Yleisperustelut
Rajavartijan peruskurssi
Rajavartijan peruskurssi suoritetaan nykyisin Raja- ja merivartiokoulussa
virkatehtävänä. Opiskelija nimitetään
määräajaksi rajavartijan virkaan ja hänelle
maksetaan opiskeluajalta Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän
mukainen palkkaus.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että valtiontaloudellisista
syistä rajavartijan peruskurssilla opiskelevien opintososiaaliset
edut muutetaan pääsääntöisesti
vastaamaan Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevien kadettien etuja. Opiskelu
on Raja- ja merivartiokoulussa jatkossakin maksutonta, mutta sitä ei
enää suoriteta virkatehtävänä.
Rajavartijan peruskurssilla opiskeleva ei ole myöskään
vastaisuudessa virkamies eikä hänellä siten
ole virkamiehelle kuuluvia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Rajavartijan peruskurssin opiskelijan tulee myös tulevaisuudessa
allekirjoittaa palvelusitoumus opintojensa alussa, koska opintonsa
hyväksytysti suorittanut nimitetään välittömästi opintojen
päättymisen jälkeen rajavartijan virkaan.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että hallituksen esitys sisältää laintasoiset
säännökset muun muassa rajavartijan
peruskurssilla opiskelevan asemasta, opintososiaalisista eduista,
päihdetestauksesta, opiskeluoikeudesta, opiskeluoikeuden
menettämisestä ja muutoksenhausta. Valiokunta
ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa
eräitä muutoksia mainittuun sääntelykokonaisuuteen.
Henkilötietojen käsittely
Rajavartiolaitoksen lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriin voidaan
tallettaa rajavartiolaitoksen lupahallintoon ja lakisääteisiin
valvontatehtäviin liittyviä tietoja. Rajatarkastusta
koskevien tietojen on aiemmin katsottu olevan hallinnollisia tietoja,
vaikka Rajavartiolaitoksen valvontatehtävät ovat
pikemminkin luonteeltaan poliisilaissa (495/1995; 872/2011)
tarkoitettuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen
liittyviä tehtäviä. Valiokunta pitääkin
perusteltuna, että Rajavartiolaitoksen lupa- ja valvonta-asioiden
rekisteri jaetaan hallituksen esityksen mukaisesti kahdeksi eri
henkilörekisteriksi. Uuteen lupa-asioiden rekisteriin talletetaan
ainoastaan sellaisia rajavyöhykelupia ja -ilmoituksia koskevia
tietoja, jotka liittyvät selkeästi hallinnolliseen
toimintaan. Sen sijaan uuteen valvonta-asioiden rekisteriin talletetaan
Rajavartiolaitoksen valvontatehtävissä saatuja
tietoja, jotka liittyvät vuoden 2014 alussa voimaan tulevan
uuden poliisilain (872/2011) 1 luvun 1 §:n
1 momentissa säädetyn yleisen järjestyksen
ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Näihin
valvontatehtäviin kuuluvat myös rajatarkastukset
ja muu rajavalvonta.
Hätäkeskustietojärjestelmään
talletetaan viranomaisten työturvallisuuden kannalta merkityksellisiä varotietoja,
joilla on olennainen merkitys myös Rajavartijalaitoksen
lakisääteisten tehtävien hoitamisessa.
Tällä hetkellä Rajavartiolaitoksella
ei ole yleistä oikeutta saada tietoja hätäkeskustietojärjestelmästä teknisen
käyttöyhteyden avulla. Tiedot voidaan saada lähtökohtaisesti
vain silloin, kun Hätäkeskus on hälyttänyt Rajavartiolaitoksen
tehtävään tai erikseen pyytämällä.
Valiokunta pitää asianmukaisena hallituksen esitykseen
sisältyvää ehdotusta siitä,
että Rajavartiolaitos saa oikeuden teknisen käyttöyhteyden
avulla hankkia automaattisesti viranomaisen työturvallisuuden
kannalta merkityksellisiä tietoja hätäkeskustietojärjestelmästä.
Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että henkilötietojen
käsittelyä koskevat säännösehdotukset
on valmisteltu asianmukaisesti eikä valiokunnalla ole tältä osin
huomautettavaa hallituksen esitykseen.
Virkamiehen siirtäminen
Voimassa olevan Rajavaltiolaitoksen hallinnosta annetun lain
(577/2005) 14 §:n 1 momentin mukaan
Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen siirtymään
toiseen Rajavartiolaitoksen virkaan tai tehtävään,
kun se on tarpeen Rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon
mukaisen avoimen viran tai tehtävän täyttämistä varten
taikka muutoin palveluksen asianmukaista järjestämistä varten.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan mainitun 14 §:n
1 momentin muuttamista siten, että Rajavartiolaitoksen
virkamies on velvollinen siirtymään toiseen vähintään
samantasoiseen Rajavartiolaitoksen virkaan taikka toiseen, virkamiehen
saamaa koulutusta vastaavaan Rajavartiolaitoksen tehtävään,
kun se on tarpeen Rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon
mukaisen avoimen viran tai tehtävän täyttämistä varten
taikka muutoin palveluksen asianmukaista järjestämistä varten.
Hallituksen esityksen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden
päätös KHO 2013:15. Päätöksestä ilmenee,
että Rajavartiolaitoksen komentaja on sen jälkeen,
kun vanhemmalta rajavartijalta on kielletty virka-aseen hallussapito, peruuttanut
päätöksen, jolla vanhempi rajavartija
on määrätty rajatarkastajan tehtävään.
Vanhempi rajavartija on tämän jälkeen
määrätty palvelun asianmukaista järjestämistä varten
määräajaksi rajatarkastajan tehtävää vaativuusluokaltaan
ja palkkaukseltaan alempaan huolto-asentajan tehtävään.
Hallinto-oikeus on vanhemman rajavartijan valituksesta kumonnut
rajavartioston komentajan tekemän siirtopäätöksen.
Korkein hallinto-oikeus on pysyttänyt hallinto-oikeuden
päätöksen lopputuloksen. Asian oikeudelliseen
arviointiin ei ole vaikuttanut korkeimman hallinto-oikeuden mukaan
se, että järjestelyn tarkoituksena on ollut välttää vanhempaan rajavartijaan
kohdistuvien kurinpidollisten toimien käyttöä.
Rajavartiolaitos on perustellut siirtopäätöstään
Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 14 §:n 1 momentin
sisältämällä siirtymisvelvollisuudella
ja sillä, että valtion hallinnossa on valtion
virkamieslain (750/1994) ja työnjohto-oikeuden
perusteella oikeus muuttaa virkamiehen tehtäviä myös
siten, että tehtävien vaativuus alenee. Hallintotuomioistuimet
eivät ole kuitenkaan asettuneet samalle kannalle.
Valtion virkamieslainsäädäntö sääntelee
virkamiehen velvollisuuksia, oikeuksia ja oikeusturvaa. Valtion
virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on noudatettava
työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Säännös ei ole oikeuttanut siirtämään
rajavartiolaitoksen virkamiestä virkaansa liittyvästä tehtävästä muuhun tehtävään.
Toiseen tehtävään siirtäminen
edellyttää, kuten korkeimman hallinto-oikeuden
ratkaisuistakin ilmenee, nimenomaisia laintasoisia säännöksiä ja
sitä, että siirtämiselle on myös
hyväksyttävät perusteet.
Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen perusteluissa lausuttuun
siitä, että Rajavartiolaitoksen virkamiehen siirtäminen
toiseen, koulutustaan vastaavaan tehtävään
on rajavartiolaitoksen tehtävien luonteesta johtuen tarpeen
palveluksen asianmukaista järjestämistä varten
virkamiehen urakiertoon liittyen ja myös silloin, kun virkamiehestä johtuvasta
syystä hänellä ei ole enää edellytyksiä hoitaa
nykyistä tehtäväänsä. Virkamies
voi esimerkiksi käyttäytymisellään aiheuttaa
sen, ettei hän ole enää kelvollinen työskentelemään
rajavartiomiehen toimivaltuuksia edellyttävässä tehtävässä.
Jos virkamiehen käyttäytyminen ei kuitenkaan ole
niin moitittavaa, että se edellyttää virkamiehen
irtisanomista, määräaikaista erottamista
tai virantoimituksesta pidättämistä,
tulee hänet voida siirtää tehtäviin,
joita hän voi hoitaa ilman rajavartiomiehen toimivaltuuksia.
Valiokunta tähdentää, että tällaisen
siirron tulee olla yleensä luonteeltaan väliaikainen
ja siirtäminen takaisin rajavartiomiehen tehtäviin
tulee tehdä välittömästi, kun rajavartiomiehen
toimivaltuudet voidaan palauttaa virkamiehelle.
Siirto saattaa myös tarkoittaa siirtämistä tehtävään,
jonka Rajavartiolaitoksen palkkausjärjestelmän
mukainen vaativuusluokka on pienempi. Erityisesti näitä tilanteita
varten virkamiehen palkkaus on suojattu Rajavartiolaitoksen tarkentavassa
virkaehtosopimuksessa siten, että palkkaus pysyy samalla
tasolla yhden vuoden ajan siirron jälkeen. Jos palkkaus
ei ole tuona aikana noussut vähintään
siirtoa edeltävälle tasolle, niin se laskee vuoden
jälkeen yhden vaativuusluokan.
Muut kannanotot
Hallituksen esitykseen sisältyy lisäksi voimassa olevan
lainsäädännön yksityiskohtien
muutosehdotuksia koskien Rajavartiolaitoksen virkamiehen eroamisikää ja
rajavartiomiehen määräaikaista erottamista.
Valiokunnalla ei ole huomautettavaa näiltä osin
hallituksen esitykseen sisältyviin säännösehdotuksiin.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa 3. ja 4. lakiehdotuksen
hyväksymistä muuttamattomina sekä 1.
ja 2. lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuina
tästä mietinnöstä ilmenevin
kannanotoin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta
25 a §. Rajavartiolaitoksen koulutus- ja tutkimustoiminnan
yleisjärjestelyt.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että lakiehdotuksen
25 a §:n sanamuodon perusteella Raja- ja merivartiokoulun
johtosäännöllä voitaisiin antaa
muutakin kuin järjestysluonteisia määräyksiä.
Perustuslakivaliokunta katsoo, että lain tasoista sääntelyä on
tarpeen täydentää säännöksillä koulutuksen
kestosta ja opiskelijan käyttäytymisvelvoitteesta.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta
ehdottaa lakiehdotuksen 25 a §:ään
lisättävän uuden 3 momentin, jonka mukaan
rajavartijan peruskurssin kesto on enintään 12
kuukautta. Samalla hallituksen esitykseen sisältyvä 3
momentti siirtyy pykälän 4 momentiksi muuttamattomana.
Lakiehdotuksen 25 a §:n 2 momentin
1 kohdan sanamuoto on syytä säilyttää pykälän
uudesta 3 momentista huolimatta muuttamattomana, sillä johtosäännössä on
tarpeen voida määrätä Rajavartiolaitoksen
virkakurssien kestosta. Raja- ja merivartiokoulussa annettavan upseerin koulutusohjelmaan,
jatko-opintoihin tai täydennyskoulutukseen kuuluvan opetuksen
kestoon sovelletaan Maanpuolustuskorkeakoulusta annettuja säännöksiä.
Valiokunta ehdottaa lisäksi 25 a §:n 2 momentin
5 kohdasta poistettavaksi opiskelijan asianmukaista käyttäytymistä koskevan
sääntelyehdotuksen. Opiskelijan käyttäytymisvelvoitteesta
valiokunta ehdottaa jäljempänä säädettäväksi
uudessa 25 f §:ssä.
25 f §. Opiskelijan käyttäytymisvelvoite.
(Uusi ).
Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta
opiskelijan käyttäytymisvelvoitteesta säädettäväksi
uudessa 25 f §:ssä siten, että rajavartijan
peruskurssin opiskelijan käyttäytymisvelvoitteeseen
sovelletaan, mitä 20 §:ssä säädetään
ja mitä asevelvollisuuslain (1438/2007)
57 §:n perusteella sotilaskäskynä annettavalla
ohjesäännöllä määrätään.
Hallituksen esityksessä ehdotetun 25 a §:n 2 momentin
5 kohdassa mainitulla opiskelijan asianmukaisella käyttäytymisvelvoitteella
on tarkoitettu velvollisuutta noudattaa sotilaskäskynä annettuna
yleistä palvelusohjesääntöä. Myös
varusmiesten ja sotilasvirkaan koulutettavien kadettien on noudatettava
sanottua ohjesääntöä. Yleinen
palvelusohjesääntö luo yhtenäiset
käyttäytymis- ja toimintamallit sotilashenkilöstölle.
26 §. Rajavartijan peruskurssille valitseminen.
Hallituksen esityksen 26 §:n 1 momentin mukaan rajavartijan
peruskurssille voidaan hyväksyä valintakokeen
läpäissyt henkilö, joka on suorittanut
ylioppilastutkinnon, lukion oppimäärän
tai vähintään toisen asteen ammatillisen
tutkinnon. Valiokunta ehdottaa valintaperusteen täsmentämistä siten,
että peruskurssille voidaan hyväksyä valintakokeen
läpäissyt henkilö, joka on suorittanut
ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa
laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon,
lukion oppimäärän tai vähintään
toisen asteen ammatillisen tutkinnon.
Lakiehdotuksen 26 §:n 1 momentin 4 kohdassa valiokunta
ehdottaa ilmaisun täsmentämistä siten,
että peruskurssille voidaan hyväksyä valintakokeen
läpäissyt henkilö, joka on suorittanut
Suomen puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa aseellisen varusmiespalveluksen
tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.
26 c §. Opiskelijan opintososiaaliset etuudet.
Lakiehdotuksen 26 c §:n 1 momentissa säädetään,
että rajavartijan peruskurssin opiskelijalle annetaan opiskelun
ajaksi maksutta majoitus, muonitus, vaatetus, terveydenhuolto ja
opinto- ja harjoitusvälineet.
Saadun selvityksen mukaan opiskelijoille on tarkoitus järjestää Rajavartiolaitoksen
virkamiehen työterveyshuoltoa vastaava yleislääkäritasoinen
terveydenhuolto. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa
26 c §:n 1 momentin tarkentamista siten, että ilmaisu
"terveydenhuolto" tarkistetaan muotoon "yleislääkäritasoinen
terveydenhuolto".
27 b §. Opiskeluaika ja opiskelun siirtäminen
ja keskeyttäminen.
Raja- ja merivartiokoulu voi 27 b §:n 3 momentin
3 kohdan nojalla keskeyttää opiskelijan opiskelun
kerrallaan enintään yhden vuoden ajaksi, jos opiskelija
on esitutkinnassa epäiltynä rikoksesta ja opiskelun
keskeyttäminen on välttämätöntä ottaen
huomioon epäillyn rikoksen törkeys ja laatu.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee valiokunnan katsoneen,
että tällainen sääntely voi
muodostua ongelmalliseksi perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin takeisiin kuuluvan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen
6 artiklan 2 kappaleessa turvatun syyttömyysolettaman kannalta
(PeVL 60/2010 vp).
Käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen
osalta perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan PeVL 31/2013
vp opiskelun keskeyttämisen rikosepäilyn johdosta
olevan säännösehdotuksessa sidottu välttämättömyysedellytykseen.
Perustuslakivaliokunta katsoo kuitenkin, että ehdotusta
on täsmennettävä rikoksen laatua ja törkeyttä koskevilla
luonnehdinnoilla. Opiskelun keskeyttäminen rikosepäilyn
johdosta voi olla mahdollista, jos opiskelijan tekemäksi
epäillyn rikoksen laatu ja törkeys osoittavat
opiskelijan olevan sopimaton Rajavartiolaitoksen virkaan tai osallistumaan
Raja- ja merivartiokoulun opetukseen tai koulutukseen. Henkilö voi
olla sopimaton osallistumaan opetukseen tai koulutukseen esimerkiksi
sen vuoksi, että hänen voidaan arvioida
aiheuttavan vaaraa muiden henkilöiden turvallisuudelle
koulussa, opiskeluun liittyvässä harjoittelussa
tai opiskelijalle määrättävissä muissa
tehtävissä.
Lisäksi perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan säännöstasolla
on ilmettävä, että epäilylle
on erittäin todennäköiset syyt.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta hallintovaliokunta
ehdottaa 27 b §:n 3 momentin 3 kohdan muuttamista siten,
että Raja- ja merivartiokoulu voi omasta aloitteestaan
keskeyttää opiskelijan opiskelun kerrallaan enintään
yhden vuoden määräajaksi, jos opiskelija
on esitutkinnassa epäiltynä rikoksesta ja epäillyn
rikoksen törkeys ja laatu osoittavat opiskelijan sopimattomuutta
Rajavartiolaitoksen virkaan tai osallistumaan Raja- ja merivartiokoulun
opetukseen tai koulutukseen ja epäilylle on lisäksi
erittäin todennäköiset syyt.
28 §. Opiskeluoikeuden menettäminen.
Lakiehdotuksen 28 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla Raja-
ja merivartiokoulu voi peruuttaa opiskelijalta oikeuden osallistua
koulutukseen ja opetukseen, jos tämä ei täytä sen
opintojakson valintaedellytyksiä, jota hän suorittaa.
Valiokunta pitää opiskeluoikeuden menettämistä kokonaan sillä perusteella,
että opiskelija ei täytä jonkin opintojakson
valintaedellytyksiä, poikkeuksellisen ankarana seuraamuksena.
Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan kyseisen kohdan tarkoituksena
on ollut säätää siitä,
että koulutukseen valitsemisen perusteet tulee täyttää myös opiskelun
aikana. Rajavartijan peruskurssin opiskelijan kohdalla kyseeseen
voi erityisesti tulla kansalaisuuden menettäminen. Muussa
raja- ja merivartiokoulutuksessa puolestaan kyseeseen voi tulla
valintaperuste erityistehtäviin.
Valiokunta ehdottaa 28 §:n 1 momentin 1 kohdan täsmentämistä siten,
että Raja- ja merivartiokoulu voi peruuttaa opiskelijalta
oikeuden osallistua koulutukseen ja opetukseen, jos tämä ei
täytä koulutuksen valintaedellytyksiä.
Lakiehdotuksen 28 §:n 1 momentin 9 kohta koskee opiskeluoikeuden
menettämistä toistuvasti ja olennaisella tavalla
tapahtuvan Raja- ja merivartiokoulun johtosäännön
rikkomisen vuoksi. Valiokunta ehdottaa edellä 25 a
ja 27 f §:n kohdalla lausutun perusteella
lisättäväksi 28 §:n
1 momentin 9 kohtaan viittauksen uuteen 27
f §:ään.
Lisäksi valiokunta ehdottaa 28 §:n 1 momentin
10 kohtaan lisäyksenä otettavaksi viittauksen
uuteen 25 a §:n 3 momenttiin. Kyseisessä 10 kohdassa
on kysymys opiskeluoikeuden menettämisestä sen
johdosta, ettei opiskelija ole suorittanut opintojaan enimmäisajassa.
29 §. Muutoksenhaku.
Lakiehdotuksen 29 §:ään on tarkoitus
koota kaikki opiskeluun liittyvät muutoksenhakusäännökset.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoitus on yhdenmukaistaa
opiskelua koskevien päätösten muutoksenhakujärjestelmää oikeusministeriössä vireillä
olevan
oikaisuvaatimus- ja valituslupajärjestelmähankkeen
mukaisesti.
Asiantuntijakuulemisessa on muutoksenhakua koskevan sääntelyn
osalta katsottu, että laissa on erikseen syytä määritellä ainoastaan
ne päätökset, joihin saa vaatia ensivaiheessa
oikaisua. Muilta osin oikeus valittaa Rajavartiolaitoksen ja sen
hallintoyksiköiden päätöksistä määräytyisi
edelleen hallintolainkäyttölain (586/1996)
yleissäännösten mukaisesti, minkä vuoksi
erityistä valitusoikeussäännöstä 29 §:n
2 momentissa ei voida pitää tarpeellisena. Säännös
olisi selvyyden ja oikeusturvan riittävyyden vuoksi paikallaan
korvata yleisellä viittaussäännöksellä,
jonka mukaan tämän lain nojalla tehdystä päätöksestä saa
valittaa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Lisäksi asiantuntijakuulemisessa on todettu, että ehdotetussa
29 §:ssä oleva luettelo on yksityiskohtainen
ja suhteellisen kattava. Kun kuitenkin otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 4 §:ssä
säädetty
yleinen valitusoikeus ja saman lain 13 §:n 1 momentin
säännös, jonka mukaan valituskiellosta
on säädettävä lailla, on Maanpuolustuskorkeakoulusta
annetun lain (1121/2008) 33 §:n
mukainen muutoksenhakua koskeva säännös
ehdotettua 29 §:ää kattavampi ja
selkeämpi vaihtoehto myös tässä yhteydessä.
Hallintovaliokunta ehdottaa edellä mainittujen lausuntojen
perusteella ensinnäkin, että hallituksen esityksen
29 §:n 4 momentti siirretään muuttamattomana
pykälän 2 momentiksi. Samalla pykälän
1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaus Raja- ja merivartiokouluun.
Pykälän 3 momenttia valiokunta ehdottaa muutettavaksi
informatiiviseksi viittaukseksi hallintolainkäyttölakiin
(hallituksen esityksen 29 §:n 2 momentti). Momenttiin
on tarpeen lisätä myös viittaus muutoksenhakua
koskeviin poikkeussäännöksiin ilmaisulla
"jollei muualla laissa toisin säädetä".
Muotoilulla tarkoitetaan rajavartiolaitoksen hallintolain 14 §:n
ja 20 a §:n mukaisia virkamiestä koskevia
muutoksenhakusäännöksiä.
Pykälän 4 momentissa ehdotetaan säilytettäväksi
valituslupajärjestelmä hallinto-oikeuden päätöksiin
valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Edellä mainitun perusteella hallintovaliokunta ehdottaa
lakiehdotuksen 29 §:n hyväksymistä näin
kuuluvana:
"Pääsykokeen perusteella tapahtuvaa koulutukseen
valitsemista, palvelussitoumusta, päihdetestaukseen määräämistä,
rajavartijan peruskurssin opiskelijan opintososiaalisia etuja ja opiskelun
siirtämistä koskevaan (poist.) päätökseen
saa vaatia oikaisua rajavartiolaitoksen esikunnalta siten kuin hallintolaissa
(434/2003) säädetään.
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen
saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään.
(2 mom. kuten HE:n 4 mom.)
Muuhun päätökseen saa hakea muutosta
valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa
säädetään, jollei muualla laissa
toisin säädetä. Opiskeluoikeuden
menettämistä tai opiskelun keskeyttämistä koskeva
päätös voidaan panna heti täytäntöön,
jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.
(3 mom. HE:n 2 mom.)
Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettuun hallinto-oikeuden
päätökseen saa hakea muutosta
valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
(4 mom. HE:n 3 mom.)"
2. Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
annetun lain muuttamisesta
Johtolause.
Valiokunnassa on samanaikaisesti käsiteltävänä hallituksen
esitys laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
annetun lain ja henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta
(HE 66/2012 vp).
Hallituksen esitysten yhteensovittamiseksi hallintovaliokunta
ehdottaa hallituksen esityksen HE 92/2013 vp 2.
lakiehdotuksen (laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa
annetun lain muuttamisesta) johtolauseesta poistettavaksi maininnan
7 §:n 3 momentin 1 kohdan kumoamisesta.
Hallituksen esitykseen HE 66/2012 vp sisältyvässä 2.
lakiehdotuksessa ehdotetaan 7 §:n 3 momentin muuttamista
kokonaisuudessaan.
Koska tarkoitus on poistaa laista omaisuustietoja koskeva kohta,
se tapahtuu luontevimmin mainitun hallituksen esityksen HE
66/2012 vp käsittelyn yhteydessä.
10 §. Poliisin henkilörekisterien käyttäminen
rajavartiolaitoksen tehtävissä.
Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 10 §:n 1 momenttiin
teknisluonteista tarkennusta viittaamalla momentissa "poliisitoimen
henkilötietolain 14 §:n 4 kohdan" sijasta "poliisitoimen
henkilötietolain 14 §:n 1 momentin 4 kohtaan".
Muut lakiehdotukset
Valiokunta puoltaa 3. ja 4. lakiehdotuksen hyväksymistä hallituksen
esityksen mukaisessa muodossa muuttamattomina.