1
Lakiehdotusten perustelut
1.1
Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
2 §. Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet. Pykälän systematiikkaa on selkeytetty. Pykälän 1 momentti olisi nykyisen mukainen, mutta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kelpoisuusvaatimukset siirrettäisiin 3 momenttiin.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin nykyiseen tapaan muutoksenhakulautakunnan jäsenistä. Momentin 2 kohdassa työeläkevakuutuksen perehtyneiden jäsenten nimi on muutettu lakimiesjäseneksi.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin puheenjohtajien ja jäsenten kelpoisuudesta. Päätoimiselta puheenjohtajalta, varapuheenjohtajilta ja lakimiesjäseniltä edellytettäisiin jatkossa perehtyneisyyttä sosiaalivakuutusasioihin. Tällä hetkellä heiltä edellytetään perehtyneisyyttä muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin. Eri sosiaalivakuutusjärjestelmillä on nykyisin keskenään monia yhtymäkohtia, jolloin on perusteltua laajemmin painottaa puheenjohtajien koko sosiaalivakuutuksen osaamista. Muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävät asiat huomioiden on kuitenkin luontevaa, että perehtyneisyyteen työeläkeasioissa kiinnitettäisiin jatkossakin erityistä huomiota, kun arvioidaan henkilön koko sosiaalivakuutuksen osaamista. Muutoksella ei ole tarkoitus kiristää jäsenten kelpoisuusehtoja, vaan ottaa huomioon muutakin kuin juuri lautakunnassa käsiteltävien etuusjärjestelmien osaamista.
Momenttiin muutettaisiin myös yksinkertaisempi ilmaus puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien sekä lakimiesjäsenten tutkintovaatimuksesta. Heiltä edellytettäisiin tuomarin virkaan oikeuttavaa tutkintoa. Tuomarin virkaan oikeuttavasta tutkinnosta säädetään tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 11 §:ssä. Tämä sanamuoto kattaa oikeustieteellisen ylemmän loppututkinnon eli oikeustieteen maisterin ja sitä edeltäneen oikeustieteen kandidaatin tutkintonimikkeet. Selvyyden vuoksi tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa on nimenomaisesti haluttu mainita, että ylemmällä oikeustieteellisellä tutkinnolla tarkoitetaan muuta kuin vuoden 2011 alusta käyttöön otettua kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkintoa (MICL). Kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterilla kun ei välttämättä ole samanlaisia tietoja kansallisesta oikeusjärjestyksestä kuin oikeustieteen maisterilla, minkä vuoksi tämän tutkinnon suorittamista ei pidetä riittävänä koulutuksena tuomarin virkaan.
Päätoimisen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien osalta edellytettäisiin hänelle laissa säädetyt tehtävät huomioiden edelleen myös perehtyneisyyttä muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin. Päätoimiselta puheenjohtajalta edellytettäisiin jatkossa myös käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Tällainen edellytys on päätoimisten puheenjohtajien osalta jo tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa.
Momentissa asetettaisiin kaikkien jäsenten kelpoisuusedellytykseksi perehtyneisyys sosiaalivakuutusasioihin. Muutoksen myötä on tarkoitus laajemmin painottaa koko sosiaalivakuutuksen osaamista. Muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävät asiat huomioiden on kuitenkin luontevaa, että perehtyneisyyteen työeläkeasioissa kiinnitettäisiin jatkossakin erityistä huomiota, kun arvioidaan henkilön koko sosiaalivakuutuksen osaamista.
Momentissa ehdotetaan, että lääkärijäsenen kelpoisuusedellytyksiä muutettaisiin siten, että hänen tulisi olla laillistettu lääkäri. Luonnollisesti olisi hyvä, että lääkärillä olisi myös sosiaalivakuutuksen tuntemusta, mutta sitä ei kuitenkaan edellytettäisi. Tällä hetkellä edellytyksenä on lisäksi perehtyneisyys vakuutuslääketieteeseen. Muutoksella yhdenmukaistettaisiin säännös samanlaiseksi kuin vakuutusoikeudessa, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa.
Työelämään ja työmarkkinoihin perehtyneiltä jäseniltä edellytettäisiin jatkossa niin ikään perehtyneisyyttä sosiaalivakuutusasioihin. Tällä hetkellä heiltä edellytetään perehtyneisyyttä yksityisten alojen, kuntien tai valtion työeläkeasioihin. Tällaista vaatimusta ei ole voimassa olevassa laissa yrittäjä- ja maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneiden jäsenten osalta. Viimeksi mainituilta jäseniltä edellytettäisiin heiltäkin perehtyneisyyttä sosiaalivakuutusasioihin.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien yhteisestä varajäsenestä. Vastaavansisältöinen säännös on tällä hetkellä jo tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaa koskien. Tarkoituksena on helpottaa päätoimisen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan pidempiaikaisesta poissaolosta aiheutuvia ongelmia ja turvata jaostojen toiminnan häiriöttömyys. Lisäksi se mahdollistaisi ruuhkautumistilanteessa käyttää ylimääräistä jaostokokoonpanoa.
Tällä hetkellä jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Varajäseniä on siis oltava nyt aina sama määrä kuin varsinaisia jäseniä. Nyt ehdotetaan, että varajäseniä olisi jatkossa riittävä määrä. Varajäsenten vähimmäismäärä ja kelpoisuusedellytykset määräytyisivät 3 ja 4 momentin perusteella. Lisäksi sovellettaisiin 3 §:n säännöstä, jossa säädetään mm. työelämän ja työmarkkinoiden perehtyneiden varajäsenten nimittämisestä. Muutos mahdollistaisi myös varajäsenten joustavan käytön muutoksenhakulautakunnan istuntokäytännössä. Esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäpuolen varajäsenet voisivat jatkossa olla kenen tahansa samaa tahoa edustavan varsinaisen jäsenen varamiehiä. Istuntoja ei olisi pakko siirtää pelkästään sen vuoksi, että henkilökohtaista varajäsentä ei saada varsinaisen jäsenen tilalle istuntoon.
Pykälän 5 momentti säilyisi ennallaan. Siinä säädetään, että puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.
4 §. Muutoksenhakulautakunnan jäsenyydestä vapautuminen ja eroamisikä. Pykälässä ehdotetaan, että muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsen olisi velvollinen eroamaan sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 70 vuotta. Valtion virkamiestenkin eroamisikä nostetaan asteittain 70 vuoteen.
8 §. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanot. Pykälän 2 momenttiin tehdään korjaus, joka tarvitaan kun työeläkevakuutukseen perehtyneiden jäsenten nimi on muutettu lakimiesjäseneksi.
Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin muutokset sähköisen käsittelyjärjestelmän käyttöönottoon liittyen. Päätösehdotuksen maininta säännöksessä tarkoittaisi, että esittelijän tulisi liittää oheen aina myös varsinainen päätösehdotus. On perusteltua, että jäsenet saavat kierrolla nähtäväksi ja kommentoitavaksi myös varsinaisen päätösehdotuksen perusteluineen ja pykäläviittauksineen. Käytännössä näin toimitaankin.
Pykälän 4 momentissa korjataan viittaus 2 momenttiin.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti. Pykälää täydennettäisiin ottamalla lakiin mahdollisuus lainopilliseen jaostokokoonpanoon. Ongelmaksi on koettu, että nykyisin lääkärijäsen joutuu osallistumaan kaikkien jaostolla ratkaistavien, myös täysin lainopillisten asioiden ratkaisuun. Näihin voi kuulua hyvinkin laajoja asioita tai asiaryhmiä, joiden käsittelyyn saattaa kulua jaoston koko viikoittainen työaika. Myös lainopillisissa asioissa järjestettävissä suullisissa käsittelyissä vaaditaan nykyisin lääkärijäsenen läsnäoloa. Lainopillista kokoonpanoa käytettäisiin ratkaistaessa asiaa, johon ei liity lääketieteellistä arviointia. Näin lääkärijäsenen käyttö tulee tarkoituksenmukaisemmaksi ja vaativiin lainopillisiin asioihin saadaan jaostoon laajempi juridinen asiantuntemus. Enemmän aikaa vievissä suullisissa käsittelyissä on käytännössä useimmiten ollut kysymys lainopillisista asioista.
11 §.Täysistunto. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin säännös täysistunnon päätösvaltaisuudesta koskien tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä. Hallintojaoston jäsenet, joita on tällä hetkellä yhdeksän, ovat esteellisiä tili- ja vastuuvapaudesta päätettäessä. Heidät otetaan kuitenkin nykysäännöksen mukaan huomioon laskettaessa täysistunnon päätösvaltaisuutta. Osalla muista jäsenistä tai varajäsenistä on usein este saapua paikalle täysistuntoon, koska kysymyksessä on ajankohta, joka ei ole suurimmalle osalle jäsenistöä säännönmukainen muutoksenhakulautakunnan istuntopäivä. Tämä merkitsee sitä, että päätösvaltaisen kokoonpanon saaminen koolle tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä koskevaan täysistuntoon on ollut vaikeaa. Tämän takia ehdotetaan, että tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallintojaostolle koskevassa asiassa täysistunnon päätösvaltaisuuteen riittäisi, kun vähintään puolet esteettömistä jäsenistä on läsnä. Ehdotettu säännös olisi kirjoitusasultaan myös nykyistä paremmin linjassa hallintolain 27 §:n säännöksen kanssa siitä, ettei virkamies saa olla edes läsnä asiaa käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
12 §. Hallintolainkäyttölain soveltaminen ja asiakirjojen toimittaminen. Pykälän otsikkoon lisättäisiin maininta asiakirjojen toimittamisesta ja pykälään lisättäisiin uusi 5 ja 6 momentti. Pykälän uudessa 5 momentissa säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan päätöksen tiedoksiannosta ns. tavallisena tiedoksiantona. Säännös poikkeaa hallintolainkäyttölain 55 §:n 1 momentin säännöksestä. Vastaava säännös tavallisesta tiedoksiannosta on jo muissa muutoksenhakulautakuntia koskevissa laeissa. Sähköiseen tiedoksiantoon sovellettaisiin hallintolainkäyttölain 55 §:n 3 momentin mukaisesti sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003) ja sen 19 §:n mukaista säännöstä tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta.
Pykälään lisättäisiin uusi 6 momentti, jonka mukaan eläkelaitos olisi velvollinen toimittamaan asiakirjat muutoksenhakulautakunnalle sen vaatimassa muodossa maksutta. Säännös on tarpeen siksi, että asiakirjat saataisiin muutoksenhakulautakunnan sähköiseen käsittelyjärjestelmään ilman että muutoksenhakulautakunnassa tarvitaan tämän johdosta erityisiä toimenpiteitä. Ilman nyt ehdotettavaa säännöstä lautakunta ei saisi kaikilta ensi asteen päätöksentekijöiltä asiakirjoja lautakunnan sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän vaatimassa muodossa ja tällöin sähköisestä asiankäsittelyjärjestelmästä ei saada täyttä hyötyä. Muutoksenhakulautakunta voisi kuitenkin yksittäistapauksissa ottaa vastaan myös muussa muodossa toimitettuja asiakirjoja asian niin vaatiessa. Lisäksi riittävän varautumisajan varmistamiseksi säännöstä sovellettaisiin 1 päivästä huhtikuuta 2018 lukien.
14 §.Hallintoasiat. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin siten, että tarkennetaan hallintojaoston jäsenten valitsemista. Lautakunnan toiminnantarkastaja on kiinnittänyt huomiota siihen, että asiasta ei ole säädetty tarkasti. Nyt ehdotetaan, että muutoksenhakulautakunnan täysistunto valitsisi kaikki hallintojaoston jäsenet, paitsi puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.
1.2
Laki tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta
2 §. Muutoksenhakulautakunnan jäsenet. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että jäsenillä on oltava riittävä määrä varajäseniä, vastaavasti kuin ehdotettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan osalta.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa ehdotetaan säädettäväksi, että muutoksenhakulautakunnan jäsenet toimisivat tuomarin vastuulla, vastaavasti kuin ehdotettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan osalta.
3 §. Jäsenten kelpoisuus. Pykälässä ehdotetaan, että muutoksenhakulautakunnan jäsenten kelpoisuusedellytyksiin tehtäisiin vastaavat muutokset mitä edellä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa koskien. Lääkärijäseniä lukuun ottamatta, kaikilta muilta jäseniltä edellytettäisiin jatkossa perehtyneisyyttä sosiaalivakuutusasioihin. Puheenjohtajalta ja varapuheenjohtajilta, heidän tehtävänsä huomioon ottaen, edellytettäisiin myös perehtyneisyyttä erityisesti muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin. Tällä hetkellä puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten tulee olla tapaturmavakuutukseen hyvin perehtyneitä. Muilta jäseniltä tällaista vaatimusta ei tällä hetkellä edellytetä. Lisäksi puheenjohtajaa, varapuheenjohtajia ja lakimiesjäseniä koskeva tutkintovaatimus muutettaisiin kuten edellä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa.
5 §. Muutoksenhakulautakunnan nimittäminen. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että muutoksenhakulautakunta voitaisiin nimittää enintään viideksi vuodeksi. Muutoksenhakulautakunta on yleensä asetettu viisivuotistoimikaudelle noudattaen kalenterivuosia. Valtioneuvosto on 14.1.2016 annetulla päätöksellä kuitenkin asettanut muutoksenhakulautakunnan viisivuotistoimikaudeksi ajalle 14.1.2016 — 13.1.2021 eli kulumassa oleva muutoksenhakulautakunnan viisivuotiskausi päättyy poikkeuksellisesti kesken kalenterivuoden. Muutoksenhakulautakunnan käytännön toiminnan kannalta kalenterivuosia noudatteleva toimikausi olisi tarkoituksenmukaisempi. Jotta muutoksenhakulautakunnan viisivuotinen toimikausi saataisiin kulumassa olevan toimikauden jälkeen taas noudattelemaan kalenterivuosia, pykälän 1 momenttiin lisättäisiin sana enintään. Käytännössä muutos tarkoittaa, että käynnissä olevan toimikauden jälkeen asetettavan seuraavan muutoksenhakulautakunnan toimikauden pituus tulee olemaan poikkeuksellisesti hieman vajaa 5 vuotta. Tämän jälkeen seuraavat toimikaudet olisivat taas täysiä viisivuotiskausia ja noudattaisivat kalenterivuosia.
6 §. Tuomarin vala ja vakuutus sekä eroamisikä. Pykälän 1 momentin viittaus korjataan vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä.Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että eroamisikä nousisi 70 vuoteen, vastaavasti kuin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan osalta.
7 §. Esittelijät. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan nykyaikaistettavaksi samalla tavoin kuin on työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa. Niissä esittelijän kelpoisuusvaatimukseksi on säädetty tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto, joka on nykyinen tapa ilmaista kelpoisuusvaatimus. Tässä ehdotetaan säädettäväksi samoin.
9 §. Jaoston päätösvaltaisuus. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi sama sähköistä asiankäsittelyjärjestelmää koskeva muutos kuin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.
12 §. Täysistunto. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi sama täysistuntoa koskeva muutos kuin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan.
13 §. Hallintojaosto. Pykälän 1 momentissa tarkennettaisiin hallintojaoston jäsenten valitsemista samoin kuin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan osalta.
14 §. Asian käsittely. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 momentti, jossa säädettäisiin vastaavasti kuin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan osalta, että vakuutuslaitoksen olisi toimitettava asiakirjat muutoksenhakulautakunnalle maksutta lautakunnan haluamassa muodossa.
1.3
Laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta
Lain suomenkielinen nimike ehdotetaan muutettavaksi laiksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta. Ruotsinkielistä nimikettä ei ehdoteta muutettavaksi. Lisäksi muutettaisiin 1 luvun otsikko.
1 §. Muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja toimivalta. Ehdotetaan, että suomenkielinen pykälän otsikko muutettaisiin, koska muutoksenhakulautakunnan nimi muuttuisi. Ruotsinkielisessä tekstissä sana muutoksenhakulautakunta lisätään otsikkoon. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin, että muutoksenhakulautakunta käsittelee työttömyysturvaa koskevia asioita.
2 §. Puheenjohtajat ja jäsenet. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että muutoksenhakulautakunnan jaostoissa lainkäyttötoimintaa johtaisi kolme päätoimista puheenjohtajaa ja enintään neljä sivutoimista puheenjohtajaa. Päätoimisia puheenjohtajia olisivat muutoksenhakulautakunnan ylijohtaja ja kaksi johtajaa. Näistä säädettäisiin tarkemmin 4 §:ssä.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan sivutoimisista jäsenistä ja heidän lukumääristään. Säädettäisiin, kuten muidenkin muutoksenhakulautakuntien osalta, että jäsenillä olisi oltava riittävä määrä varajäseniä. Muutoksenhakulautakunnan sivutoimiset puheenjohtajat ja jäsenet edustaisivat muutoksenhakulautakunnan ulkopuolista asiantuntemusta lautakunnan toiminnassa.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että kaikki lainkäyttötoimintaan osallistuvat puheenjohtajat ja jäsenet toimisivat tuomarin vastuulla.
3 §. Jäsenten kelpoisuus. Pykälän 1 momentissa todettaisiin, että muutoksenhakulautakunnan virkamiehinä toimivien päätoimisten puheenjohtajien kelpoisuusvaatimuksista säädettäisiin 4 §:ssä. Tämä johtuu siitä, että päätoimiset puheenjohtajat toimivat myös muutoksenhakulautakunnan johtajina. Muutoksenhakulautakunnan sivutoimisten puheenjohtajien kelpoisuusedellytyksiin tehtäisiin vastaavat muutokset kuin muihinkin muutoksenhakulautakuntiin. Täten heillä tulisi olla tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto, perehtyneisyys sosiaalivakuutusasioihin ja muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin.
Pykälän 2 momentissa muutettaisiin jäsenten kelpoisuusedellytyksiä yhdenmukaisesti muiden muutoksenhakulautakuntien kanssa perehtyneisyys sosiaalivakuutusasioihin. Nykyään asia ilmaistaan sosiaalivakuutukseen perehtynyt. Momentissa ei enää säädettäisi sivutoimisista puheenjohtajista, sillä heistä säädettäisiin 1 momentissa.
Pykälän 3 ja 4 momentissa säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan olosuhteiden tuntemusta edustavien jäsenten nimittämisestä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin sellaisista jäsenistä, jotka osallistuvat nykyisen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisemien asioiden käsittelyyn muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavina jäseninä. Tällä hetkellä laissa ei ole tarkemmin säädetty siitä, miten muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavat jäsenet määräytyvät. Nyt ehdotetaan säädettäväksi, että nämä jäsenet edustaisivat tahoja, jotka edustavat muutoksenhakijoita. Siten yhteensä kahdeksan jäsentä nimitettäisiin edustavimpien työnantajia, työntekijöitä, yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä edustavien järjestöjen ehdotuksesta. Neljä jäsentä nimitettäisiin edustavimpien muiden etuudensaajia edustavien järjestöjen ehdotuksesta. Muut etuudensaajia edustavat tahot olisivat sellaisia, joiden voidaan laajasti ajatella edustavan muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviä suurimpia etuudensaajajoukkoja. Tällöin kysymykseen tulisivat muun muassa edustavimmat potilas-, eläkeläis- ja vammaisjärjestöt.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin muutoksenhakulautakunnan jäsenten nimittämisestä työttömyysturvaa käsitteleviin jaostoihin työelämää ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevina jäseninä. Nämä ehdotetaan nimitettäväksi samoin kuin nykyisin työttömyysturvalautakunnan vastaavat jäsenet. Täten kuudesta tällaisesta jäsenestä puolet olisi nimitettävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ja puolet työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.
Pykälän 5 momentissa täsmennettäisiin sanamuotoa. Lääkärien ja näiden varajäsenten tulisi edelleen olla laillistettuja lääkäreitä.
4 §. Ylijohtajan ja johtajien nimittäminen, tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että valtioneuvosto nimittäisi muutoksenhakulautakunnan ylijohtajan ja johtajat. Samoin on nykyisin päätoimisten puheenjohtajien osalta.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin nykyistä vastaavasti ylijohtajan ja johtajan tehtävistä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin ylijohtajan ja johtajan kelpoisuusvaatimuksista vastaavasti kuin muiden muutoksenhakulautakuntien puheenjohtajien osalta, sillä he toimisivat muutoksenhakulautakunnan jaostojen puheenjohtajina. Siten ylijohtajalla ja johtajilla olisi oltava tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto, perehtyneisyys sosiaalivakuutusasioihin ja muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin. Lisäksi heiltä edellytettäisiin käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Koska ylijohtaja olisi koko viraston päällikkö, edellytettäisiin häneltä lisäksi johtamiskokemusta, kuten muiltakin valtion virastopäälliköiltä. Johtamiskokemus voi karttua ainoastaan esimiehenä toimimisesta. Johtamistaitoa voidaan hankkia myös muulla tavoin, esimerkiksi projektinjohtamisen kautta.
5 §. Muutoksenhakulautakunnan jäsenen paikan vapautuminen. Pykälän 2 momentissa muutetaan sana varapuheenjohtaja sanaksi puheenjohtaja.
6 §.Tuomarin vala sekä eroamisikä. Pykälän 1 momentissa muutettaisiin maininta puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta maininnaksi ylijohtajasta ja johtajasta. Pykälän 2 momenttiin tehtäisiin vastaava muutos eroamisikien osalta kuin muihin muutoksenhakulautakuntiin.
8 §. Muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanot. Pykälässä säädettäisiin kuten nykyään, että muutoksenhakua koskevat asiat ratkaistaisiin jaostoissa.
9 §. Viisijäseninen lääketieteellinen kokoonpano. Pykälässä säädetään viisijäsenisestä niin sanotusta perusratkaisukokoonpanosta. Nyt ehdotetaan tätä kokoonpanoa muutettavaksi siten, että olisi viisijäseninen lääketieteellinen kokoonpano ja viisijäseninen lainopillinen kokoonpano. Tässä pykälässä säädettäisiin lääketieteellisestä kokoonpanosta. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan nyt viisijäsenisessä kokoonpanossa käsiteltävistä asioista tässä säilyisivät kaikki muut asiat paitsi asumisperusteiseen sosiaaliturvaan liittyvät asiat. Ne siirrettäisiin viisijäseniseen lainopilliseen kokoonpanoon, sillä niissä ei ole kyse lääketieteellisestä kysymyksestä. Lisäksi viisijäsenisessä lääketieteellisessä kokoonpanossa käsiteltäisiin sellaiset työttömyysturvaa koskevat asiat, joiden ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä. Sellaisten asioiden ratkaisuun, joissa on kysymys työttömyysturvasta, kokoonpanoon kuuluu puheenjohtajan, lakimiesjäsenen ja lääkärijäsenen lisäksi kaksi työelämää ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä ja muissa asioissa kaksi muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä.
Pykälän 4 momenttiin tehtäisiin sähköisen käsittelyjärjestelmän käyttöönottoon liittyen vastaava muutos kuin edellä oleviin lakeihin.
9 a §.Viisijäseninen lainopillinen kokoonpano. Lakiin lisättäisiin uusi 9 a § viisijäsenisestä lainopillisesta kokoonpanosta. Tässä kokoonpanossa ratkaistaisiin sellaiset työttömyysturvaa koskevat asiat, joiden ratkaiseminen ei olennaisesti riipu lääketieteellisestä kysymyksestä sekä asumisperusteista sosiaaliturvaa koskevat asiat. Sellaisten asioiden ratkaisuun, joissa on kysymys työttömyysturvasta, kokoonpanoon kuuluu puheenjohtajan ja kahden lakimiesjäsenen lisäksi kaksi työelämää ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä ja muissa asioissa kaksi muutoksenhakijoiden olosuhteiden tuntemusta edustavaa jäsentä.
9 b §.Ratkaisukokoonpanon päätösvaltaisuus. Pykälässä säädettäisiin ratkaisukokoonpanojen päätösvaltaisuudesta. Lain 9 ja 9 a §:ssä säädettäisiin, mitkä asiat on ratkaistava viisijäsenisessä kokoonpanossa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että muutkin asiat on ratkaistava viisijäsenisessä kokoonpanossa, jos asialla on hakijan toimeentulon tai lain soveltamisen kannalta erityisen suuri merkitys.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että jaosto olisi päätösvaltainen ratkaisemaan asian, kun paikalla on puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä. Edellytyksenä tälle on, että ne jaoston jäsenet, jotka eivät ole paikalla ovat sähköiseen käsittelyjärjestelmään tekemällään merkinnällä ennen kokousta ilmoittaneet yhtyvänsä esittelijän esitykseen ja päätösehdotukseen. Edellytyksenä on lisäksi, että läsnä olevat jäsenet myös ovat kokouksessa samalla kannalla.
10 §.Kolmijäseninen kokoonpano. Pykälä vastaisi nykyistä sanonnallisin täsmennyksin. Kolmijäsenisessä kokoonpanossa ratkaistaisiin ne asiat, joita ei mainita 9 tai 9 a §:ssä ja jotka eivät ole puheenjohtajan yksin ratkaistavia. Työttömyysturvaa koskevia asioita ei ratkaistaisi kolmijäsenisessä jaostossa. Lisäksi pykälään tehtäisiin sähköisen käsittelyjärjestelmän käyttöönottoon liittyen vastaava muutos kuin edellä oleviin lakeihin.
10 a §. Puheenjohtajan ratkaistavat asiat. Pykälän 1 momentissa muutetaan sana varapuheenjohtaja sanaksi puheenjohtaja.
11 §. Vahvennettu jaosto. Pykälään tehtäisiin sanonnallinen muutos.
12 §. Täysistunto. Pykälään tehtäisiin sanonnallinen muutos.
13 §. Hallintojaosto. Pykälässä säädetään, että muutoksenhakulautakunnan hallintoasiat käsitellään hallintojaostossa. Pykälä ehdotetaan kumottavaksi, sillä muutoksenhakulautakunta on virasto ja valtion virastojen toiminnasta vastaa sen päällikkö eli ylijohtaja. Täten hallintoasioista eivät voi olla päättämässä sellaiset henkilöt, joilla ei ole vastuuta viraston toiminnasta.
14 §. Asian käsittely. Pykälään lisättäisiin uusi 9 momentti, jossa säädettäisiin sähköisen käsittelyjärjestelmän käyttöönottoon liittyen vastaavasti kuin edellä olevissa laeissa.
16 §. Virkasyyte. Pykälässä muutetaan sana varapuheenjohtaja sanaksi puheenjohtaja.
18 §. Rahoitus. Pykälän 2 momenttiin muutetaan sana varapuheenjohtaja sanaksi puheenjohtaja.
19 §. Tarkemmat säännökset ja määräykset. Pykälässä säädettäisiin, että tarkemmat määräykset muutoksenhakulautakunnan organisaatiosta, neuvottelukunnasta, työskentelystä ja henkilöstöstä annettaisiin muutoksenhakulautakunnan työjärjestyksessä. Valtion virastoissa noudatettavin tavoin työjärjestyksen antaisi ylijohtaja. Tarkoituksena olisi, että muutoksenhakulautakunnassa olisi neuvottelukunta, jossa olisivat edustettuina muutoksenhakulautakunnan sivutoimiset puheenjohtajat ja jäsenet. Neuvottelukunnassa voitaisiin käsitellä muutoksenhakulautakunnan toimintaa koskevia asioita.