Perustelut
Valiokunta on käsitellyt asiaa ydinvoimalaitoksia koskevien
valmius- ja pelastuspalvelujärjestelmien sekä poliisitoimen
turvallisuusjärjestelyjen näkökulmasta.
Valiokunta ei ota kantaa hakemuksessa mainittuun pääasiaan
eikä ole myöskään selvittänyt
ydinjätteiden varastointiin liittyviä ongelmia
ja riskejä.
Yleistä
Valiokunta toteaa, että ydinvoiman käyttöön energiatuotannossa
liittyy mittavia yhteiskunnallisia riskitekijöitä.
Tämän vuoksi ydinvoiman käyttöön
ja mahdollisiin toimintahäiriöihin on varauduttava
suunnitelmallisesti.
Uutta ydinvoimalaitosta koskevat vaatimukset eroavat nykyisten
laitosten suunnittelussa noudatetuista vaatimuksista. Niissä otetaan aiempaa
johdonmukaisemmin huomioon mahdollisuudet poistaa turvallisuutta
vaarantavia tekijöitä, jotka on tiedostettu 30
vuoden aikana hankitun uuden tiedon pohjalta. Olennaisin lisätieto
koskee mahdollisuuksia estää radioaktiivisten
aineiden päästö ympäristöön,
vaikka itse reaktori vaurioituisi vakavastikin. Tältä osin uutta
laitosta koskevat turvallisuusvaatimukset ovat selvästi
ankarampia kuin nykyisiä laitoksia rakennettaessa sovelletut
vaatimukset. Nykyisiin suomalaisiin ydinvoimalaitoksiin on käyttöiän
aikana tehty turvallisuutta parantavia muutoksia, joilla on tavoiteltu
uudelta laitokselta edellytettävää turvallisuustasoa.
Ydinenergialain (990/1987) 7 §:n mukaan ydinenergian
käytön edellytyksenä on, että turvajärjestelyt
ja valmiusjärjestelyt sekä muut järjestelyt
ydinvahinkojen rajoittamiseksi ja ydinenergian käytön
turvaamiseksi lainvastaiselta toiminnalta ovat riittävät.
Tämän perusteella on annettu valtioneuvoston
päätös (VNP 395/1991) ja sen
lisäksi STUKin julkaisema YVL-ohjeisto, jossa määrätään
ne vaatimukset, jotka perustuvat nykyisistä laitoksista
saatuihin kokemuksiin, turvallisuustutkimuksen tuloksiin sekä yleiseen
tavoitteeseen estää ydinenergian käytöstä mahdollisesti
syntyvät haitalliset vaikutukset ihmisiin, omaisuuteen
tai ympäristöön. YVL-ohjeistoa ja sen
tulkintoja on kehitetty valtioneuvoston päätöksen
395/1991 27 §:ssä ilmaistun periaatteen
mukaisesti pyrkimyksenä ydinturvallisuuden jatkuva parantaminen.
Varautuminen onnettomuustilanteisiin
Suunnitteluvelvoite.
Varautumissuunnittelu perustuu pelastustoimilakiin (561/1999)
ja asetukseen (857/1999). Asetuksen nojalla sisäasiainministeriö on
antanut asetuksen (774/2001), joka velvoittaa viranomaiset
ja ydinvoimalaitokset laatimaan yhteistyössä suunnitelmat
ja tarvittavat varautumistoimenpiteet ydinvoimalaitosonnettomuuden
varalta. Suomi on myös notifioinut pelastustoimenpiteitä koskevat
Euroopan unionin direktiivit (89/618/EURATOM sekä 96/29/EURATOM)
sisällyttämällä niiden vaatimukset
kansalliseen lainsäädäntöönsä ja
toteuttanut tarvittavat toimenpiteet varautumisjärjestelyissä.
Valiokunta katsoo, että varautumissuunnittelua koskeva
hallinnollinen säädöstö ja
ohjeet ovat riittävät ja antavat hyvän
perustan niin varautumissuunnitteluun kuin yhteistyöhön
kaikkien osapuolten kesken. Säädökset
ja ohjeet soveltuvat myös mahdollisen uuden voimalaitosyksikön
varautumissuunnitteluun.
Voimalaitoksia koskeva lisäsuunnitteluvelvoite onnettomuuksien
varalta on ydinenergialaissa ja asetuksessa (161/1988)
sekä valtioneuvoston päätöksessä (397/1991).
Ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjen yksityiskohtaiset vaatimukset
määrittelee Säteilyturvakeskuksen ohje
YVL 7.4 "Ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyt" (päivitetty
vuonna 2002), jonka Säteilyturvakeskus antaa ydinenergialain
valtuutuksella. Säteilyturvakeskus myös hyväksyy
ydinvoimalaitosten valmiussuunnitelmat sekä tekee valmiusjärjestelyjä koskevat
tarkastukset.
Toimintavalmius
Mahdollisimman aikainen tiedonsaanti mahdollisesti uhkaavasta
tilanteesta on varmistettu usealla tavalla. Sama ilmoitusmenettely
koskisi myös mahdollista uutta ydinvoimalaitosyksikköä.
Valiokunta toteaa, että Suomessa on erittäin
kattava säteilynvalvontaverkosto ja tämän lisäksi
valvontaverkosto ulottuu tiedonsaantioikeudella myös lähimaiden
alueelle.
Säteilyturvakeskuksen ohje YVL 7.4 "Ydinvoimalaitoksen
valmiusjärjestelyt" määrittelee tilanteet,
joissa ydinvoimalaitoksen on tehtävä välittömästi
ilmoitus viranomaiselle. Laitosten on ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle
mahdollisimman nopeasti kaikista turvallisuuteen liittyvistä laitostapahtumista.
Tämän lisäksi Säteilyturvakeskus
on suositellut, että laitokset ilmoittavat myös
muista merkityksellisistä tapahtumista, joilla voi olla
henkilö-, omaisuus- tai ympäristövaikutuksia.
Kaikki voimalaitoksen tekemät ilmoitukset, myös
pienet turvallisuuden kannalta merkityksettömät
käyttöhäiriöt, tulevat Säteilyturvakeskuksen
päivystävälle asiantuntijalle, joka
on välittömästi tavoitettavissa ympäri
vuorokauden.
Valmiussuunnitelmat ja harjoittelu
Mahdollisen uuden voimalaitosyksikön rakentaminen ei
aiheuttaisi muutosta nykyiseen kriisi- ja onnettomustilanteiden
harjoitteluun tai niiden laajuuteen. Molemmilla laitospaikoilla
järjestetään vuosittain harjoituksia,
joissa testataan valmiusorganisaation toimintaa. Joka kolmas vuosi
pidetään molemmilla laitospaikoilla täysimittainen
valmiusharjoitus, johon osallistuvat luvanhaltijan, paikallisviranomaisten
ja Säteilyturvakeskuksen lisäksi lääninhallitukset sekä keskeiset
viranomaiset keskushallinnosta. Säteilyturvakeskus välittää näistä harjoituksista
kansainvälisten ilmoitussopimusten perusteella tiedot
naapurimaille ja kansainvälisille järjestöille
sekä Euroopan unionin komissiolle sekä kutsuu
säännönmukaisesti ulkomaiset vastapuolet
mukaan harjoituksiin.
Valiokunta toteaa, että varautumisjärjestelyjen
näkökulmasta molemmat nykyisistä laitospaikoista
ovat tasavertaisia.
Turvallisuusjärjestelyt
Turvallisuusjärjestelyillä tarkoitetaan pelastusviranomaisten
ja poliisiviranomaisten toimintaa sekä viranomaisten yhteistoimintaa,
joka koskee myös rajavartiolaitosta ja puolustusvoimia.
Turvallisuustoimien suunnitteluvelvoite perustuu ydinenergialain
81 §:ään ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston
päätökseen ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä koskevista
yleisistä määräyksistä (396/1991).
Luvanhaltija vastaa turvallisuudesta ja turvajärjestelyistä.
Säteilyturvakeskus valvoo luvanhaltijan turvajärjestelyjä ja
antaa ohjeita. Valiokunta toteaa, että ydinvoimalaitosten
turvajärjestelyistä annetut säädökset
ja hallinnolliset normit ovat riittävät.
Varautuminen turvallisuustoimien suunnitteluun perustuu valtioneuvoston
päätökseen (396/1991). Turvajärjestelyjen
asiantuntijaryhmässä ylläpidetään
ajantasaista uhkakuvaa, jonka perusteella eri organisaatioiden
varautumistaso määritellään.
Tässä ryhmässä ovat edustettuina
Säteilyturvakeskuksen ja luvanhaltijoiden asiantuntijoiden
lisäksi ministeriöiden, keskusvirastojen ja eri
turvallisuusanalyysiä tekevien tahojen edustajat. Ryhmään
kuuluvilla ja sen organisaatioilla on laaja kansainvälinen
yhteistyöverkosto, jonka kautta myös tiedot ja
näkemykset kansainvälisestä kehityksestä välittyvät
ryhmän tietoon.
Valiokunta kiinnittää huomiota periaatepäätöksen
liitteenä olevaan turvallisuusarvioon ja sen täydennykseen,
jossa arvioidaan syyskuun 11. päivän jälkeisten
tapahtumien vaikutusta riskianalyysiin. Valiokunta toteaa, että sen
saaman selvityksen mukaan näköpiirissä ei
ole sellaisia turvallisuusuhkia, jotka estäisivät
uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisen Suomeen.
Valiokunta toteaa, että ydinvoimalaitoksia ei ole mitoitettu
kestämään varsinaisia sotatoimia. Valiokunta
toteaa, että Geneven vuoden 1949 yleissopimukseen vuonna
1977 tehty lisäpöytäkirja, joka on voimaansaatettu
maailmassa laajalti ja Suomessa vuonna 1980, sisältää ensimmäisen
lisäpöytäkirjan 3 luvun 56 artiklassa
ehdottoman kiellon kohdistaa aseellista toimintaa ydinkäyttöisiin
sähkövoimalaitoksiin.
Rakentamisaikaiset turvallisuusnäkökohdat
Mahdollisen uuden laitosyksikön rakentamiseen on varauduttava
riittävästi. Ydinvoimalaitoksen rakentamiseen
kohdistuu kansainvälistä mielenkiintoa, jolla
voi olla seurausvaikutuksia paitsi rakennettavan laitoksen myös
muiden ydinlaitosten turvallisuuden kannalta.
Valiokunta on käsitellyt uuden ydinvoimayksikön
rakentamisen mukanaan tuomaa resurssien lisätarvetta
sijoituspaikkakunnalla. Valiokunta toteaa, että sinänsä uuden
yksikön rakentaminen ei aiheuttane lisätarvetta
poliisi- tai pelastushenkilöstöön. Valiokunta
kiinnittää huomiota pelastustoimen perusteilla
olevan alueellisen organisaatiorakenteen mukanaan tuomiin hyötyihin.
Valiokunta toteaa, että rakentamisaikana poliisi- ja pelastusviranomaisten
tehtävämäärä lisääntynee
ja aiheuttanee tarvetta resurssien suuntaamiseen.
Valiokunta korostaa sitä, että pelastus- ja
poliisitoimelle on taattava riittävät rakennusaikaiset
resurssit.
Yhteenveto
Saadun selvityksen perusteella hallintovaliokunta katsoo, että Säteilyturvakeskuksen
lainsäädännön perusteella antamien
ohjeiden perusteella toteutetut turvallisuusjärjestelyt
varmistavat ydinvoimalaitosten turvallisuuden, joka sinänsä on
luvanhaltijan vastuulla. Viranomaisten toimintaedellytykset on
turvattu riittävällä lainsäädännöllä ja
sen perusteella annetuilla ohjeilla.
Kokonaisuutena nykyinen säädöstö ja
sen perusteella annetut ohjeet niissä esitettyine periaatteineen
soveltuvat myös mahdollisen uuden voimalaitosyksikön
varautumista ja turvajärjestelyjä koskevan suunnittelun
pohjaksi.