Perustelut

Yleistä

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Selonteossa todetaan, että Suomen toimintalinja perustuu uskottavaan kansalliseen puolustukseen, yhteiskunnan toimivuuteen ja johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan sekä vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan EU:n jäsenenä.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 on valtioneuvoston peruslinjaus, joka asettaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan periaatteet ja tavoitteet sekä tarjoaa kehyksen sen toimeenpanolle eri sektoreilla. Selonteosta ilmenee, että siinä on otettu huomioon muun muassa Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (Valtioneuvoston periaatepäätös 27.11.2003) ja Sisäisen turvallisuuden ohjelman (Valtioneuvoston periaatepäätös 23.9.2004) linjauksia, jotka osaltaan edistävät selonteon toteutumista.

Suomen turvallisuusympäristössä painottuvat — myös Euroopan unionin turvallisuusstrategiaan sisältyvät — uudet uhkatekijät, joista merkittävä osa kohdistuu sisäiseen turvallisuuteen. Nykyisin sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden raja ei ole enää niin selkeä kuin aiemmin. Kylmän sodan aikaisen sotilaallisen vastakkainasettelun riskit ovat korvautuneet etupäässä sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvilla uusilla uhkilla. Turvallisuusuhkat ja haasteet ovat yhä enemmän myös valtioiden rajat ylittäviä. Suomen näkökulmasta nämä uudet uhkat liittyvät ennen kaikkea kansainväliseen terrorismiin, ulkomailta johdettuun kovan toimintakulttuurin omaksuneeseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen, tietoyhteiskunnan haavoittuvuuteen, rajaturvallisuuden ylläpitämiseen ja pelastustoimen varautumiseen. Hallintovaliokunta on sisäisen turvallisuuden valiokuntana painottanut selonteon tarkastelun näihin kysymyksiin. Lisäksi valiokunta on toimialansa näkökulmasta käsitellyt myös siviilikriisinhallintaa.

Turvallisuusongelmat näkyvät useimmiten väkivaltaisina purkauksina ja konflikteina, joiden taustalla on usein syvällisiä taloudellisia, yhteiskunnallisia tai kulttuurikehitykseen liittyviä taustatekijöitä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että Suomi harjoittaa aktiivista ja kokonaisvaltaista konfliktinesto- ja kriisinhallintapolitiikkaa sekä edistää turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikan sekä kauppapolitiikan yhdensuuntaisia tavoitteita. Myös ihmisoikeuspolitiikan merkitystä turvallisuutta lisäävänä tekijänä on syytä painottaa ja korostaa naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeuksia. Valiokunnan toimialan näkökulmasta Suomen tulee toimia aktiivisesti EU:n terrorismin vastaisen toiminnan tehostamiseksi ja korostaa pitkäjänteisen taustatekijöihin puuttumisen merkitystä.

Järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjunta

Järjestäytynyt rikollisuus on yhä monialaisempaa. Järjestäytyneiden rikollisryhmien rikollisen toiminnan ennalta estäminen, niiden tekemien rikosten paljastaminen ja tutkiminen edellyttää modernien tiedonhankinta- ja tutkintamenetelmien käyttöä, tiedonhallintaa, aktiivisten rikollisten toimijoiden tunnistamista sekä laajaa kansallista ja kansainvälistä viranomaisverkostoa. Järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden paljastaminen ja tutkinta aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia, minkä vuoksi toiminnan tehokkuuteen ja päällekkäisten toimintojen välttämiseen on syytä kiinnittää huomiota.

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen, PTR-viranomaisten, yhteiset rikostiedustelu- ja rikosanalyysitoiminnot on kuluvana vuonna perustettu ja toiminta on alkanut. Näiden toimintojen avulla saadaan järjestäytyneestä ja vakavasta rikollisuudesta entistä tarkempi kokonaiskuva, joka mahdollistaa torjuntatoimien suuntaamisen tavoitteena parhaimman vaikuttavuuden saavuttaminen. Kansainvälisen toiminnan kehittämisessä on sovittu Suomen ja Viron PTR-viranomaisten kesken yhteisistä toimintalinjauksista.

Valiokunta katsoo, että lähialueyhteistyötä tulee kehittää laajemminkin muun muassa yhteisen tilannekuvan saamiseksi rajat ylittävästä rikollisuudesta. Myöskin yhteisten tutkintaryhmien muodostamista asianomaisten ulkomaisten viranomaisten kanssa tulee hyödyntää järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjunnassa. Valiokunta tähdentää, että Euroopan unionin poliisiyhteistyössä tulee keskittyä operatiivisen yhteistyön tehostamiseen hyödyntämällä olemassa olevia instrumentteja ja rakenteita. Erityisesti jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa on parantamisen varaa.

Kansallisesti on huolehdittava, että viranomaisten tehtävät, vastuusuhteet ja toimivaltuudet ovat selkeät ja että toimivaltuudet ovat lisäksi mahdollisimman ajantasaiset. Saadun selvityksen mukaan lainsäädännön kehittämistyössä on parhaillaan valmisteilla järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaan liittyen peitetoiminnan laajentaminen sekä todistajansuojelua ja anonyymitodistelua koskevat säännösehdotukset.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös sisäisen turvallisuuden osalta on käytettävissä mahdollisimman ajantasainen tilannekuva osana valtakunnan turvallisuustilannekuvaa. Tällaisen kokonaistilannekuvan valmistelu onkin parasta aikaa meneillään.

Valiokunta toteaa, että osa selonteossa mainituista järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaan tähtäävistä kehittämistoimista on käynnistetty jo ennen selonteon eduskuntakäsittelyä sellaisenaan taikka rinnan Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa esitettyjen toimenpiteiden ja toisaalta Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden kanssa. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota erityisesti myös syrjäytymisen ja eriarvioisuuden ehkäisyyn sekä sosiaalisten olosuhteiden parantamiseen pitemmän aikavälin toimenpiteenä ja rikollisuuden torjuntaan vaikuttavana keinona. Sisäisen turvallisuuden ohjelmatyössä mainitut seikat on nostettu keskeisten kehittämistoimenpiteiden joukkoon. Selonteon toimintalinja tähtää muun ohella kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Tältäkin osin valiokunta viittaa Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan, erityisesti arjen turvallisuuden näkökulmasta. Valiokunta tulee seuraamaan ohjelman toimeenpanon edistymistä.

Tietoverkkorikollisuuden torjunta

Avoimen ja pitkälle kehittyneen tietoyhteiskunnan toimivuus ja sen palvelut perustuvat pitkälti sähköisten viestintä- ja tietojärjestelmien käyttöön. Viestintäverkkojen ja viestintäpalvelujen toimivuus ja tietoturvallisuus muodostavat siten yhteiskunnan keskeisen toimintaedellytyksen normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Nykyaikainen tietoteknistynyt ja verkostoitunut yhteiskunta onkin tämän vuoksi erityisen haavoittuva, jos viestintäverkot ja viestintäpalvelut eivät toimi tai niiden toiminnassa ilmenee vakavia häiriöitä. Tietoverkkoihin kohdistuvat uhkatekijät voivat koskea valtion johtamisedellytyksiä, turvallisuusviranomaisia, talouselämää tai jopa koko yhteiskuntaa. Tietoverkot ovat globaaleja, samoin ovat myös niihin kohdistuvat uhkat ja mahdolliset hyökkäykset. Myös tähän asti kehitellyt tietoturvan parantamiskeinot saattavat vanhentua nopeastikin, minkä vuoksi tarvitaan jatkuvaa työtä tietoturvallisuuden ylläpitämiseksi.

Muuttuva maailma synnyttää lisäksi jatkuvasti uusia riskejä, kuten toimintojen ulkoistaminen, nopeasti vaihtuvat uudet tekniikat ja teknologiat, monimutkaiset ja usein päivitettävät ohjelmistot, laitteiden ja järjestelmien lisääntynyt sähkön tarve ja sähkön saanti sekä Internetin monet tietoturvaa ja haavoittuvuutta koskevat heikkoudet ja puutteet.

Toiminnan ja päätöksenteon tulee, varsinkin konkreettisissa uhkatilanteissa, perustua oikeaan ja ajantasaiseen informaatioon. Tämä vaatimus sisältää luottamuksellisen informaation suojaamisen ulkopuolisilta tahoilta, tiedon eheyden varmistamisen ja informaation välittämisen oikeille vastaanottajille mahdollisista häirintäyrityksistä huolimatta.

Valiokunnan saaman tiedon mukaan tietotekniikan keinoin on mahdollista suojata ja varmistaa siirrettävän tiedon sisältö, ajankohtaisuus ja eheys siten, että ulkopuoliset tahot eivät pysty lukemaan viestin selväkielistä sisältöä, muuttamaan sen sisältöä tai muuttamaan viestin lähettämisajankohtaa. Sen sijaan ongelmallisempaa on teknisin ratkaisuin pyrkiä estämään vastapuolta keräämästä informaatiota esimerkiksi siitä, kuka kommunikoi kenen kanssa, missä joku taho sijaitsee tai koska kommunikaatio tapahtuu. Lisäksi salatusta liikenteestä voidaan päätellä, minkä tyyppistä viestintää tehdään. Näillä tiedoilla on saadun selvityksen mukaan mahdollista katkaista viestintätoimintojen kannalta tärkeä viestintä pahimmalla mahdollisella hetkellä. Siten tietoturvauhkat eivät välttämättä kohdistu tiedon salauksen murtamiseen, vaan tiedon siirron haittaamiseen ja oikean tiedon perilletulon estämiseen. Tietoverkkoihin kohdistuvien hyökkäysten tarkoituksena ei myöskään tarvitse olla pelkästään järjestelmien vahingoittaminen tai niiden toiminnan haittaaminen, vaan tarkoituksena voi olla päätöksentekoon liittyvien prosessien ohjaaminen ja muuttaminen ulkopuolisen tahon haluamaan suuntaan.

Valiokunta katsoo, että selonteossa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• verkkoinfrastruktuurin suojaamiseen ja tietoliikenteen haittaamiseen tähtäävän toiminnan ehkäisemiseen

• informaation eheyden varmistamiseen tietoturvateknisin keinoin

• järjestelmän sisältä tapahtuvien hyökkäyksien riskien ja vahinkojen minimointiin

• tehokkaiden ennaltaehkäisevien tietoturvaratkaisujen käyttöön

• kriittisten järjestelmien ohjelmistojen ja laitteistojen virheettömän toiminnan varmistamiseen mukaan lukien sen varmistaminen, ettei käytetyissä ratkaisuissa ole valmistajasta tai muusta syystä johtuvia takaportteja.

Terrorismin ja terrorismirikosten torjunta

Valiokunta toteaa, että selonteossa on varsin laajasti käsitelty terrorismia, sen syitä ja luonnetta sekä terrorismin torjuntaa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta yhtyy siihen arvioon, että suoraan Suomeen kohdistuva terrorismin uhka on vähäinen. Terroritoimintaa lähellä olevien sabotaasiluonteisten tekojen vaara koskee kuitenkin myös Suomea.

Poliisi on terrorismin ensisijainen torjuntaviranomainen. Muut torjuntaviranomaiset, erityisesti rajavartiolaitos ja tulli, toimivat poliisin tukena yhteistyössä taikka virka-apua antavina viranomaisina. Valiokunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys, jonka tarkoituksena on antaa poliisille oikeus saada puolustusvoimilta välttämätöntä sotilaallisten voimakeinojen käyttöä edellyttävää virka-apua terrorismirikosten ehkäisemiseksi tai keskeyttämiseksi (HE 187/2004 vp).

Valiokunta korostaa terrorismin vastaisessa toiminnassa tiedustelun, toimivaltaisten viranomaisten tietojen analysoinnin ja uhkien ennakoinnin merkitystä. Eri viranomaisten analysointi- ja ennakointityön koordinoimiseksi sisäasiainministeriöön onkin asetettu sen johdolla toimiva poikkihallinnollinen yhteistyöelin. Ryhmä on osa sitä kokonaisjärjestelmää, jonka valtioneuvosto on päättänyt painopisteeksi Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa.

Selonteossa on terrorismin torjunnan kehittämistoimina mainittu muun muassa Suomen edistävän terrorismin vastaisen yleissopimuksen mahdollisimman laajaa ratifointia ja tehokasta täytäntöönpanoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi toimii myös EU:n terrorismia käsittelevissä toimielimissä tietojenvaihdontojen tehostamiseksi, uhka-arvioiden laatimiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi kolmansien maiden kanssa. Ehkäisevän toiminnan painopisteitä ovat myös joukkotuhoaseiden leviämisen ja terrorismin rahoituksen vastaiset toimet.

Terrorismin torjunta on nimenomaan ennaltaestävää toimintaa. Sisäasiainministeriössä onkin valmisteltavana poliisilain muutos, johon sisältyy suojelupoliisin telekuunteluoikeus terroritekojen estämiseksi.

Tässä kohdin valiokunta toteaa lisäksi, että vakavan onnettomuuden tai vakavan rikollisen teon uhrien ja heidän omaistensa kriisitilanteen jälkihoitoon on syytä paneutua kunnolla.

Maahanmuuton hallinta

Suomessa edistetään selonteon mukaan hallittua maahanmuuttoa ja samalla ehkäistään tehokkaasti laitonta maahanmuuttoa. Kansainvälisten sopimusten mukaisesti Suomi antaa suojelua sitä tarvitseville. Lisäksi selonteosta ilmenee, että valtioneuvosto valmistelee maahanmuuttopoliittisen ohjelman vuoden 2005 aikana. Valiokunta pitää näitä selonteon kannanottoja tärkeinä ja laillisen maahanmuuton edistämistä välttämättömänä.

Selonteossa todetaan myös, että Suomi osallistuu Euroopan unionin yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan kehittämiseen. Valiokunta tähdentää, että yhtenäisellä toimintapolitiikalla jäsenmaat kykenevät torjumaan laitonta maahanmuuttoa, tehostamaan laittomasti unionin alueella olevien kolmansien valtioiden kansalaisten poistamista EU:n alueelta sekä ehkäisemään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä.

Toimiva ulkomaalaishallinto on tärkeä sisäisen turvallisuuden osatekijä. Ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun ja maasta poistamiseen liittyvällä sääntelyllä ja menettelyillä voi olla välittömiä ja välillisiä vaikutuksia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Järjestäytynyt rikollisuus on muun muassa huumekaupan ohella yhä enenevässä määrin kytkeytynyt ihmissalakuljetukseen ja -kauppaan. Laittoman maahanmuuton torjunnan ohella ulkomaalaisoikeudellisilla toimenpiteillä voidaan torjua rikollista toimintaa laajemminkin.

Valiokunta toteaa, että muualta Schengen-alueelta laiton maahanmuutto on helppoa, minkä vuoksi maan sisäisen ulkomaalaisvalvonnan tehostamistarve korostuu. Suomea käytetäänkin sekä kohdevaltiona että kauttakulkureittinä muualle Schengen-alueelle.

Selonteosta ilmenee, että valtioneuvosto selvittää ulkomaalaishallinnon toimivuuden ja kehittämistarpeet ja että Suomen turvapaikkahallintoa tehostetaan. Tältä osin valiokunta viittaa uutta ulkomaalaislakia koskevaan mietintöönsä (HaVM 4/2004 vp — HE 28/2003 vp). Myös asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota turvapaikkapäätöksenteon ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestelyihin. Suomessa turvapaikkapäätösten tekeminen ja hakijoiden vastaanotto ovat nykyisin, poiketen monista muista maista, eri hallinnonaloilla. Valiokunta korostaa sen seikan merkitystä, että turvapaikanhakijoiden vastaanoton tulee tukea oleskeluun liittyvää päätöksentekoa, jotta muun muassa turvapaikkapäätökset voidaan tehdä viivytyksettä. Erityisesti laajamittaisen maahantulon yhteydessä eri toimenpiteiden tulee nivoutua saumattomasti yhteen.

Väestön suojaaminen ja pelastustoiminta

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota varautumisen ja valmiussuunnittelun väliseen suhteeseen sekä niihin liittyviin yhteistoimintajärjestelyihin kuntien ja alueen pelastustoimen välillä. Valiokunta painottaa varautumisen ja valmiussuunnittelun tärkeyttä ja sitä valmiuslain periaatetta, että kukin viranomainen vastaa toiminnastaan kaikissa oloissa. Näin ollen muun muassa kunnissa vastuu poikkeusoloihin varautumisesta kuuluu kullekin kunnan viranomaiselle omalta osaltaan luonnollisena toimintana. Kunnan johdon asiana on vastata varautumisen kokonaisuudesta ja valmistelujen yhteensovittamisesta. Samalla valiokunta toteaa, että alueen pelastustoimi voi toimia alueensa kuntien apuna konsulttina kuntien kanssa sovittavalla tavalla.

Alueen pelastustoimi puolestaan vastaa valtaosasta pelastuslain tarkoittamaa poikkeusolojen väestönsuojelua. Eräät väestönsuojelun tehtävät, kuten lääkinnällinen pelastustoimi ja väestön huolto, kuuluvat kuitenkin kunnalle. Tältä osin pelastustoimen alueet koordinoivat kunnissa tehtäviä varautumistoimia.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä lisäksi huomiota Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sekä alueelliseen ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Tärkeää on, että turvallisuussuunnitelmat eri tasoilla laaditaan eri viranomaisten ja muiden osapuolten yhteistyöllä mahdollisimman kattaviksi. Vapaaehtoisjärjestöillä sekä laajalla ja monipuolisella yksityisellä turvallisuussektorilla on kansallisen tason ohella erityisesti alueellisessa ja paikallisessa turvallisuussuunnittelussa merkittävä rooli.

Valiokunta edellyttää, että suurimpien sisävesialueiden pelastustoiminnan järjestelyt selvitetään selonteossa esitetyllä tavalla vuoden 2006 loppuun mennessä pelastustoiminnan järjestelyjen yhtenäistämiseksi ja tehostamiseksi.

Siviilikriisinhallinta

Valiokunta pitää tärkeänä, että valmiutta osallistua siviilikriisinhallinnan ja kansainvälisen pelastustoiminnan tehtäviin tehostetaan ottaen erityisesti huomioon EU:n päätökset ja Suomen antamat sitoumukset. Siviilikriisinhallinnalla tuetaan asiantuntija-avulla ja muilla keinoilla kriisialueiden rauhanomaista kehitystä. Sisällöltään toiminta ulottuu kriisistä riippuen eri alojen tarkkailu-, koulutus- ja neuvontatehtävistä poliisitoimen, oikeushallinnon ja pelastustoimen tehtäviin sekä hallinnon, infrastruktuurin ja peruspalvelujen käytännön hoitamiseen. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien osalta on luotava sellainen rekrytointi- ja koulutusjärjestelmä, että voidaan huolehtia tehokkaasta, myös kotimaan tehtävien hoidon turvaavasta henkilöstösuunnittelusta. Valiokunta tukee lisäksi Pelastusopiston toiminnan kehittämistä edelleen siviilikriisinhallintaan liittyvässä koulutuksessa ja tutkimustyössä.

Ympäristöturvallisuus

Todennäköinen ja koko ajan kasvava ympäristöriski liittyy lisääntyviin öljykuljetuksiin Itämerellä ja etenkin Suomenlahdella. Tämän vuoksi onkin lisättävä maamme kykyä öljyntorjuntaan ja ennaltaestävään toimintaan.

Selonteosta ilmenee, että Suomeen hankitaan öljyn- ja kemikaalien torjuntaan soveltuva monitoimimurtaja. Lisäksi rajavartiolaitoksen kahteen Tursas-luokan vartiolaivaan asennetaan vuoteen 2006 mennessä öljyn keräyslaitteet. Valiokunta arvioi, että öljyntorjunnan järjestelyt merialueella paranevat selvästi edellä mainittujen hankintojen myötä. Suurimpien sisävesialueiden öljyntorjunnan järjestelyt on selvitettävä mahdollisimman pian.

Rajaturvallisuus

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Suomen lähialueilla, etenkin Venäjällä, sekä kuluvana vuonna tapahtuneen Euroopan unionin laajentumisen ja unionin yhteistyömenetelmien kehitys sisäisen turvallisuuden, erityisesti rajaturvallisuuden, alalla.

Venäjän rajavartiopalvelu on supistanut ja saadun selvityksen mukaan ilmoittanut jatkossakin supistavansa toimintaansa Suomen vastaiselta rajalta. Toimenpiteet tulevat heijastumaan rajavalvonnan tasoon ja lisäävät vähintäänkin laittoman maahantulon uhkaa Suomeen. Laittoman maahantulon ja sen järjestämisen sekä muun rajatylittävän rikollisuuden torjuntaa onkin tehostettava Suomen itärajalla. Valiokunta muistuttaa samalla rajaliikenteen sujuvuuden merkityksestä.

Suomen rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi rajavartiolaitos toimii yhteistyössä Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden rajavalvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Selonteossa todetaan, että rajavartiolaitoksen vastuuta laittoman maahantulon ja sen järjestämisen torjunnassa lisätään. Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, ettei Suomen tulisi luoda päällekkäisiä esitutkintaorganisaatioita. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen. Rajavartiolaitoksen esitutkintamahdollisuuksien parantaminen sisältyy valmisteltavana olevaan hallituksen esitykseen uudeksi rajavartiolaiksi. Rajavartiolaitos on päätehtäviensä vuoksi keskeisessä asemassa rajat ylittävän henkilöliikenteen valvonnassa. Saadun selvityksen mukaan tarkoituksena on karsia päällekkäisyyttä esitutkintatoiminnoissa PTR-yhteistoiminnan osa-alueella. Tavoitteena on tehostaa rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa sen ydintoimintojen, erityisesti laittoman maahantulon ja sen liitännäisrikollisuuden alueella. Rajavartiolaitoksen esitutkinta tulisi jatkossakin kohdentumaan pääasiassa niihin suppeisiin juttuihin, jotka rajavartiolaitoksen omassa valvonnassa tulevat ilmi. Valiokunta tulee arvioimaan toimivaltakysymyksiä yksityiskohtaisemmin hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Joka tapauksessa poliisilla tulee olla esitutkinnasta yleisvastuullisena viranomaisena vastaisuudessakin mahdollisuus ottaa rajavartiolaitoksen aloittama rikostutkinta johtaakseen ja suorittaakseen.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että Schengenin säännöstöä soveltavien maiden sisärajatarkastusten poistaminen on lisännyt myös rikollisten vapaata liikkuvuutta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää huolehtia ulkorajojen tehokkaasta valvonnasta koko Euroopan unionissa. Valiokunta katsoo, että rajavalvonnan tehostamiseksi on perusteltua laajentuneen unionin ulkorajoilla soveltaa Suomen neliportaista rajaturvallisuusmallia, joka on yleisesti hyväksytty myös Euroopan unionin ulkorajojen valvonnassa.

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Sisäisen turvallisuuden alalla vapaaehtoisella toiminnalla on yhteiskunnan kannalta suuri merkitys. Erityisesti tämä näkyy pelastustoimessa ja poikkeusoloihin varautumisessa.

Valiokunta katsoo, että vapaaehtoistoimintaa tulee kehittää yhdessä järjestöjen kanssa tavoitteena yhteistoiminnan helpottaminen ja synergiaetujen saavuttaminen. Vapaaehtoisjärjestöillä tulee olla asianmukaiset mahdollisuudet toimia kehitettävien maakunnallisten toimintakeskusten valtakunnallisessa verkostossa. Sisäisen turvallisuuden viranomaisia tukevan vapaaehtoistoiminnan tulee kuitenkin aina tapahtua asianomaisen viranomaisen ohjauksessa.

Useista asiantuntijalausunnoista ilmenee se ajatus, että sisäisen turvallisuuden alueella viranomais- ja vapaaehtoistyö on luonteeltaan siviilitoimintaa. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen. Lausunnoissa on ilmaistu huoli siviili- ja sotilastoimintojen rajan hämärtymisestä. Huolta ovat aiheuttaneet selonteon muotoilut koskien Maanpuolustuskoulutus ry:n ja maakuntajoukkojen roolia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että pelastustoimen organisaatiot perustuvat vastakin siiviiliorganisaatioihin. Saadun selvityksen mukaan ei ole ollut tarkoitus, että maakuntajoukoista tulee pelastusorganisaatioita. Ne tosin voisivat antaa aikanaan osana puolustusvoimien organisaatiota pelastustoimelle virka-apua taitojensa, kokoonpanonsa, varustuksensa ja valmiutensa mukaisesti. Tosiasia lienee kuitenkin, että tietty kilpailuasetelma voi syntyä vapaaehtoisen pelastuspalvelun kanssa.

Asiantuntijakuulemisessa on esitetty huolenaiheena näkemys Maanpuolustuskoulutus ry:n aktiivisuudesta laajentaa toimintaansa pelastustoimen alueelle. Tältä osin valiokunta toteaa, että vapaaehtoistoiminta tapahtuu aina asianomaisen viranomaisen johdolla ja ohjauksessa — pelastustoimen osalta pelastusviranomaisten ohjauksessa — ja että toiminnan ja koulutuksen sisältö perustuu olemassa olevaan lainsäädäntöön ja toimivaltasuhteisiin.

Sisäisen turvallisuuden voimavarat

Selonteossa on painotettu sisäisen turvallisuuden merkitystä tuomalla esiin uudet yhteiskuntaan kohdistuvat uhkakuvat. Voimavarojen suuntaamisessa nämä uhkatekijät eivät kuitenkaan näy, vaikka selonteon mukaan siinä osoitetaan myös kehittämis- ja voimavaratarpeet muun muassa sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen.

Käytettävissä olevan tiedon mukaan pyrkimyksenä on toteuttaa pääosa selonteossa mainituista sisäisen turvallisuuden kehittämisen edellyttämistä toimenpiteistä olemassa olevilla resursseilla. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja myös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen strategia ja sen perusteella laaditut hallinnonalakohtaiset kehittämisohjelmat luovat lisäpaineita nykyisten voimavarojen riittävyyteen. Hallituksen budjettiriihessä on elokuussa 2004 päätetty, että Sisäisen turvallisuuden ohjelman muuta kuin vuoden 2005 valtion talousarvioesitykseen sisältyvää — terrorismin ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvää — rahoitusta tarkastellaan laadittaessa kehyspäätöstä vuosille 2006—2009. Tältä osin valiokunta viittaa lausuntoonsa HaVL 24/2004 vp.

Valiokunta pitää sinänsä asianmukaisena lähtökohtana, että ensin selvitetään mahdollisuudet päällekkäisten toimintojen karsimiseen ja viranomaisten toiminnan kustannustehokkuuden lisäämiseen. Jossakin määrin on myös hyväksyttävää priorisoida tehtäviä ja toimintoja. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa kuitenkin, että kaikkia selonteossa mainittuja toimenpiteitä ja tehtäviä sisäisen turvallisuuden parantamiseksi ei voida toteuttaa ilman lisärahoitusta. Koska sisäisen turvallisuuden perustehtäviä ei voida jättää hoitamatta eikä juurikaan luopua nykyisistä tehtävistä, kokonaan aivan uudet tehtävät edellyttävät täysimääräistä lisärahoitusta. Lisäksi myös osa selonteon mukaisista sisäisen turvallisuuden kehittämistoimenpiteistä edellyttää muutoksia rahoituskehykseen.

Yhteenveto

Valiokunta puoltaa selonteon hyväksymistä toimialansa osalta tästä lausunnosta ilmenevin huomautuksin ja kannanotoin.