Jatkokirjelmässä on kyse komission ehdotuksista Euroopan rajanylitystietojärjestelmän perustamiseksi (COM(2016) 194 final ja COM(2016) 196 final). Älykkäät rajat -asetuskokonaisuuteen kuuluu ehdotus Euroopan rajanylitystietojärjestelmästä (EES) sekä ehdotuksia muiden siihen liittyvien asetusten muuttamiseksi (Schengenin rajasäännöstö, VIS ja eu-LISA).
Rajanylitystietojärjestelmän avulla on tarkoitus parantaa rajatarkastusten luotettavuutta, mahdollistaa rajatarkastusautomatiikan nykyistä laajempi hyödyntäminen sekä tehostaa sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjuntaa. EES-järjestelmä on yksi keskeisistä sisäministeriön hallinnonalan EU-prioriteettihankkeista.
Saadun selvityksen mukaan neuvoston yleisnäkemys on muodostettu oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 9.12.2016 ja parlamentin kanta 27.2.2017. Trilogineuvotteluissa on saavutettu poliittinen kompromissi 29.6.2017. Asetusehdotus on tarkoitus hyväksyä lokakuussa 2017.
Valiokunta on aiemmissa lausunnoissaan (HaVL 22/2016 vp ja HaVL 46/2016 vp) pitänyt asetus-ehdotuksen jatkovalmistelussa tärkeinä rajaliikenteen sujuvuuden tarpeiden huomioimista, biometriikan liittämistä mukaan jo EES:n käyttöönoton yhteydessä sekä mahdollisuutta EES:n tietojen käyttämiseen myös terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa. Mainitut asiat on otettu huomioon neuvoston ja parlamentin välillä saavutetussa kompromississä. Lainvalvontaviranomaisilla on pääsy järjestelmään vain selkeästi ja tarkkarajaisesti määritellyissä tapauksissa sekä EU:n tietosuojasääntelyn ja perusoikeuskirjan sallimissa rajoissa. Lisäksi kompromissitekstissä on mukana rekisteröityjen matkustajien rajanylityksiä nopeuttavia elementtejä.
Suomen tavoitteina asetuskokonaisuutta koskevissa neuvotteluissa ovat olleet mahdollisuus kansallisiin rekisteröityjen matkustajien (RTP) ohjelmiin, RTP:n lisääminen EES:n toiminnallisuudeksi sekä mahdollisuus erillisten RTP-kaistojen käyttämiseen rajanylityspaikoilla. Lisäksi biometriikan käyttöä rajatarkastuksissa on ollut tavoitteena joustavoittaa siten, että kasvokuvaa ja sormenjälkiä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti. Nämä tavoitteet on neuvotteluissa saavutettu.
Valiokunta on tähdentänyt rekisteröidyn tehokkaiden oikeussuojakeinojen tärkeyttä. Asetusehdotuksen tekstiä onkin Suomen tavoitteen mukaisesti selvennetty myös siten, että asetuksessa säädetään selkeästi jokaisen oikeudesta hakea muutosta toimivaltaiselta viranomaiselta ja tuomio-istuimelta, jos hänen tarkastusoikeutta, virheen oikaisua tai tiedon poistamista koskeva pyyntönsä on hylätty. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, että Suomelle tärkeät erityiskysymykset on aktiivisen vaikuttamistyön tuloksena otettu neuvottelutuloksessa huomioon.
Suomen ensisijaisena tavoitteena on tietojen luovuttamisen osalta ollut nimenomainen kielto luovuttaa tietoja kolmansille maille. Kompromissitekstissä luovutuskielto on edelleen pääsääntönä. Tästä kiellosta poikkeaminen on saadun selvityksen mukaan määritelty aiempaa tiukemmin ja rajatummin. Saavutetun kompromissin mukaan tietojen luovuttaminen kolmansille maille olisi mahdollista poikkeuksellisissa hätätapauksissa silloin, kun tarkoituksena on torjua terrorismia tai muuta vakavaa rikollisuutta. Tietojen luovuttaminen olisi mahdollista myös tietyin rajatuin edellytyksin kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseen liittyen. Näissä tapauksissa tulee olla takeet siitä, että yleisen tietosuoja-asetuksen ((EU) 2016/679) mukaiset vähimmäiskriteerit täyttyvät.
Valiokunta korostaa edelleen, että korkeasta tietosuojan ja tietoturvan tasosta sekä perusoikeuksien turvaamisesta tulee huolehtia henkilötietojen käsittelyn kaikissa vaiheissa. EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö on myös EES-järjestelmän kannalta keskeinen. EU:n tietosuojasääntelyssä biometriset tiedot määritellään arkaluonteisiksi tiedoiksi, joiden käsittelylle on asetettu erityiset edellytykset.
Suomi on tavoitellut sitä, että EES-järjestelmän tietojen säilytysaika olisi olennaisesti lyhyempi kuin ehdotettu viisi vuotta. Tietojen säilytysajaksi on tulossa kolme vuotta kaikille järjestelmään kuuluville ja viisi vuotta niille, jotka ovat jääneet oleskelemaan ns. yliajalle. Tältä osin Suomen tavoite ei siis neuvotteluissa toteutunut.
Valiokunta toteaa, että EES-järjestelmä sisältää sisäistä turvallisuutta ja rajaliikenteen hallintaa parantavia tekijöitä, jotka korostuvat etenkin Euroopassa vallitsevassa turvallisuustilanteessa. Järjestelmä lisää rajatarkastusten luotettavuutta, parantaa tilannekuvaa, tehostaa laittomasti maassa oleskelun valvontaa ja tukee rajat ylittävän vakavan rikollisuuden torjuntaa. Valiokunta katsoo valtioneuvoston tavoin, että saavutettu neuvottelutulos Älykkäät rajat -asetuskokonaisuudesta voidaan hyväksyä.