Perustelut

Johdanto

Koululaisille jää päivittäin runsaasti aikaa, jolloin koulutunnit ovat loppuneet, mutta vanhemmat ovat vielä työssä. Uudistuksen tavoitteena onkin selkeyttää lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteita ja sisältöä, eri toimijoiden työnjakoa, toiminnan koordinointia ja rahoitusta. Pyrkimyksenä on mahdollistaa nykyistä suunnitelmallisemman, jatkuvamman ja turvallisemman aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetuksessa oleville oppilaille.

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen ja laajuus

Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla ei merkitse subjektiivisen oikeuden syntymistä palvelun saamiseen. Lakiehdotuksessa tarkoitetun toiminnan järjestäminen on kunnan omassa harkinnassa. Jos kunta päättää järjestää tällaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, sen on toimittava säädettävän lain mukaisesti.

Hallituksen esityksen perusajatus on se, että kunnan tulee järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityisopetuksessa oleville oppilaille, jos kunta haluaa saada lakiehdotuksessa tarkoitettua valtion rahoitusta. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ei tarvitse järjestää kaikille edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville oppilaille, vaan kunta päättää itsenäisesti — käytännössä resurssien ja tarpeiden pohjalta — kuinka laajalti kuhunkin ryhmään kuuluville oppilaille toimintaa järjestetään. Lakiehdotus on tässä suhteessa valiokunnan käsityksen mukaan suhteellisen väljä.

Jottei lakiehdotuksen tarkoituksesta sinänsä syntyisi epäselvyyttä, valiokunta esittää perusopetuslain 48 b §:n 1 momentin täsmentämistä esimerkiksi lisäämällä momentin loppuun uusi virke seuraavasti: "Toimintaa tulee järjestää kaikille edellä mainituille ryhmille kunnan päättämässä laajuudessa."

Aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee lakiehdotuksen mukaan tarjota vähintään 570 tuntia koulun työvuoden aikana kullekin toimintaan osallistuvalle lapselle (perusopetuslain 48 b §:n 3 momentti). Tarkoitus on, että koulupäiväkohtaisesti toimintaa on keskimäärin kolme tuntia. Toimintaan osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Valiokunta esittää, että sääntelyn selkeyttämiseksi 3 momentista poistetaan sana "vähintään". Valtionosuuden laskennassa on käytetty 570 tunnin kokonaismäärää, ja esityksestä ilmenee muutoinkin, että kyseinen tuntimäärä on lakiehdotuksessa tarkoitetun aamu- ja iltapäivätoiminnan kokonaistuntimäärä. Lisäksi voidaan järjestää muuta kuin perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Toiminnan järjestämisvastuu ja palvelujen hankkiminen

Kunta voi järjestää toiminnan itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta. Näin ollen esimerkiksi seurakunnat, urheiluseurat, Suomen 4H-liiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset voivat vastaisuudessakin tuottaa kunnan tarvitsemia aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluja.

Toiminnan rahoitus

Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden määräksi muodostuu 57 prosenttia laskennallisista käyttökustannuksista. Hallituksen esityksessä on arvioitu uudistuksesta johtuen valtion menojen lisääntyvän vuositasolla 45 miljoonaa euroa, jolloin toiminnan laskennalliset kustannukset olisivat 79 miljoonaa euroa (68 prosenttia eri ryhmiin kuuluvista lapsista laskentaperusteena). Loppuosa eli 34 miljoonaa euroa arvioidaan katettavan noin 30 euron suuruisella kuukausimaksulla (38 miljoonaa euroa). Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan esityksen perusteella määrätä lasta kohti kuukausimaksu, joka voi olla enintään 60 euroa siltä osin kuin on kysymys tämän lain mukaisesta toiminnasta. Kunnan määräämää maksua voidaan alentaa tai jättää se perimättä hallituksen esityksestä ilmenevillä perusteilla.

Valtionosuuden mitoittamisessa on käytetty palkkausten laskentaperusteena koulunkäyntiavustajan ja luokanopettajan palkkauksen välissä olevaa osa-aikapalkkaa. Palkkakustannukset (arviolta 61 miljoonaa euroa) muodostavat noin 80 prosenttia kaikista kustannuksista. Valtionosuuden mitoituksessa on huomioitu myös 18 miljoonan euron edestä toiminnasta aiheutuvia muita kustannuksia.

Valiokunta toteaa, ettei hallituksen esitys estä kuntaa antamasta aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen tuottajalle niin sanottuja kohdennettuja avustuksia. Sääntelyn selkeyttämiseksi valiokunta esittää kuitenkin perusopetuslain 48 b §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen täsmentämistä seuraavasti: "Kunta voi järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkimalla palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle." Esitetyllä muotoilulla on valiokunnan käsityksen mukaan merkitystä myös kilpailuttamista koskevien säännösten soveltamiseen. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että nykyisten järjestäjien toiminta ja hyvät käytännöt voidaan jatkossakin säilyttää.

Toimitilojen osalta näyttää luontevana lähtökohtana olevan olemassa olevien tilojen hyödyntäminen. Kehittyvän aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeet voidaan arvioida otettavan huomioon mahdollisuuksien mukaan tulevaisuuden uudisrakentamisessa ja peruskorjauksessa.

Tässä yhteydessä valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksen mukaan aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsille on muun muassa tarjottava mahdollisuus lepoon rauhallisessa ympäristössä. Tällä tarkoitetaan, että toiminta on suunniteltava niin, että lapsilla on mahdollisuus rauhoittua koulupäivän jälkeen, vaikkapa vain istumaan rauhassa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet

Ehdotetun perusopetuslain 48 a §:ssä säädetään aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja perusteista. Pykälän 1 momentti koskee toiminnan tavoitteita ja 2 momentti kuvaa toiminnan luonnetta. Valiokunta oudoksuu 3 momentin sääntelyehdotusta, jossa lisäksi Opetushallitukselle annettaisiin valta päättää toiminnan tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä.

Hallinto

Hallituksen esityksessä ei säädetä, miten aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinto tulee järjestää, mikä mahdollistaa paikallisten tarpeiden ja hallintokulttuurien huomioon ottamisen. Kunta päättää kuntalain (365/1995) mukaisesti, miten se organisoi toiminnan hallinnon. Näin ollen kunta päättää muun muassa, minkä hallintokunnan alaisuuteen aamu- ja iltapäivätoiminta sijoitetaan.

Muutoksenhaku

Otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita (ehdotetun perusopetuslain 48 b §:n 1 momentti). Esityksessä ei käsitellä muutoksenhakua. Mahdollisesti on ajateltu, että kunta kaikissa tilanteissa valitsee lapset toimintaan ja että muutoksenhaku perustuu tämän vuoksi kuntalakiin. Valinnasta päättämistä ei valiokunnan mielestä ole säännelty selkeästi. Valiokunta kiinnittääkin sivistysvaliokunnan huomiota muutoksenhakukysymykseen.

Muu kuin hallituksen esityksen mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta

Aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää vastaisuudessakin nykyiseen tapaan noudattamatta hallituksen esitykseen sisältyviä säännöksiä. Tähän toimintaan kunta ei kuitenkaan saa hallituksen esityksessä tarkoitettua valtionosuutta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelut voidaan järjestää tai hankkia nyt ehdotetun lainsäädännön puitteissa, minkä lisäksi samalla kunnalla voi olla — ja todennäköisesti tulee myös olemaan — toimintaa, jota hallituksen esityksessä ei säännellä. Esillä olevassa lakiehdotuksessa lähdetään siitä, että toimintaa järjestetään keskimäärin kolme tuntia päivässä. Monissa tapauksissa päivittäinen tarve on kuitenkin ajallisesti pitempi. Muussa kuin hallituksen esityksen mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa ei myöskään ole esillä olevaan lakiehdotukseen sisältyvää maksukattoa. Luonnollisesti sama lapsi voi olla mukana samanaikaisesti sekä perusopetuslaissa ehdotetussa että muussa aamu- ja iltapäivätoiminnassa.

Yhteenveto

Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä edellä esitetyin kannanotoin ja muutosehdotuksin siltä osin kuin valiokunta on ottanut kantaa lakiehdotuksiin.