Perustelut

Yleistä

Perussuomalaiset vastustavat hallituksen esitystä kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien leikkauksista vaatien hallitusta perumaan leikkausaikeensa. Samalla tarjoamme varjobudjetissamme aidosti oikeudenmukaisemman ja palveluja turvaavan vaihtoehdon kunnille ja kuntalaisille. Tämä on toteutettu tavalla, jossa verotusta on kohdennettu toisin kuin Kataisen hallitus, lopputuloksena +/- 0 valtiontaloudelle mutta runsaasti lisää valtionosuuksiin.

Varjobudjetissamme emme nostaisi arvonlisäveroa, jyrkentäisimme selvästi tuloverotuksen progressiota ja kaventaisimme suurituloisten mahdollisuuksia nauttia verovapaista osingoista. Panostaisimme runsaasti lisää rahaa vanhustenhoitoon sekä omaishoitoon ja sitoisimme opintotuen indeksiin. Emme jäädyttäisi lapsilisien indeksiä tai leikkaisi kuntien valtionosuuksia.

Antaisimme kunnille näin yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän kunnallisten palveluiden järjestämiseen. Tästä summasta pelkkä kuntien valtionosuuksien osuus olisi 125 miljoonaa euroa. Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla, emmekä voi antaa tieverkkomme rapistua.

Kuntien valtionosuudet

Hallitus on jatkamassa tällä lakiesityksellään kuntien valtionosuuksien leikkausta rankalla kädellä. Valtionosuuksiin tällä vaalikaudella suuntautuvat yhteensä 3,4 miljardin euron leikkaukset vaikeuttavat kuntien taloudellista asemaa ja tekevät monin paikoin mahdottomaksi kunnille toteuttaa niitä velvoitteita, joita valtio on kuntien niskoille vuosien mittaan lisää sälyttänyt.

Hallituksen suunnitelmat pakottavat kuntia nostamaan veroasteitaan ja lisäävät entisestään kuntasektorin koko 2000-luvun kasvanutta velkataakkaa. Leikkauksien seurauksena kunnat joutuvat myös tinkimään peruspalveluiden laadusta ja saatavuudesta, mikä tulee vaikeuttamaan lukemattomien kotitalouksien arkea.

Kataisen hallitus on päättänyt jatkaa edellisten hallitusten linjaa ja lisätä kuntien velvoitteita osoittamatta kuitenkaan toimintaan riittävää rahoitusta. Hyvä esimerkikki tästä on vanhuspalvelulaki, johon hallitus on varannut sen arvioituihin kustannuksiin nähden vain osan rahoista. Kunnat joutuvat hallituksen esityksen niukkenevien määrärahojen puristuksessa karsimaan peruspalveluihin osoitettuja määrärahojaan, mikä tarkoittaa käytännössä palveluiden heikentämistä. Lisäksi leikkauset vaikuttavat myös moneen muuhun kunnan järjestämään palveluun, kuten esimerkiksi pelastustoimeen. Tästä kehityksestä kärsivät erityisesti kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat kuntalaiset, sillä he ovat eniten riippuvaisia julkisista palveluista. Näin ei kävisi perussuomalaisten esityksessä.

Kataisen hallitus on toimenpiteillään käytännössä lisännyt kuntalaisten välistä eriarvoisuutta. Julkisten palvelujen saatavuus on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen tasa-arvon mittareista, ja Suomen terveydenhuolto on viime vuosina luisunut OECD:n tutkimuksen mukaan kohti suurempaa epätasa-arvoa. Rikkaiden ja köyhien terveyserot ovat Suomessa jo nyt länsimaiden jyrkimpiä. Hallituksen lähivuosille suunnittelemat kuntien valtionosuusleikkaukset tulevat heikentämään tilannetta entisestään. Perussuomalaiset vaativatkin hallitusta perumaan kuntien valtionosuuksien leikkauksen.

Valtionosuusleikkauksilla kuntien itsehallintoa ja demokratiaa vastaan

Perussuomalaisten mielestä hallitus pyrkii kuntien valtionosuuksien leikkauksilla osaltaan pakottamaan kuntia yhteen. Samalla hallitus vahingoittaa kuntalaisten itsemääräämisoikeutta ja demokratiaa. On laajasti tunnustettua, että niissä kunnissa, joissa on toteutettu kuntaliitoksia, demokratia on kärsinyt selkeästi alentuneena äänestysintona.

Erityisesti tämän syksyn kuntavaalien kohdalla on tutkija Jenni Airaksisen mukaan havaittavissa selkeä ero itsenäisyydestään kamppailevien ja jo kuntaliitoksiin joutuneiden kuntien välillä: kuntaliitoksen kokeneissa kunnissa äänestysinto laski neljän vuoden takaisesta, kun taas kuntaliitoksia vastaan taistelevissa kunnissa äänestysinto nousi. Eräs esimerkkikunta on varsinaissuomalainen Salo, jonka jättikuntaliitosta on virallisessa totuudessa julistettu menestykseksi, mutta joka käytännössä on osoittautunut kunnan taloudelle ja kuntalaisten osallisuudelle katastrofiksi. Lienee turha mainitakaan Nokian tehtaan lähdön lisävaikutuksesta Salon valmiiksi kuralla olevaan talouteen.

Kuntalaisten elinolosuhteet ja arjen turvallisuus taattava

Perussuomalaisten alueidenkehittämispolitiikka lähtee siitä johtoajatuksesta, että koko maa on pidettävä asuttuna. Mielestämme maamme hallituksien on muistettava kaikissa olosuhteissa, että elämää on myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Tämän vuoksi pidämme välttämättömänä, että huolehditaan rahoituksen riittävyydestä alueiden kehittämisen kannalta; on kiinnitettävä erityistä huomiota kokonaisten maakuntien liikenne-, yrittäjyys- ja asuinolosuhteiden kehittämiseen.

Näiden lisäksi on syytä huolehtia alueen tukitoiminnoista, kuten poliisi- ja pelastustoimen riittävyydestä ja riittävästä terveydenhuollosta. Vastuullisesti toimiva hallitus huolehtii kuntien ja maakuntien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja varaa niitä varten tarvittavat rahat budjetissaan.

Perussuomalaisten mielestä valtion vuoden 2013 budjettiin suunnitellut valtionosuuksien leikkaukset tulee perua, jotta kunnat voivat toteuttaa niille annettuja tehtäviään; päällimmäisenä järjestää asukkailleen peruspalvelut.

Lopuksi muistutamme, että perussuomalaiset ovat valmiita tukemaan kuntia melkein 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän ja tästä summasta valtionosuuksien osuus olisi 125 miljoonaa euroa.

Perustelut

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena ja tarkoituksena on turvata kaikille kunnille taloudelliset edellytykset järjestää asukkailleen yhdenvertaiset peruspalvelut kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla. Siihen kuuluu olennaisena osana verotulojen tasaus, jolla tasataan kuntien tulopohjassa olevia eroja. Hallituksen politiikka turvata kuntapalvelujen rahoitus on epäonnistunut.

Kuntapalvelujen rahoitusleikkaukset peruttava

Hallitus murentaa vakavasti kuntapalvelujen rahoituspohjaa. Kuntapolitiikallaan hallitus vaarantaa asukkaiden tarvitsemat peruspalvelut. Väärissä asioissa säästäminen tuo toisaalla lisäkuluja moninkertaisesti.

Kuluvan vaalikauden aikana valtio vetäytyy kuntapalvelujen rahoitusvastuusta yhteensä jopa 3,4 miljardilla eurolla. Se vastaa noin 25 000:n kuntien palvelualojen työntekijän vuotuisia palkkakustannuksia. Kuntapalvelujen rahoituksesta ollaan leikkaamassa vuosittain vaalikauden loppuun saakka.

Leikkauksia on perusteltu valtiontalouden kireällä tilanteella. Silloin on unohdettu, että valtiontalous ja kuntatalous ovat molemmat julkista taloutta. Kansainväliset luottoluokittajat arvioivat nimenomaan julkisen talouden tilaa, jolloin valtiontalouden alijäämien siivoaminen kuntien vastuulle ei pelasta julkisen talouden velkaantumista ja Suomen parasta luottoluokitusta.

Valiokunnassa kuultavina olleiden asiantuntijoiden mukaan hallituksen suurena linjana on kuntien tehtävien lisääminen, niiden valtiojohtoinen entistä yksityiskohtaisempi sääntely ja rahoitusperustan heikentäminen. Se koettelee perustuslaista johdettavaa ns. rahoitusvastuun periaatetta valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa.

Keskustan valiokuntaryhmän mielestä on käsittämätöntä, ettei käsittelyssä olevaa lakiesitystä lähetetty perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Jo vuosi sitten antamassaan lausunnossa se esitti hallintovaliokunnalle lausumaa, jolla valtiovarainministeriölle asetetaan velvoite tarkoin seurata uudistusten tosiasiallisia vaikutuksia eri kuntien asemaan ja kuntalaisten palveluiden saatavuuteen. Valiokunnan hallituspuolueista koostuvan enemmistön päätöksellä lausuma sivuutettiin mietinnöstä.

Hallitus kiihdyttää kuntien eriytymistä

Hallitus on asettanut kuntapolitiikkansa tavoitteeksi oikeudenmukaisuuden sekä tasa-arvoiset palvelut. Se kuitenkin toimii räikeästi itse asettamaansa tavoitetta vastaan. Todellisuudessa hallitus on kiihdyttänyt kuntien eriytymiskehitystä monin eri tavoin. Kuntapalvelujen valtionosuusleikkaukset toteutetaan tasasuuruisesti. Summat ovat niin suuria, että kunnat joutuvat tekemään sopeuttavia toimenpiteitä. Käytännössä se tarkoittaa kunnallisveron korotuksia ja palvelujen karsimisia. Yhden kunnallisveroprosentin tuoton kuntakohtainen vaikuttavuusero voi olla jopa kolminkertainen.

Tälle vuodelle toteutettu kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasausjärjestelmästä on ollut suurelle joukolle kuntia ylimääräinen leikkauserä. Se kohdistuu sellaisiin kuntiin, joissa kunnallisvero on keskimääräistä korkeampi. Muutos oli hallitukselta tietoinen poliittinen valinta, jolla verotuloiltaan rikkaat kunnat rikastuivat, mutta köyhät köyhtyivät.

Ensi vuonna 119 kuntaa korottaa kunnallisveroprosenttejaan. Korotuksen suuruus on linjassa hallituksen tekemien leikkausten kanssa. Politiikallaan hallitus vaarantaa kunnalliset peruspalvelut.

Valiokunnan enemmistön ehdottamat lääkkeet kuntien eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi ovat riittämättömiä. Koska hallitus on tietoisesti edistänyt kuntien välisten erojen kasvua, niin tuskin siihen on tulossa muutosta valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä, jossa mm. valtionosuuksien määräytymisperusteita, kuten harva asutus, sairastavuus, pitkät etäisyydet tms., ollaan karsimassa. Uusi valtionosuusjärjestelmä olisi voimassa aikaisintaan vuonna 2015, joka on kuntien taloudelliseen tilanteeseen nähden liian myöhään.

Siksi tarvitaan pikaisia ja konkreettisia toimenpiteitä. Esimerkiksi kiinteistöveron palauttaminen verotulojen tasausjärjestelmään kaventaisi kuntien välisiä tuloeroja sekä vahvistaisi kuntien yhdenvertaisuutta ja kykyä tuottaa asukkailleen palveluja. Vaikuttavuudeltaan muutos on ollut omiaan murentamaan vakavasti perustuslaista johdettua periaatetta, että valtiovallan on edistettävä kuntien toimintakykyä.

Valtionosuus uusista lakisääteisistä tehtävistä täysimääräisenä

Hallitus on aikeissa lisätä kunnille uusia lakisääteisiä velvoitteita hallitusohjelman mukaisesti ottamatta huomioon kuntapalvelujen rahoituksesta tehtyjä lisäleikkauksia sekä talouskasvun ja sitä myötä verotulokasvun hiipumista. Hallitusohjelmassa uusista tehtävistä luvataan korvata kunnille ainakin puolet laskennallisista kustannuksista, joka on vallitsevissa olosuhteissa liian vähän. Mikään ei estä säätämästä korkeampaa valtionosuusprosenttia.

Lakiesityksessä ehdotetaan uuden vanhuspalvelulain valtionosuudeksi 54,3 %. Ottaen huomioon valtionosuuksien historiallisen suuret leikkaukset on valtion maksuosuus liian pieni. Kuntien kannalta olennaisinta on tarkastella lopputulosta, joka niiden kohdalla on karu: kuntien valtionosuudet alenevat ja kuntien omarahoitusosuudet kasvavat.

Siksi valtionosuusprosentti vanhuspalvelulain toimeenpanossa tulee olla täysimääräinen eli 100 prosenttia.

Kuntapalvelurahoilla ei pidä maksattaa kuntaselvityksiä

Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa ottaen huomioon myös kuntapalvelujen mittavat rahoitusleikkaukset ei ole järkevää, että mietinnössä ehdotetaan kuntaliitos- ja metropoliselvitysten rahoittamista valtionosuuksien kautta. Valtionosuudet on säädetty kuntapalvelujen järjestämisen rahoittamiseksi. Sitä ei pidä käyttää hallituksen kuntakarttaharjoitelman rahoittamisvälineenä, jossa kunnat kollektiivisesti joutuvat kustantamaan asumisen, palvelut, työpaikat ja päätöksenteon keskittävän suurkuntien muodostamisen.

Kuntien verotulopohjan vahvistaminen

Maaliskuun kehysriihessä hallitus teki periaatepäätöksen, jolla jäteveron tuotto siirretään valtiolta kunnille. Tästä huolimatta hallitus ei ole tehnyt elettäkään asian edistämiseksi.

Mittavat valtionosuusleikkaukset leikkaavat myös valtionosuuksiin sisältyvää ja kunnille maksettavaa verotulokompensaatiota, jota on maksettu vuodesta 2003 lähtien. Se on korvausta kunnille siitä, että ansiotuloverotuksen kevennykset on tehty pääosin kunnallisverotuksen kautta.

Keskustan valiokuntaryhmän mielestä valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä on pohdittava kuntien verotulopohjan vahvistamista esim. siirtämällä valtiolta kuntien toimintaan liittyviä verotuloja (esim. jätevero ja osuus arvonlisäverosta). Lisäksi ansiotuloverotuksesta tehtävät kevennykset olisi toteutettava mahdollisimman pitkälle valtion tuloverosta.