiot ovat voineet määrittää alemman palkkakynnyksen (1,2) tietyissä kansallisesti määritellyissä ammateissa, jotka kuuluvat ISCO-pääryhmiin 1 ja 2. Suomella tällaista matalampaa palkkakynnystä tiettyihin ammatteihin ei ole määriteltynä. Ulkomaalaislain 73 a §:n mukaan EU:n sinisen kortin myöntämisen edellytyksenä on, että työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa sovittu palkka on vähintään 1,5-kertainen verrattuna keskimääräiseen palkansaajan bruttopalkkaan.  

Direktiivin neuvotteluja varten hallitus antoi komission ehdotuksesta eduskunnalle 1.9.2016 valtioneuvoston U-kirjelmän ( U 44/2016 vp ), johon hallintovaliokunta antoi valiokunnan lausunnon 28.9.2016 ( HaVL 30/2016 vp ). U-jatkokirje annettiin eduskunnalle 24.4.2017, johon hallintovaliokunta antoi lausunnon 31.5.2017 ( HaVL 16/2017 vp ). Valiokunta piti yhtäältä tärkeänä, että uuden direktiivin mukainen palkkakynnys on alhaisempi kuin nykyisin, ja toisaalta, että kansalliset lupajärjestelmät täydentävät direktiivin mukaista menettelyä ja että mahdollisuus täydentävän kansallisen lupajärjestelmän säilyttämiseen on Suomen kannalta keskeinen.  

Erityisosaajadirektiivin edellä mainitussa artiklassa säädetyn mukaan jäsenvaltio asettaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun palkkakynnyksen sen jälkeen kun työmarkkinaosapuolia on kuultu kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Työmarkkinaosapuolia on kuultu 30.3.2023, kuten kohdassa 1.2 todetaan. Työmarkkinaosapuolet katsoivat yksimielisesti, että palkkatasoksi valitaan 1,0. Samalla kävi selväksi, että erityisosaajadirektiivin 5 artiklan 4 ja 5 kohdan tilanteista ei ole tarve säätää.  

Hallituksen esityksen valmistelussa on päädytty siihen, että palkkatasoksi valitaan 1,0, joka on sama kuin kansallisen oleskeluluvan kohdalla.  

Maahanmuuttovirasto arvioi, että EU:n sinisen kortin hakijamäärät voisivat nousta palkkakynnyksen laskiessa mahdollisesti siirtymällä erityisasiantuntijan luvasta EU:n sinisen kortin puolelle. Lisäksi EU:n sinisen kortin alempi palkkakynnys saattaa merkitä joissakin tilanteissa hakemuksen tarkempaa selvittämistä sen osalta, onko todella kyse erityispätevyyttä vaativasta työstä. Tällaista on ilmennyt jonkin verran jo kansallisen erityisasiantuntijan hakemusten kohdalla, joissa yritetään kiertää työntekijän oleskelulupaan liittyvää sääntelyä hakemalla erityisasiantuntijan lupaa ”tavallisiin” työtehtäviin. 

Maahanmuuttovirasto lisäksi arvioi, että alempi palkkakynnys saattaisi tehdä Suomen myöntämästä EU:n sinisestä kortista keinon siirtyä toiseen jäsenvaltioon, kun myös liikkuvuus helpottuu. Pitkäaikainen liikkuminen on tosin mahdollista vasta 12 kuukauden jälkeen aiemman 18 kuukauden sijasta ja se edellyttää lisäksi, että toinen jäsenvaltio myöntää sen maan kansallisen sääntelyn perusteella EU:n sinisen kortin.  

5.2  Muiden jäsenvaltioiden suunnittelemat tai toteuttamat keinot

Saksan osalta on tiedossa, että se aikoo laskea EU:n sinisen kortin tulorajoja. Hallitus haluaa myös painottaa aiempaa enemmän työkokemusta tutkintojen sijaan. Jatkossa henkilön vähintään kaksivuotisen tutkinnon ei tarvitsisi olla Saksassa tunnustettu, mikäli henkilöllä on myös kaksi vuotta työkokemusta. 

Viro aikoo todennäköisesti pysyttää, kunhan maan uusi hallitus asiasta päättää, EU:n sinisen kortin palkkakynnyksen 1,5:ssä, joka vuonna 2023 vastaa 2 528 euron bruttoansiota kuukaudessa. Sillä on tällä hetkellä käytössä 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti alempi palkkakerroin 1,24 eli 2 098 euroa kuukaudessa, joka on ollut sama vuodesta 2010 lukien, mutta todennäköisesti Viro ei aio enää säilyttää direktiivin sallimaa alempaa palkkakynnystä tietyissä ammattiryhmissä tai vaihtoehtoisesti se muuttaa merkittävästi ammattiryhmien listaa. Listalla ovat erityisasiantuntijat ja johtajat luonnontieteen ja tekniikan sekä terveydenhuollon alalla, pedagogit, liiketalouden ja hallinnollisten asioiden erityisosaajat, tiedotuksen ja viestinnän erityisosaajat sekä laki-, kulttuuri- ja sosiaalialojen erityisosaajat. Vuonna 2010 kaikkia ulkomaalaisia työntekijöitä koski vähintään 1,24-kertainen palkka. Tällä hetkellä vaatimuksena on palkkakerroin 1,0 eli 1 685 euroa kuukaudessa, mikä on johtanut siihen, ettei EU:n sinistä korttia haeta, koska oleskeluluvan saa tällä alemmalla palkkatasolla.  

Ruotsissa työryhmä on pohtinut palkkarajaa, muutoksia nykyiseen rajaan (1,5) ei ole esitetty. Asia on kuitenkin vielä kesken poliittisen käsittelyn puuttuessa. Kansallista erityisosaajan lupaa Ruotsissa ei ole. Hallitus on antanut Migrationsverketille tehtävän edistää erityisosaajien työperusteista maahanmuuttoa, ja tätä tehtävää varten virastossa on perustettu työryhmä, joka aikoo uudistaa työlupaprosessin. Migrationsverketin 12.5.2023 päivätyn tiedotteen mukaan virastossa on tehty päätös nopeuttaa työntekijän oleskelulupaa ja että kokonaan uusi työperusteisten lupien käsittelymalli tullaan ottamaan käyttöön vielä kuluvan vuoden aikana. Lisäksi virastoon tullaan perustamaan kansainvälisen rekrytoinnin yksiköitä, jotka palvelevat erityisosaajia palkkaavia työnantajia. Tavoitteeksi on asetettu, että erityisosaajien työntekijän oleskelulupahakemukset ratkaistaisiin 30 vuorokaudessa.  

Valmistelun loppuvaiheessa syyskuussa 2023 on saatu tietoa joidenkin muiden jäsenvaltioiden valmistelusta palkkakynnyksen osalta. Slovenia aikoo säätää tasosta 1,0, josta Romania myös on jo säätänyt. Itävalta on asettanut palkkakynnykseksi 1,0 ja on säätänyt asetuksen, jonka nojalla työ- ja elinkeinoministeri voi nostaa kynnyksen 1,5:een, jos palkat nousevat keskimääräistä enemmän tai työmarkkinoiden kehitys on negatiivista. Slovakia aikoo säätää tasosta 1,2. Alankomaat on asettanut tason 1,29, joka vastaa kansallisen luvan kohdalla noudatettavaa tasoa. Belgiassa alueet määrittävät tason, mutta yleinen taso olisi 1,3. Latvia ja Bulgaria ovat asettaneet tason 1,5, kuten myös Unkari, jossa on lisäksi käytössä myös alempi taso 1,2 erityisesti terveydenhoitoalan ammateissa, esimerkiksi ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti ja apteekkari. Kroatialla on direktiivin täytäntöönpano vielä kesken ja esitys sisältää tällä hetkellä tason 1,5. Kreikka on asettanut tason 1,6. Espanjassa, Luxemburgissa ja Italiassa menettelyt ovat vielä kesken. 

7.1  Laki kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten

1 §.Lain tarkoitus . Lain 1 §:ssä ehdotetaan säädettävän lain tarkoituksesta. Lain tarkoituksena on panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/1883 kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta, jäljempänä erityisosaajadirektiivi. 

2 §.Soveltamisala . Lain 2 §:ssä säädettäisiin lain soveltamisalasta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin lain soveltamisesta kolmansien maiden kansalaisiin, jotka hakevat tai joille on myönnetty erityisosaajadirektiivin tarkoittama EU:n sininen kortti.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin niistä kolmansien maiden kansalaisista, joihin lakia ei sovelleta.  

Momentin 1 kohdan mukaan lakia ei sovelleta niihin, jotka hakevat kansainvälistä suojelua ja odottavat asemaansa koskevaa päätöstä tai jotka saavat tilapäistä suojelua direktiivin 2001/55/EY mukaisesti jossakin jäsenvaltiossa. Sen sijaan lakia sovellettaisiin kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin. 

Momentin 2 kohdan mukaan lakia ei sovelleta niihin, jotka hakevat tai saavat kansallisen lainsäädännön, kansainvälisten velvoitteiden tai jäsenvaltion käytännön mukaisesti suojelua tai odottavat asemaansa koskevaa päätöstä.  

Momentin 3 kohdassa säädettäisiin, että lakia ei sovelleta niihin, jotka hakevat oleskelulupaa direktiivin (EU) 2016/801 tarkoittamana tutkijana toteuttaakseen tutkimushanketta. Sen sijaan niihin, joille on myönnetty mainitun direktiivin tarkoittama tutkijan oleskelulupa ja jotka oleskelevat maassa, lakia sovellettaisiin.  

Momentin 4 kohdassa soveltamisen ulkopuolelle jätetään ne, joille on myönnetty direktiivin 2003/109/EY tarkoittama EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asema.  

Momentin 5 kohdassa soveltamisalan ulkopuolelle jätettäisiin ne, jotka tulevat jäsenvaltioon sellaisten kansainväliseen sopimukseen sisältyvien sitoumusten nojalla, joilla helpotetaan tiettyjen kauppaan ja investointeihin liittyvien luonnollisten henkilöiden ryhmien maahantuloa ja tilapäistä oleskelua. Lakia kuitenkin sovellettaisiin niihin, joille on myönnetty pääsy jäsenvaltion alueelle yrityksen sisäisen siirron saaneina työntekijöinä direktiivin 2014/66/EU mukaisesti. 

Momentin 6 kohdan mukaan soveltamisalan ulkopuolelle jätettäisiin ne, joiden maastapoistamista on lykätty tosiseikkoihin perustuvista tai oikeudellisista syistä.  

Momentin 7 kohdassa säädettäisiin, että lakia ei sovellettaisi direktiivin 96/71/EY tarkoittamiin lähetettyihin työntekijöihin.  

Momentin 8 kohdan mukaan lain soveltamisalan ulkopuolelle jätettäisiin ne, joilla on unionin ja yhtäältä jäsenvaltioiden ja toisaalta kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella kyseisten kolmansien maiden kansalaisina samanlainen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla. 

3 §.Suhde ulkomaalaislakiin. Pykälässä säädettäisiin ulkomaalaislain soveltamisesta tätä lakia sovellettaessa, ellei tässä laissa toisin säädetä. Ulkomaalaislain maahantuloa, maastalähtöä, oleskelua ja työntekoa koskevaa sääntelyä sovellettaisiin. On huomattava, että erityisosaajadirektiivin 18 ja 19 artiklan mukaisesta EU:n alueella pitkään oleskelleen henkilön asemasta säädetään ulkomaalaislaissa. Myös esimerkiksi oleskeluluvan lajia ja matkustusasiakirjoja koskevaa ulkomaalaislain sääntelyä sovellettaisiin.  

4 §. Määritelmät. Pykälässä säädettäisiin määritelmistä. Sen 1 kohdassa säädettäisiin kolmannen maan kansalaisen määritelmästä, jolla tarkoitettaisiin muita kuin unionin kansalaisia.  

Pykälän 2 kohdassa määriteltäisiin korkeaa osaamistasoa vaativa työ. Määritelmä koostuisi kolmesta osasta. Määritelmän a kohdan mukaan se tarkoittaisi työsuhteessa työntekijälle kuuluvaa suojaa, b kohta työnteon vastikkeellisuutta ja c kohta korkeaa ammattipätevyyttä, jota työssä vaaditaan.  

Pykälän 3 kohdassa määriteltäisiin EU:n sininen kortti. Kyseessä olisi oleskelulupa, jossa on oleskelulupaa kuvaava merkintä ”EU:n sininen kortti”. Merkintä tarkoittaa, että EU:n sininen kortti oikeuttaa haltijansa asumaan ja työskentelemään Suomessa tai jonkin jäsenvaltion alueella erityisosaajadirektiivin ehtojen nojalla. 

Pykälän 4 kohdassa määriteltäisiin ensimmäisen jäsenvaltio, joka on se jäsenvaltio, joka ensimmäisenä myöntää hakijalle EU:n sinisen kortin.  

Pykälän 5 kohdassa määriteltäisiin toinen jäsenvaltio, joka on se jäsenvaltio, johon EU:n sinisen kortin haltija liikkuu erityisdirektiivissä säädetyllä tavalla ensimmäisessä jäsenvaltiossa myönnetyllä luvalla. 

Pykälän 6 kohdassa määriteltäisiin perheenjäsen. Määritelmällä tarkoitetaan perheenyhdistämisdirektiivin 2003/86/EY 4 artiklan 1 kohdan perheenjäsenen määritelmää. 

Pykälän 7 kohdassa määriteltäisiin korkea ammattipätevyys. Sillä tarkoitettaisiin pätevyyttä, josta on osoituksena korkea-asteen tutkinto tai korkea ammattiosaaminen. 

Pykälän 8 kohdassa määriteltäisiin korkea-asteen tutkinto. Sillä tarkoitettaisiin sellaista tutkintotodistusta, todistusta tai muuta muodollista pätevyyttä osoittavaa asiakirjaa, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut ja joka osoittaa henkilön suorittaneen keskiasteen jälkeisen korkea-asteen koulutusohjelman tai vastaavan koulutusohjelman eli sijaintivaltiossaan korkeakouluksi tai vastaavaksi korkea-asteen oppilaitokseksi tunnustetun oppilaitoksen tarjoamien kurssien muodostaman kokonaisuuden, kun kyseisen tutkinnon hankkimiseksi tarvittavien opintojen kesto on vähintään kolme vuotta ja ne vastaavat vähintään kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) 2011 tasoa 6 tai tapauksen mukaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) tasoa 6 kansallisen lainsäädännön mukaisesti. 

Pykälän 9 kohdan a alakohdassa määriteltäisiin korkea ammattiosaaminen. Sillä tarkoitettaisiin erityisosaajadirektiivin liitteessä I lueteltujen ammattien osalta tietämystä, osaamista ja pätevyyttä, josta on osoituksena ammattikokemus, joka on tasoltaan verrattavissa korkea-asteen tutkintoon ja joka on merkityksellistä työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa mainitulle ammatille tai siinä mainitulle alalle, ja jotka on hankittu liitteessä I kullekin asiaankuuluvalle ammatille vahvistetun ajanjakson aikana. Liite I olisi kirjoitettuna tässä kohdassa, jolloin se tarkoittaisi ISCO-08 –luokitukseen kuuluvissa ryhmissä 133 ja 25 lueteltuja ammatteja. Erityisosaajadirektiivin 26 artiklan 2 kohdan mukaan komissio antaa viimeistään 18 päivänä marraskuuta 2026 ja joka toinen vuosi sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomukset liitteessä I olevan ammattiluettelon arvioinnista ottaen huomioon työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet. Kyseiset kertomukset laaditaan kansallisten viranomaisten kuulemisen jälkeen ja sellaisen julkisen kuulemisen perusteella, johon työmarkkinaosapuolet osallistuvat. Kyseisten kertomusten perusteella komissio voi tarvittaessa tehdä lainsäädäntöehdotuksia liitteen I muuttamiseksi. Koska liitteeseen I ei ole edellä mainittu huomioon ottaen odotettavissa kovin pikaisesti muutoksia, on perusteltua säätää siitä laissa. 

Pykälän 9 kohdan b alakohdassa korkealla ammattiosaamisella tarkoitettaisiin myös muiden ammattien osalta, vain kuin siitä määrätään kansallisessa lainsäädännössä tai kansallisissa menettelyissä, tietämystä, taitoja ja pätevyyttä, josta on osoituksena vähintään viiden vuoden ammattikokemus, joka on tasoltaan verrattavissa korkea-asteen tutkintoon ja joka on merkityksellistä työsopimuksessa tai sitovassa työtarjouksessa mainitulle ammatille tai siinä mainitulle alalle.  

Pykälän 10 kohdassa määritelmällä kansainvälinen suojelu tarkoitettaisiin direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua.  

5 §.EU:n sinisen kortin myöntäminen. Pykälässä säädettäisiin, että EU:n sininen kortin myöntäminen edellyttää hakemuksen tekemistä. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä säädettäisiin 1 momentin 1-3 kohdassa. Hakijan tulee täyttää kohtien mukaiset edellytykset. Momentin 1 kohdan mukaan hänellä tulee olla vähintään kuuden kuukauden pituinen korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä koskeva työsopimus tai sitova työtarjous, jossa sovittu palkka on vähintään keskimääräinen palkansaajan bruttopalkka. Momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään, että hakijalla tulee olla asiakirjat ammattipätevyydestään olemassa ja myös säänneltyjen ammattien osalta vaadittavat erityistä pätevyyttä, lupaa tai hyväksyttyä terveydentilaa koskevat asiakirjat. Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä säänneltyä ammattia. Säänneltyjen ammattien osalta asiakirjat todistavat hakijan täyttävän kansallisen lainsäädännön mukaiset edellytykset, joita säännellyn ammatin harjoittaminen edellyttää unionin kansalaisilta. Asiakirjoilla tarkoitetaan toimivaltaisen viranomaisen antamaa ammatinharjoittamislupaa, toisin sanoen kyseessä on esimerkiksi Valviran myöntämä ammatinharjoittamisoikeus, Opetushallituksen antama tunnustamis-/rinnastamispäätös taikka muun toimivaltaisen viranomaisen antama päätös tai lupa. Vain kyseessä olevan säännellyn ammatin toimivaltainen viranomainen voi arvioida hakijan pätevyyden säänneltyyn tehtävään eli sen, täyttyvätkö lainsäädännön edellytykset ammatin harjoittamiseksi.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että jota oleskelulupa voidaan myöntää, tulisi ulkomaalaislain 71 §:n 1 kohdan edellytysten täyttyä. Jotta lupa voitaisiin myöntää, tulisi työnantajan olla huolehtinut ja vastaisuudessa kyetä huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana ja siitä, että työehdot, joista työnantaja on työntekijän kanssa sopinut, ovat voimassa olevien säännösten ja asianomaisen työehtosopimuksen mukaiset tai, jos työehtosopimusta ei ole sovellettava, että ne vastaavat työmarkkinoilla vastaavissa tehtävissä toimiviin työntekijöihin noudatettavaa käytäntöä.  

Pykälän 3 momentin mukaan oleskelulupa myönnettäisiin kahdeksi vuodeksi. Tämä olisi aina oleskeluluvan voimassaolon enimmäispituus. Jos työsuhde olisi tätä lyhyempi, lupa myönnettäisiin työsuhteen pituuden mukaan lisättynä kolmella kuukaudella, mutta kuitenkin enintään kahden vuoden pituisena. Tämä perustuu suoraan direktiivin 9 artiklan 2 kohtaan. Oleskeluluvan lajin osalta sovellettaisiin 3 §:n perusteella ulkomaalaislain sääntelyä, onko lupa tilapäinen vai jatkuva. 

6 §. EU:n sinisen kortin hakijan ja työnantajan selvittämisvelvollisuus. Pykälässä säädettäisiin hakijan ja tämän työnantajan selvittämisvelvollisuuksista lupamenettelyssä. Pykälän 1 momentin mukaan EU:n sinisen kortin hakijan selvittämisvelvollisuuden sisällöstä säädetään ulkomaalaislain 71 a §:n 1 momentissa ja vastaavasti työnantajan osalta ulkomaalaislain 71 b §:n 1 momentissa. Säännöstä olisi tarkoitus soveltaa hallituksen esityksessä HE 114/2022 vp säännöskohtaisissa perusteluissa kirjoitetulla tavalla, koska sitä tällä hetkellä sovelletaan myös EU:n sinisen kortin hakemukseen.  

Pykälän 2 momentin osalta ehdotetaan myös, että soveltaminen noudattaisi ulkomaalaislain 5 luvun osalta säädettyä menettelyä. Koska hakemuksessa ei lähtökohtaisesti tarvitsi esittää asiakirjoja, sääntelyllä mahdollistetaan asiakirjojen esittäminen lupaviranomaiselle tarkistamista varten, jos on perusteltua aihetta epäillä, että hakija ei täytä EU:n sinisen kortin myöntämisen edellytyksiä.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa hakijalla on ulkomaalaislain 73 §:ssä tarkoitettu erityisasiantuntijan oleskelulupa ja hän hakee EU:n sinistä korttia. EU:n sinisen kortin myöntämisen osalta tällaisessa tilanteessa ei saa vaatia erityisosaajadirektiivin 5 artiklan 6 kohdassa säädetyn johdosta samoja selvityksiä kuin yleensä. Ammattipätevyyden todistavia asiakirjoja ei saa vaatia, jos korkea ammattipätevyys on jo varmennettu kansallista oleskelulupaa koskevan hakemuksen yhteydessä. Jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä, lupaa tai hyväksyttyä terveydentilaa, ei tätä osoittavia asiakirjoja saa vaatia, jos ei kyseessä ole uusi työsuhde. Näin ollen, tilanteissa, joissa asiakirjat on pyydetty kansallisen erityisasiantuntijan hakemuksen yhteydessä, ei ehdotettavan uuden lain 5 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sovellettaisi. Tämä mahdollistaisi sen, että jos asiakirjoja ei erikseen ole pyydetty kansallista lupaa myönnettäessä, voidaan ne tarvittaessa pyytää esittämään EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen yhteydessä.  

7 §. Hakemuksen jättäminen. Pykälässä säädettäisiin hakemuksen tekemisestä ja jättämisestä. Pykälän 1 momentin mukaan hakemuksen tekee hakija eli kolmannen maan kansalainen itse. Hakeminen tapahtuisi sähköisesti verkossa, mutta jos se ei jostain syystä olisi mahdollista, hakemuksen voisi tehdä myös paperisena.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että hakemus jätetään Suomessa Maahanmuuttovirastolle. Tämä koskee niin sähköisesti kuin paperisena tehtäviä hakemuksia. Asiointi tapahtuisi Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla ja tarpeen mukaan toimipisteessä. Ulkomailla hakeminen tapahtuu 1 momentin mukaisesti myös sähköisesti tai paperisena. Asiointi tapahtuisi Suomen edustustossa, ulkoisella palveluntarjoajalla tai toisen Schengen-valtion edustustossa siten kuin se on mahdollista paikallisesti siellä, missä hakija asioi.  

8 §.EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen hylkääminen. Säännöksessä säädettäisiin EU:n sinistä korttia koskevan hakemuksen hylkäämisestä. Säännöksen 1 momentissa säädettäisiin ehdottomista hylkäämisperusteista ja 2 momentissa harkinnanvaraisista perusteista.  

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan hakemus olisi hylättävä, jos hakija ei täytä luvan myöntämisen edellytyksiä 5 §:n 1 momentin mukaisesti. Hakemus on 2 kohdan mukaan myös hylättävä, jos viranomainen näyttää, että hakemukseen liittyvät asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, ne on väärennetty tai niitä on muutettu. Momentin 3 kohdan mukaan hakemus on hylättävä, jos hakija on uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Momentin 4 kohdan mukainen hakemuksen hylkäysperuste on seikka, että työnantajan tarkoituksena on helpottaa eli käytännössä kiertää sääntelyä. Vaikka edellä mainitut kohdat ovat ehdottomia hakemuksen hylkäämisen perusteita, on lupaviranomaisen kussakin tapauksessa harkittava, onko hylkäämisperuste täyttynyt. 

Pykälän 2 momentin harkinnanvaraisten hakemuksen hylkäämisperusteiden kohdalla lupaviranomaisella on laajempi harkintavalta ja selvittämisvelvollisuus sen osalta, onko hakemus hylättävä siinä säädettävillä perusteilla. Momentin 1 kohta koskee sitä, että työnantaja ei täytä työnantajan velvollisuuksiaan, ja 2 kohta sitä, että työnantajan toimintaedellytykset toimia työnantajana ovat päättyneet konkurssin johdosta taikka siitä syystä, ettei sillä ole mitään taloudellista toimintaa. Näiden seikkojen selvittäminen onnistuu esimerkiksi velvoitteidenhoitoselvityksestä saatavien tietojen avulla ja niitä tulkiten. Momentin 3 kohdan mukaan hakemus voidaan hylätä, jos työnantaja tai tämän edustaja on tuomittu rikoslain 47 luvun 6 a §:n luvattomasta ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä sakko- tai vankeusrangaistukseen tai ulkomaalaislain 186 §:n 1 momentin 1 kohdan työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta sakkorangaistukseen.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että 2 momentin soveltamisessa olisi otettava huomioon kaikki tapaukseen olosuhteet kokonaisuudessa eli kyseessä olisi kokonaisharkinnan suorittaminen hallintolain 6 §:n hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti.  

9 §.EU:n sinisen kortin peruuttaminen ja uusimatta jättäminen. Pykälässä säädettäisiin EU:n sinisen kortin peruuttamisesta ja uusimatta jättämisestä. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin ehdottomista ja 2 momentissa harkinnanvaraisista peruuttamisperusteista.  

Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan EU:n sininen kortti olisi peruutettava tai jätettävä uusimatta, jos asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin, ne on väärennetty tai niitä on vääristelty. Momentin 2 kohdan mukaan peruste olisi se, että työsopimus ei olisi enää voimassa. Momentin 3 kohdassa perusteena olisi, ettei kortinhaltijalla enää olisi pätevyyttä, jota työssä 5 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa vaaditaan, ja 4 kohdan mukaan, että luvan myöntämisen edellytyksenä oleva palkkakynnys ei enää ylittyisi, vaan työstä saatava bruttopalkka alittaisi 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn tason.  

Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan EU:n sininen kortti voitaisiin peruuttaa tai jättää uusimatta, jos kortinhaltija vaarantaisi yleistä järjestystä, yleistä turvallisuutta tai kansanterveyttä. Momentin 2 kohdan perusteena olisi työnantajaan liittyvät seikat eli työnantaja ei täyttäisi työnantajavelvoitteitaan. Momentin 3 kohdan mukaan perusteena olisi, että kortinhaltijan ja hänen perheensä toimeentulo ei ole turvattu. Momentin 4 kohdan mukaan perusteena olisi, että kortinhaltija ei oleskelisi maassa EU:n sinisen kortin edellyttämässä työssä tai se ei olisi pääasiallinen maassa oleskelun peruste, vaan peruste olisi käytännössä jokin muu. Momentin 5 kohdan peruste olisi, että korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä koskevat ehdot eivät enää täyttyisi ja 6 kohdan mukaan, ettei kortinhaltija noudata erityisosaajandirektiivin V luvun liikkuvuutta koskevia ehtoja. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa EU:n sinisen kortin haltija ei sairaudesta, toimintarajoitteesta tai vanhempainvapaasta johtuen täyttäisi kortin myöntämisen edellytyksiä tilapäisesti ja korkeintaan 12 kuukauden ajan. Tällöin EU:n sinistä korttia ei saa jättää uusimatta eikä peruuttaa 1 momentin 2 ja 4 kohdan perusteella eli sen vuoksi, ettei kortinhaltijalla ole voimassa olevaa työsopimusta taikka palkkataso ei yllä 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa asetetulle tasolle. 

Myös 4 momentissa säädettäisiin tilanteista, jolloin korttia ei momentin 1 ja 2 kohdassa mainittuina aikoina voitaisi jättää uusimatta tai peruuttaa 1 momentin 2 ja 4 kohdan perusteella, kuten 3 momentissa myös säädettäisiin, sekä 2 momentin 3 kohdan perusteella, jossa kyseessä olisi toimeentuloedellytyksen täyttämättä jättämisestä. Kyseessä olisi tilanne, jossa kortinhaltija olisi jäänyt työttömäksi. Kortinhaltijan suojaksi asetettaisiin määräaika sen mukaan, miten kauan hän on ehtinyt työskennellä EU:n sinisen kortin haltijana. Aika olisi 1 kohdan mukaan kolme kuukautta, jos EU:n sininen kortti olisi ollut haltijallaan alle kahden vuoden ajan, ja 2 kohdan mukaan kuusi kuukautta, jos se olisi ollut vähintään kahden vuoden ajan.  

Pykälän 5 momentin mukaan, jos harkinnassa olisi luvan uusimatta jättäminen tai luvan peruuttaminen sillä perusteella, että työnantaja ei ole täyttänyt työnantajavelvoitteitaan tai työsuhteessa ei noudateta vaadittavia edellytyksiä, EU:n sinisen kortin haltijalle olisi annetta aikaa etsiä uusi työpaikka. Ajaksi annettaisiin lähtökohtaisesti kolme kuukautta, paitsi jos EU:n sinisen kortin haltija on työskennellyt kaksi vuotta, kuusi kuukautta. Menettely toteutettaisiin selvityspyyntö/täydennyspyyntö -toimenpiteellä. Toimenpiteeseen asetettaisiin määräaika, jota voitaisiin seurata automaatiolla. Lisäksi se voitaisiin automaattisesti huomioida käsittelyaikalaskurissa, sillä toimenpide katkaisee tilapäisesti oleskelulupahakemuksen käsittelyajan kulumisen. Herätteitä, jotka tuon menettelyn voisivat aloittaa, voitaisiin saada esim. tulorekisteristä, velvoitteidenhoitoselvityksestä ja työnantajarekisteristä. Kortin peruuttaminen kytkeytyisi jälkivalvontaan.  

Pykälän 6 momentissa säädettäisiin, että 2–5 momenttia sovellettaessa tulisi ottaa huomioon tapauksen erityiset olosuhteet kokonaisuudessaan eli kyseessä olisi kokonaisharkinnan suorittaminen hallintolain 6 §:n hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti. 

10 §.Työnteko-oikeus. Pykälässä säädettäisiin työnteko-oikeudesta. EU:n sinisen kortin haltijalla olisi luvan perusteen mukainen työnteko-oikeus. Tämä olisi vastaava muotoilu kuin ulkomaalaislain 81 a §:n 3 momentissa kansallisen erityisasiantuntijan luvan osalta. Työnteko-oikeus alkaisi säännöksen mukaan luvan myöntämisestä, pois lukien 14 §:n 3 momentissa mainitut tilanteet, jossa työnteko-oikeus poikkeuksellisesti voisi alkaa jo ennen hakemuksen ratkaisemista. Työnteko-oikeuden päättymiseen sovellettaisiin ulkomaalaislain sääntelyä ehdotetun 3 §:n nojalla.  

11 §.Perheenjäsenten oleskelu- ja työnteko-oikeus. Pykälässä säädettäisiin perheenjäsenten, jota koskevasta määritelmästä säädettäisiin 4 §:n 6 kohdassa, oleskelu- ja työnteko-oikeudesta. Pykälän 1 momentin mukaan perheenjäsenelle myönnettäisiin hakemuksesta oleskelulupa samalla ajalle kuin EU:n sinisen kortin oleskelulupa ja luvan laji olisi myös sama. Pykälän 2 momentin mukaan perheenjäsenellä olisi rajoittamaton työnteko-oikeus.  

12 §.Lyhytaikainen liikkuminen. Pykälässä säädettäisiin ensimmäisessä jäsenvaltiossa myönnetyllä EU:n sinisen kortin nojalla tapahtuvasta lyhytaikaisesta liikkumisesta Suomeen. Liikkumisen perusteena olisi tilapäisen liiketoiminnan harjoittaminen siten, että siihen liittyvät toimet ovat suoraan sidoksissa ensimmäisessä jäsenvaltiossa olevan työnantajan intresseihin ja niiden olisi liityttävä siihen EU:n sinisen kortin haltijan työsuhteeseen kuuluviin tehtäviin, jota varten EU:n sininen kortti on myönnetty. Tilapäisellä liiketoiminnalla tarkoitettaisiin esimerkiksi sisäisiin ja ulkoisiin liiketapaamisiin osallistumista, konferensseihin ja seminaareihin osallistumista, liikesopimusten neuvottelua, myynti- ja markkinointitoimintojen suorittamista, liiketoimintamahdollisuuksien selvittämistä ja koulutukseen osallistumista sekä koulutuksen saamista. Liikkumisen enimmäiskesto olisi 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Lyhytaikainen liikkuminen ei myöskään olisi mahdollista työhön, jota tehdään lähetettynä työntekijänä, koska työntekijöiden lähettäminen ei kuulu nyt ehdotettavan lain soveltamisalaan.  

13 §.Pitkäaikainen liikkuminen. Pykälässä säädettäisiin pitkäaikaisen liikkumisen yleisistä edellytyksistä. EU:n sinisen kortin haltijalla olisi oikeus pitkäiseen liikkumiseen erityisosaajadirektiivin tarkoittamalla tavalla, kun hän on oleskellut kortinhaltijana ensimmäisessä jäsenvaltiossa laillisesti vähintään 12 kuukautta. Jos EU:n sinisen kortin haltija olisi aikaisemmin käyttänyt erityisosaajadirektiivin tarkoittamaa pitkäaikaista liikkumista, voisi hän lähteä uudelleen käyttämään pitkäaikaista liikkumista, kun hän on laillisesti oleskellut ensimmäisessä jäsenvaltiossa vähintään kuusi kuukautta. Pitkäaikainen liikkuminen Suomeen edellyttäisi, että hakija täyttää lain 14 §:ssä säädetyt edellytykset, eikä 16 § estä luvan myöntämistä.  

14 §.Pitkäaikaista liikkumista koskeva hakemus. Pykälässä säädettäisiin pitkäaikaisen liikkumisen osalta hakemuksen tekemisestä määräajassa ja mitä selvityksiä hakijan tulee esittää.  

Pykälän 1 momentin johdantokappaleessa säädettäisiin, että pitkäaikaista liikkumista koskeva hakemus olisi tehtävä viimeistään kuukauden kuluttua maahantulosta. Momentin 1–3 kohdassa säädettäisiin, mitä hakijalla on oltava ja jotka hänen on tarvittaessa esitettävä Maahanmuuttovirastolle. Hakijalla olisi 1 kohdan mukaan oltava ensimmäisen jäsenvaltion myöntämä voimassa olevan EU:n sininen kortti, 2 kohdan mukaan työsopimus tai sitova työtarjous, jossa sovittu palkka on Suomessa noudattava 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen ja 3 kohdan mukaan asiakirjat, jotka osoittavat, jos työssä vaaditaan erityistä pätevyyttä, lupaa tai hyväksyttyä terveydentilaa, että hän täyttää niitä koskevat vaatimukset, kuten edellä 5 §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on kirjoitettu. 

Pykälän 2 momentin mukaan sekä EU:n sinisen kortin hakijalla että tämän työnantajalla olisi ulkomaalain 71 a §:n 1 momentin ja 71 b §:n 1 momentin mukaisesti selvittämisvelvollisuus. Lisäksi siinä säädettäisiin, että jos olisi perusteltua aihetta epäillä, että hakija ei täytä pitkäaikaisen liikkumisen edellytyksiä, 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat voidaan vaatia esitettävän Maahanmuuttovirastolle.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin pitkäaikaisen liikkuvuuden perusteella Suomesta EU:n sinistä korttia hakeneen oikeudesta aloittaa työskentely. Tämä oikeus alkaisi, kun EU:n sininen kortti myönnetään. Jos korttia ei olisi myönnetty, työnteko-oikeus alkaisi 30 päivän kuluttua täydellisen hakemuksen jättämisestä. Hakemus olisi täydellinen, kun siinä on kaikki ne tiedot, jotka tarvitaan päätöksentekoa varten. 

15 §.Perheenjäsenen pitkäaikainen liikkuminen . Pykälän 1 momentin mukaan EU:n sinisen kortin haltijan perheenjäsen voisi liikkua ensimmäisestä jäsenvaltiosta Suomeen joko samaan aikaan kuin EU:n sinisen kortin haltija tai tämän jälkeen myöhemmin. Perheenjäsentä koskisi samalla tavalla kuin EU:n sinisen kortin haltijaa velvollisuus hakea oleskelulupaa viimeistään kuukauden kuluttua maahan saapumisestaan.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä. Sen mukaan oleskelulupa myönnettäisiin hakemuksesta, jos perheenjäsen esittää ensimmäisen jäsenvaltion myöntämän voimassa olevan oleskeluluvan, jonka nojalla hän on oleskellut ensimmäisessä jäsenvaltiossa, sekä voimassa olevan matkustusasiakirjan tai niiden oikeaksi todistetut jäljennökset.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin perheenjäsenen työnteko-oikeudesta pitkäaikaisen liikkumisen yhteydessä. Perheenjäsenellä olisi tämänkin luvan myöntämisestä alkaen rajoittamaton työnteko-oikeus.  

16 §.Pitkäaikaista liikkumista koskevan hakemuksen hylkääminen . Pykälän 1 momentin mukaan pitkäaikaista liikkumista koskeva hakemus olisi hylättävä. Kuitenkin on huomattava, että tilanteet eivät aina ole yksioikoisen selviä, vaan edellyttävät sen harkinnan tekemistä, ylittyykö kynnys soveltaa perustetta tavalla, että hakemus on hylättävä.  

Momentin 1 kohta koskisi sitä, että hakija ei ole esittänyt niitä tietoja ja asiakirjoja, joista säädettäisiin 14 §:n 1 momentissa. Momentin 2 kohdan mukaan hakemus olisi hylättävä, jos asiakirjat on hankittu vilpillisin keinoin tai ne on väärennetty tai niitä on vääristelty. Momentin 3 kohdan mukaan perusteena olisi se, että työ ei täytä sille lainsäädännössä ja työehtosopimuksessa asetettuja vaatimuksia. Momentin 4 kohdan peruste olisi se, että hakija on uhka yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle.  

Pykälän 2 momentin mukaan päätöksenteon on oltava kokonaisharkintaa, jossa otetaan huomioon tapauksen kaikki olosuhteet. Päätöksenteolta edellytetään hallintolain mukaista hyvän hallinnon mukaista menettelyä.  

17 §.Käsittelyajat ja ilmoitus ensimmäiselle jäsenvaltiolle . Pykälässä säädettäisiin erityisosaajadirektiivin 21 artiklan 9 kohdasta ja 22 artiklan 5 kohdasta. Pykälän 1 momentin mukaan Maahanmuuttoviraston tulisi tehdä päätös pitkäaikaista liikkumista koskevaan hakemukseen ja antaa se tiedoksi hakijalle sekä ilmoittaa siitä ensimmäiselle jäsenvaltiolle viimeistään 30 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä. Hakemus olisi täydellinen, kun siinä on kaikki ne tiedot, jotka tarvitaan päätöksentekoa varten. Perheenjäsenen hakemusta koskeva päätös olisi annettava tiedoksi perheenjäsenelle samaan aikaan, koska samaan aikaan tehdyt olisi tullut käsitellä yhdessä. Jos perheenjäsenen hakemus on tehty myöhemmin, olisi siihen tehty päätös kuitenkin annettava tiedoksi viimeistään 30 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä.  

Pykälän 1 momentin mukaan hakemuksen käsittelyaikaa voisi pidentää 30 päivällä poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jotka liittyvät hakemuksen monimutkaisuuteen. Tällöin Maahanmuuttoviraston olisi ilmoitettava käsittelyajan pidentämisestä hakijalle viimeistään 30 päivän kuluessa täydellisen hakemuksen jättämisestä.  

Pykälän 2 momentin mukaan Maahanmuuttoviraston olisi ilmoitettava ensimmäiselle jäsenvaltiolle ne 16 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdan perusteet, joilla pitkäaikaista liikkumista koskeva hakemus on hylätty.  

18 §.Liikkuminen toiseen jäsenvaltioon . Pykälässä säädettäisiin erityisosaajadirektiivin 23 artiklan 1 ja 2 kohdasta. Pykälän 1 momentin mukaan, jos EU:n sinisen kortin haltija liikkuisi Suomesta toiseen jäsenvaltioon, korttia ei saisi peruuttaa tietyissä tilanteissa ennen kuin toisen jäsenvaltio on tehnyt päätöksen pitkäaikaista liikkuvuutta koskevaan hakemukseen. Korttia ei saisi peruuttaa, jos tulisi ilmi 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen peruste, että kortti tai esitetyt asiakirjat olisi hankittu vilpillisin keinoin, ne olisi väärennetty tai niitä olisi vääristelty taikka saman pykälän 2 momentin 1 kohdan peruste, että kyseessä olisi yleiseen järjestykseen, yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvät syyt. Toinen jäsenvaltio ilmoittaisi Maahanmuuttovirastolle siten kuin 17 §:ssä säädettäisiin Maahanmuuttoviraston ilmoittamisesta, kun liikkuminen tapahtuu Suomeen, myöntääkö se hakijalle EU:n sinisen kortin.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa liikkuminen Suomesta toiseen jäsenvaltioon ei toteutuisi. Se voisi johtua siitä, että toinen jäsenvaltio hylkää pitkäaikaisen liikkumisen perusteella tehdyn hakemuksen tai Suomen myöntämä EU:n sininen kortti ei olisi enää voimassa taikka se olisi peruutettu. Tällöin EU:n sinisen kortin haltijalla ja tämän perheenjäsenillä olisi oikeus palata Suomeen ilman muodollisuuksia ja viipymättä. Erityisosaajadirektiivin johdanto-osan 61 mukaan Suomen olisi tällöin annettava hakijalle asiakirja, jolla paluu sallitaan. 

19 §.Maahanmuuttoviraston toimivalta . Pykälässä säädettäisiin, että toimivaltainen viranomainen tämän lain mukaisessa hakemusmenettelyssä ja päätöksenteossa olisi Maahanmuuttovirasto. Maahanmuuttovirasto vastaanottaisi hakemukset ja päättäisi EU:n sinisen kortin ja perheenjäsenten oleskelulupien myöntämisestä, peruuttamisesta ja uusimatta jättämisestä sekä hakemuksen hylkäämisestä. Maahanmuuttovirasto on tälläkin hetkellä toimivaltainen virasto käsittelemään ja ratkaisemaan EU:n sinistä korttia koskevat hakemukset ulkomaalaislain nojalla ja on toimivaltainen viranomainen muissakin oleskeluluvissa.  

Pykälän 2 momentin mukaan, jos perheenjäsenet hakevat oleskelulupaa samanaikaisesti EU:n sinistä korttia hakevan kanssa, on hakemukset käsiteltävä samassa yhteydessä ja samaan aikaan. 

20 §.Merkintä oleskelulupakorttiin . Pykälässä säädettäisiin oleskelulupakorttiin tehtävistä merkinnöistä erityisosaajadirektiivin 9 artiklassa säädetyn mukaisesti. Pykälän 1 momentin mukaan, kun EU:n sininen kortti myönnetään, oleskelulupakorttiin sen oleskeluluvan tyyppi –kenttään merkitään ”EU:n sininen kortti”. Lisäksi korttiin merkitään oleskeluvan laji, onko lupa tilapäinen (B) vai jatkuva (A).  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin merkinnästä oleskelulupakorttiin, kun EU:n sininen kortti myönnetään kolmannen maan kansalaiselle, joka saa kansainvälistä suojelua. Tällöin oleskelulupakorttiin tehdään oleskeluluvan lajista merkintä ja huomauksia-kenttään ”[Jäsenvaltion nimi] myöntänyt kansainvälistä suojelua [päivämäärä]”. Erityisosaajadirektiivin 9 artiklan 5 kohdan mukaan ennen kuin jäsenvaltio merkitsee kyseisen huomautuksen, sen on ilmoitettava kyseisessä huomautuksessa mainittavalle jäsenvaltiolle aikovansa myöntää EU:n sinisen kortin ja pyydettävä kyseistä jäsenvaltiota vahvistamaan saako EU:n sinisen kortin haltija edelleen kansainvälistä suojelua. Huomautuksessa mainittavan jäsenvaltion on vastattava pyyntöön viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Jos kansainvälinen suojelu on peruutettu lainvoimaisella päätöksellä, EU:n sinisen kortin myöntävä jäsenvaltio ei saa merkitä kyseistä huomautusta. Pykälän 2 momentissa säädetään, että tällaisessa tilanteessa, jossa kansainvälisen suojelun aseman peruutetaan, kolmannen maan kansalaisen pyynnöstä tälle on myönnettävä uusi oleskelulupakortti ilman kyseistä huomautusta. Lisäksi 9 artiklassa säädetään, että jos asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti vastuu EU:n sinisen kortin haltijan kansainvälisestä suojelusta on siirretty jäsenvaltiolle sen jälkeen, kun se on myöntänyt EU:n sinisen kortin edellä mainitulla merkinnällä, kyseisen jäsenvaltion on muutettava huomautusta vastaavasti kolmen kuukauden kuluessa siirrosta. 

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin EU:n sinisen kortin oleskelulupakorttiin tehtävästä merkinnästä, kun korkea ammattipätevyys on hankittu 4 §:n 9 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Korttiin tehdään tällöin merkintä ”Muu kuin liitteessä I lueteltu ammatti”. 

Pykälän 4 momentin mukaan, kun EU:n sinisen kortin haltijalle myönnetään ulkomaalaislain 56 a §:ssä tarkoitettu EU-oleskelulupa, oleskelulupakorttiin tehdään merkintä huomautuksia-kohtaan ”Entinen EU:n sinisen kortin haltija”.  

21 §.Käsittelyajat . Pykälässä säädettäisiin hakemuksen käsittelyajoista muilta osin paitsi liikkuvuutta koskevan hakemuksen osalta, jonka osalta siitä säädettäisiin 17 §:ssä. Sääntely perustuu erityisosaajadirektiivin 11 artiklaan.  

Pykälän 1 momentin mukaan Maahanmuuttoviraston on tehtävä päätös ja annettava se EU:n sinisen kortin hakijalle ja tämän perheenjäsenelle tiedoksi viimeistään 60 päivän kuluessa siitä, kun täydellinen hakemus on jätetty vireille. Hallintolain 23 §:n 1 momentin mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin siitä, että EU:n sinisen korttiin ja tämän työnantajaan sovelletaan ulkomaalaislain työnantajan sertifiointia koskevaa sääntelyä, kuten sitä nytkin sovelletaan. Tätä edellyttävät myös erityisosaajadirektiivin 11 artiklan 6 kohta ja 13 artikla. Tällaisessa tilanteessa päätös olisi annettava tiedoksi 30 päivässä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin puutteellisesta hakemuksesta ja hakemuksen käsittelyajan laskemisesta. Käsittelyajan kuluminen lasketaan siitä, kun hakemus on täydellinen eli siinä on kaikki ne tiedot, jotka tarvitaan päätöksentekoa varten. Jos hakemuksesta puuttuu jotain tietoja tai tiedot ovat riittämättömiä, tulisi kyseeseen hakemuksen tietojen täydentäminen. Maahanmuuttoviraston tulisi tällöin ilmoittaa hakijalle, mitä tietoja puuttuu, ja asetettava kohtuullinen määräaika niiden toimittamiselle. Tätä aikaa ei laskettaisi mukaan määräajan kulumiseen.  

22 §.Työnantajaan kohdistettavat seuraamukset . Pykälän 1 momentissa viitattaisiin työnantajan ulkomaalaisrikkomuksen osalta ulkomaalaislain 186 §:ään ja luvattoman ulkomaisen työvoiman käytön osalta rikoslain 47 luvun 6 a §:ään. Pykälän 2 momentissa viitattaisiin ulkomaalaislain 187 §:ään, johon tehtävillä muutoksilla huomioitaisiin myös tämän erillislain sääntely EU:n sinisen kortin osalta. Tässä laissa ei ole perusteltua säätää omasta niin sanotusta pidättäytymispäätöksestä, koska se voisi johtaa erikoisiin tilanteisiin, jossa työnantajalle olisi tehty päätös tämän erillislain nojalla, mutta ei ulkomaalaislain nojalla.  

23 §.Yhteyspiste . Pykälässä säädettäisiin, että Maahanmuuttovirasto toimii erityisosaajadirektiivin 28 artiklassa tarkoitettuna yhteyspisteenä, joka tekee yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden yhteyspisteiden kanssa ja vastaa laissa säädettyjen tietojen vastaanottamisesta ja toimittamisesta. Tehtävä ei ole uusi Maahanmuuttovirastolle, sillä tehtävästä säädetään ulkomaalaislain 67 §:n 3 momentista, jota muutetaan ja sääntely tältä osin siirretään tämän lakiehdotuksen 23 §:ään.  

24 §.Muutoksenhaku . Pykälässä säädettäisiin muutoksenhausta. Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) sijasta sovellettaisiin eräitä ulkomaalaislain muutoksenhakua koskevista säännöksiä, jotta muutoksenhakua koskeva sääntely säilyisi mahdollisimman yhtenäisenä ulkomaalaisasioissa eikä vaatisi Maahanmuuttovirastolta tämän lain johdosta toisenlaista muutoksenhakuohjausta. Näin ollen sovellettaisiin ulkomaalaislain 192 §:n 1 ja 2 momenttia. Jos toimivaltaista hallinto-oikeutta ei edellä mainittujen säännösten perusteella voitaisi määrittää, sovellettaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 10 §:n 5 momentin säännöstä Helsingin hallinto-oikeuden toimivaltaisuudesta tällaisissa tilanteissa. Vastaavasti muutoksenhakuun sovellettaisiin ulkomaalaislain 194 §:ää työnantajan valitusoikeudesta ja 197 §:n 1 ja 3 momenttia valituskirjelmän toimittamisesta. Lisäksi valitusluvan myöntämisen perusteiden osalta sovellettaisiin ulkomaalaislain 196 §:n 4 momenttia, koska valituslupasääntelyn ei ole perusteltua olla erilainen kuin ulkomaalaislakiin perustuvissa ulkomaalaisten oleskelua koskevissa asioissa. Maahanmuuttoviraston oikeudesta hakea muutosta hallintotuomioistuimen päätökseen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 109 §:n 2 momentissa. Eri laeissa säädetty muutoksenhakua koskeva sääntely uudistettaisiin ulkomaalaislain kokonaisuudistamisen yhteydessä.  

25 §.Voimaantulo . Pykälässä säädettäisiin lain voimaantulosta.  

7.2  Ulkomaalaislaki

3 §.Määritelmät . Ehdotetaan, että säännöksen 27 kohta kumotaan, koska sääntely siirretään uuteen lakiin. Säännöksen 26 kohdan määritelmä muutettaisiin vastaamaan erityisosaajadirektiivin uutta nimeä.  

17 a §.Pitkäaikaisen viisumin myöntäminen . Pykälän 1 momentin 2 kohta muutettaisiin viittaukseksi uuden lain uuteen säännökseen, jossa säädetään EU:n sinisten kortin myöntämisestä.  

49 §.Ensimmäisen määräaikaisen oleskeluluvan myöntäminen ilman oleskelulupaa maahan saapuneelle ulkomaalaiselle. Pykälän 1 momentin 4 a kohta kumottaisiin, koska sen sisällöstä säädettäisiin ehdotettavassa uudessa laissa. Momentin 3 kohta muutettaisiin teknisesti siten, että siitä tulee momentin luettelon viimeinen kohta.  

53 §.Ensimmäisen määräaikaisen oleskeluluvan pituus . Pykälän 8 momentti kumottaisiin, koska siitä säädettäisiin uudessa laissa.  

55 §.Jatkoluvan pituus . Pykälän 4 momentti kumottaisiin, koska siitä säädettäisiin ehdotettavassa uudessa laissa.  

56 a §.Pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskeluluvan myöntäminen . Pykälän 3 momenttia muutettaisiin erityisosaajadirektiivin 18 artiklan johdosta. Säännöstä muutettaisiin siten, että toisessa jäsenvaltiossa tapahtunutta oleskelua otettaisiin huomioon sen jälkeen, kun EU:n sinisen kortin haltija on käyttänyt direktiivin tarkoittamaa pitkäaikaista liikkumista. Lisäksi muutetun artiklan johdosta säännöstä muutettaisiin siten, että oleskelua toisessa jäsenvaltiossa otettaisiin huomioon useammalla eri perusteella kuin tällä hetkellä. Tällä hetkellä oleskeluna otetaan huomioon oleskelu EU:n sinisen kortin haltijana. Muutoksen jälkeen otettaisiin huomioon myös sen lisäksi oleskelu korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten myönnetyn kansallisen oleskeluluvan ja tutkijan luvan haltijana sekä kansainvälistä suojelua saavana henkilönä. Myös opiskelijan luvalla tapahtunut oleskeluaika otettaisiin huomioon, mutta siitä otettaisiin huomioon vain puolet. Vaikka oleskelua toisessa jäsenvaltiossa otettaisiin huomioon, oleskeluluvan myöntäminen edellyttää jatkossakin, että EU:n sinisen kortin haltija on välittömästi ennen oleskelulupahakemuksen jättämistä oleskellut luvallisesti Suomessa yhtäjaksoisesti kaksi vuotta.  

58 b §. Euroopan unionin sinisen kortin peruuttaminen. Pykälä kumottaisiin, koska EU:n sinisen kortin peruuttamisesta säädettäisiin uudessa laissa.  

67 §.Maahanmuuttovirasto oleskelulupaviranomaisena. Pykälä muutettaisiin kokonaisuudessaan. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Maahanmuuttovirasto myöntää ja peruuttaa oleskeluluvan. Säännöksessä ei olisi tarpeen viitata säännökseen, minkä lainkohdan perusteella peruuttaminen tapahtuisi. Pykälän 2 momentti vastaisi voimassa olevan lain 3 momenttia. Pykälän 3 momentti vastaisi voimassa olevan lain 4 momenttia, mutta siitä poistettaisiin yhteyspistettä koskeva erityisosaajadirektiivin 28 artiklan tarkoittama sääntely, koska siitä säädettäisiin ehdotettavassa uudessa laissa.  

69 a §.Päätös perhesiteen perusteella tehtyyn hakemukseen. Pykälä muutettaisiin siten, että siitä poistetaan Euroopan unionin sinisen kortin haltijan perheenjäsentä koskevan päätöksen tiedoksiantoa koskeva sääntely, koska siitä säädettäisiin ehdotettavassa uudessa laissa.  

73 a §. Euroopan unionin sininen kortti. Säännös kumottaisiin, koska siitä säädettäisiin uudessa laissa.  

73 b §. Toiseen jäsenvaltioon siirtyneen Euroopan unionin sinisen kortin haltijan ja hänen perheenjäsenensä maahan palaaminen ja oleskelu. Säännös kumottaisiin, koska siitä säädettäisiin ehdotettavassa uudessa laissa.  

77 §.Työnantajan sertifioinnin vaikutus . Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että työnantajan sertifiointi –menettelyn vaikutus olisi sama kuin se on nyt voimassa olevan lain aikana, kun EU:n sinisestä kortista säädetään ulkomaalaislain 73 a §:ssä. Kun säännös kumotaan ja sääntely siirretään ehdotettavaan uuteen lakiin, olisi siitä säädettävä ulkomaalaislain 77 §:ssä, jotta vaikutus menettelyssä jatkossakin säilyisi.  

81 a §.Työnteko-oikeus oleskeluluvan nojalla. Pykälän 6 momentti kumottaisiin, koska EU:n sinisen kortin haltijan työnteko-oikeudesta säädettäisiin ehdotettavassa uudessa laissa.  

84 §.Käsittelyajat. Pykälän 4 momentti kumottaisiin, koska siitä säädettäisiin ehdotettavassa uudessa laissa.  

187 §.Pidättäytyminen oleskeluluvan myöntämisestä työnteon perusteella . Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettava siten, että siinä korjattaisiin työnteon perusteella myönnettäviä oleskelulupia koskevaksi ulkomaalaislain 5 luvuksi ja lisättäisiin ehdotettava uusi laki, jossa säädettäisiin EU:n sinisestä kortista, jotta asiallista muutosta ei tosiasiassa syntyisi. Muutosten tarkoituksena on myös varmistaa, että työnantaja, jolle pidättäytymispäätös määrättäisiin esimerkiksi ulkomaalaislain 5 luvussa säädetyn luvan perusteella, ei voisi rekrytointi EU:n sinisen kortin hakijaa. Sama toimisi toisinpäin. Menettely olisi myös looginen soveltajien kannalta, sillä jos esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimisto tekisi päätöksen, ei Maahanmuuttovirasto voisi myöntää työnantajan hakijatyöntekijälle EU:n sinistä korttia.  

194 §.Työnantajan valitusoikeus . Pykälän muutokset tehtäisiin koko pykälän muutoksena. Pykälän 1 momenttia korjattaisiin siten, että työnantajan valitusoikeus koskisi 71 b §:ssä säädettyjä velvollisuuksia aina ja lisäksi, kun kyse on työntekijän oleskelulupaa koskevasta päätöksestä, lisäksi 72 a §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Pykälän 2 momentti säilyisi ennallaan.  

7.3  Laki ulkomaalaislain muuttamisesta

187 §.Pidättäytyminen oleskeluluvan myöntämisestä työnteon perusteella . Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtävän täsmennys, että pidättäytyminen myöntämästä oleskelulupia työnteon perusteella koskisi ulkomaalaislain 5 luvun ja erityisosaajalain mukaisia oleskelulupia.  

194 §.Työnantajan valitusoikeus . Pykälän muutokset tehtäisiin koko pykälän muutoksena. Pykälän 1 momenttia korjattaisiin siten, että siitä poistettaisiin viittaus 71 §:n 1–3 kohtaan, koska siinä ei säädetä työnantajan selvittämisvelvollisuudesta, vaan työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien yleisistä edellytyksistä. Pykälän 1 momenttia korjattaisiin lisäksi siten, että työnantajan valitusoikeus koskisi 71 b §:ssä säädettyjä velvollisuuksia aina ja lisäksi, kun kyse on työntekijän oleskelulupaa koskevasta päätöksestä, lisäksi 72 a §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Pykälän 2 momentti säilyisi ennallaan.  

7.4  Laki henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa

11 §.Tiedonsaantioikeus ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmän rekisterinpitäjien välillä. Pykälän 1 momentin 1 kohtaa muutettaisiin siten, että luetteloon lakeja, joissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi Maahanmuuttovirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta tietoja siinä mainituilta viranomaisilta, lisättäisiin ehdotettava uusi laki. Käytännössä tiedonsaantioikeuteen ei tulisi muutosta, koska EU:n sinisestä kortista säädetään nyt ulkomaalaislaissa, mutta jatkossa ehdotettavassa uudessa laissa.  

13 §.Muu tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan 11 §:n tavoin lisättävän ehdotettava uusi laki, koska EU:n sinisestä kortista säädetään nyt ulkomaalaislaissa, mutta jatkossa ehdotettavassa uudessa laissa, jolloin muuhun tiedonsaantioikeuteen ei tulisi käytännössä muutosta.  

7.5  Laki henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta

3 §.Ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmän rekisterinpitäjät ja vastuunjako . Pykälän 2 momentti muutettaisiin, koska työ- ja elinkeinotoimistot lakkaavat olemasta 1.1.2025 alkaen. Muutoksella myös korjattaisiin lain 683/2023 sääntelystä johtunut 11 kohdan, jossa säädetään työ- ja elinkeinotoimiston osalta tietojen käsittelystä, erheellinen palauttaminen momenttiin, vaikka se oli tätä ennen jo kumottu lailla 391/2023.  

11 §.Tiedonsaantioikeus ulkomaalaisasioiden asiankäsittelyjärjestelmän rekisterinpitäjien välillä. Pykälän 1 momentti muutettaisiin siten, että 1 kohdan luetteloon lakeja, joissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi Maahanmuuttovirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta tietoja siinä mainituilta viranomaisilta, lisättäisiin ehdotettava uusi laki. Käytännössä tiedonsaantioikeuteen ei tulisi muutosta, koska EU:n sinisestä kortista säädetään nyt ulkomaalaislaissa, mutta jatkossa ehdotettavassa uudessa laissa. Samalla momentin muihin kohtiin tehtäisiin pienimuotoista säädöshuoltoa. Muutos olisi myös, että työ- ja elinkeinotoimistosta ei säännöksessä enää säädettäisi 3 §:n kohdalla mainituista syistä.  

13 §.Muu tiedonsaantioikeus. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan 11 §:n tavoin lisättävän ehdotettava uusi laki, koska EU:n sinisestä kortista säädetään nyt ulkomaalaislaissa, mutta jatkossa ehdotettavassa uudessa laissa, jolloin muuhun tiedonsaantioikeuteen ei tulisi käytännössä muutosta. Samalla momenttiin tehtäisiin pienimuotoista säädöshuoltoa.  

7.6  Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

56 §.Terveydenhuollon järjestäminen eräissä tapauksissa. Pykälän 2 kohtaan tehtäisiin tekninen muutos siitä johtuen, että EU:n sinisestä kortista ei enää säädettäisi ulkomaalaislaissa, vaan ehdotettavassa uudessa laissa. Perheenjäsen kuitenkin määriteltäisiin edelleen ulkomaalaislain 37 §:ssä.  

7.7  Yliopistolaki

9 §. Tilauskoulutus. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin viittaus ehdotettavaan uuteen erityisosaajalakiin (1. lakiehdotus). Jatkossa Euroopan unionin sinisestä kortista säädettäisiin kyseisessä laissa, eikä enää ulkomaalaislaissa. Lisäksi momentin sanamuodossa huomioitaisiin kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) muuttamisesta annettu laki (277/2022), jonka nojalla myönnetyt opiskelijoiden oleskeluluvat ovat jatkuvia. Tilaaja ei voisi periä maksuja opiskelijalta, jolla on muulla kuin opiskelun perustella myönnetty jatkuva oleskelulupa. Muutos vastaisi ennen lain 277/2022 voimaantuloa voimassa ollutta oikeustilaa.  

10 §. Tutkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta perittävät maksut. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin viittaus erityisosaajalakiin. Jatkossa Euroopan unionin sinisestä kortista säädettäisiin kyseisessä laissa, eikä enää ulkomaalaislaissa. Muilta osin säännökseen ei tehtäisi muutoksia.  

7.8  Ammattikorkeakoululaki

13 §.Tilauskoulutus. Pykälän 3 momenttia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin viittaus ehdotettavaan uuteen erityisosaajalakiin. Jatkossa Euroopan unionin sinisestä kortista säädettäisiin kyseisessä laissa, eikä enää ulkomaalaislaissa. Lisäksi momentin sanamuodossa huomioitaisiin 15.4.2022 voimaan tullut kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain (719/2018) muuttamisesta annettu laki (277/2022), jonka nojalla myönnetyt opiskelijoiden oleskeluluvat ovat jatkuvia. Tilaaja ei voisi periä maksuja opiskelijalta, jolla on muulla kuin opiskelun perustella myönnetty jatkuva oleskelulupa. Muutos vastaisi ennen lain 277/2022 voimaantuloa voimassa ollutta oikeustilaa.  

13 a §.Tutkintoon johtavasta vieraskielisestä koulutuksesta perittävät maksut. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin viittaus erityisosaajalakiin. Jatkossa Euroopan unionin sinisestä kortista säädettäisiin kyseisessä laissa, eikä enää ulkomaalaislaissa. Muilta osin säännökseen ei tehtäisi muutoksia.  

7.9  Lukiolaki

9 §.Tilauskoulutus. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin viittaus ehdotettavaan uuteen erityisosaajalakiin. Jatkossa Euroopan unionin sinisestä kortista säädettäisiin kyseisessä laissa, eikä enää ulkomaalaislaissa. Sen vuoksi pykälän 2 momenttia on tarpeen muuttaa. Muilta osin säännökseen ei tehtäisi muutoksia.  

7.10  Laki ammatillisesta koulutuksesta

33 §.Tilauskoulutus. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin viittaus ehdotettavaan uuteen erityisosaajalakiin. Jatkossa Euroopan unionin sinisestä kortista säädettäisiin kyseisessä laissa, eikä enää ulkomaalaislaissa. Sen vuoksi pykälän 2 momenttia on tarpeen muuttaa. Muilta osin säännökseen ei tehtäisi muutoksia.  

7.11  Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta

11 §. Asuinkäyttö ja asukkaat. Pykälän 3 momentti muutettaisiin siten, että siihen lisättäisiin viittaus erityisosaajalakiin ja siinä tarkoitettuun EU:n siniseen korttiin, josta säädetään tällä hetkellä ulkomaalaislaissa. Myös jatkossa asukasvalinnassa Suomen kansalaiseen rinnastettaisiin henkilö, jolle on myönnetty EU:n sininen kortti eli oleskelulupa vähintään vuoden ajaksi.  

7.12  Laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta

10 §.Asuinkäyttö ja asukkaat. Pykälän 2 momenttia muutettaisiin samalla tavalla kuin kohdassa 7.11.  

7.13  Aravarajoituslaki

4 §.Asuinkäyttö ja asukkaat. Pykälän 3 momentti muutettaisiin samalla tavalla kuin kohdassa 7.11.  

7.14  Laki asumisoikeusasunnoista

12 §. Asumisoikeuden haltijaa koskevat vaatimukset. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin samalla tavalla kuin kohdassa 7.11.