Yleistä
Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009) ehdotetulla lainmuutoksella säädetään kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentista sekä valtionosuuteen tehtävistä määräaikaisista vähennyksistä ja lisäyksistä vuodelle 2021.
Ehdotus sisältää myös koronaviruspandemiaan liittyvät kunnan peruspalvelujen valtionosuuden korotukset. Valtionosuuteen tehtävät korotukset ovat osa laajaa, erilaisia toimenpiteitä sisältävää kuntatalouden tukipakettia. Valiokunta pitää tärkeänä ja tarpeellisena, että kuntia ja kaupunkeja tuetaan koronavirustilanteessa myös vuonna 2021.
Lakiin ehdotetut muutokset liittyvät vuoden 2021 valtion talousarvioesitykseen sisältyvään kunnan peruspalvelujen valtionosuusmomenttiin (28.90.30). Valiokunta on antanut valtion talousarvioesityksestä lausunnon HaVL 19/2020 vp — HE 146/2020 vp. Vuonna 2021 kunnan peruspalvelujen valtionosuus on noin 7,7 miljardia euroa, mikä on noin 600 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.
Valtionosuusprosentti
Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentista säädetään lain 55 §:ssä. Valtionosuusprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 0,18 prosenttiyksiköllä. Ehdotuksen mukaan valtionosuus on siten vuoden 2021 alusta 25,67 prosenttia ja kuntien omarahoitusosuus 74,33 prosenttia.
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden määrärahan mitoitukseen vaikuttaa muun muassa indeksikorotus (2,4 %), joka lisää valtionosuutta noin 174 miljoonaa euroa. Valtionosuutta vähentää muun muassa valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (noin 13,7 miljoonaa euroa). Valtionosuusprosentin muutoksessa on huomioitu kuntien uusien ja laajenevien tehtävien toteuttaminen siten, että näissä tehtävissä valtionosuus on voimassa olevan lain mukaisesti 100 prosenttia uusien ja laajentuvien tehtävien laskennallisista kustannuksista. Tehtävämuutokset lisäävät valtionosuutta yhteensä noin 112 miljoonaa euroa.
Uusina ja laajenevina tehtävinä on esityksessä otettu huomioon iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitus, oppivelvollisuuden laajentaminen, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentäminen, A1-kielen opetuksen aloittamisen varhennus ja lastensuojelun jälkihuollon laajennus. Uusien ja laajenevien tehtävien ohella on lisäksi otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistus, joka pienentää kuntien asiakasmaksukertymiä. Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu vähennyksenä huomioon korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämismallin muutokseen liittyen noin 32 miljoonan euron siirto kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta momentille 33.60.35.
Hallituksen esityksessä HE 173/2020 vp ehdotetun oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutukset kuntien tehtäviin on valtionosuusprosentissa huomioitu vuonna 2021 syyslukukauden osalta. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan kustannusvaikutus on täsmentynyt 6,9 miljoonaksi euroksi hallituksen esityksessä todetun 5,9 miljoonan euron sijaan. Muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutusta ehdotettuun valtionosuusprosentin korotukseen. Myöskään sivistysvaliokunnan mietinnössä (SiVM 15/2020 vp — HE 173/2020 vp) ehdotetuilla muutoksilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentin kannalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistuksesta on valmistunut sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 39/2020 vp — HE 129/2020 vp. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan siinä ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta ehdotettuun valtionosuusprosenttiin.
Valtionosuuteen kohdistuvat vähennykset ja lisäykset
Lakiehdotuksen 36 §:ssä säädetään määräaikaisista kuntien valtionosuuteen kohdistuvista vähennyksistä ja lisäyksistä vuonna 2021. Koronavirusepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten johdosta kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään yhteensä 280 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys. Ehdotuksen mukaan kilpailukykysopimuksen toteuttamisesta kunnille aiheutuviin säästöihin liittyvä vähennys poistetaan vuodelta 2021, mikä lisää valtionosuuksia yhteensä 233,6 miljoonaa euroa vuoteen 2020 verrattuna. Sen ohella valtionosuuksiin lisätään yhteensä 46,4 miljoonaa euroa, josta 15,4 miljoonaa euroa kohdennetaan kunnille asukasmäärän mukaan (2,80 euroa asukasta kohden) ja 31 miljoonaa euroa verovuoden 2020 verontilityksissä sovellettavien kunnallisveron jako-osuuksien mukaisessa suhteessa.
Lisäksi ehdotetaan 20 miljoonan euron suuruista lisäystä valtionosuuksiin harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen lisäyksen rahoittamiseksi (3,64 euroa asukasta kohden). Laki edellyttää harkinnanvaraisten valtionosuuden korotusten yhteismäärää vastaavan euromäärän vähentämistä kunnille maksettavista valtionosuuksista. Ehdotettu valtionosuuden lisäys kompensoi tältä osin tehtävän vähennyksen. Kokonaisuudessaan harkinnanvaraisiin valtionosuuden korotuksiin on vuonna 2021 varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistuksen toimeenpanoon liittyen kohdistetaan kunnille vielä 0,9 miljoonaa euroa kertaluonteisena valtionosuuden lisäyksenä (0,16 euroa asukasta kohden). Tämän lisäyksen tarkoituksena on korvata asiakasmaksulain uudistuksesta johtuvista tietojärjestelmien päivityksistä kunnille aiheutuvat arvioidut kustannukset.
Hallintovaliokunta pitää lisäyksiä tarpeellisina ja perusteltuina. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että kilpailukykysopimukseen liittyvä leikkaus on kehyksissä edelleen vuodesta 2022 alkaen, joten ensi kevään kehyspäätöksen yhteydessä tulee ottaa kantaa sen kuittaamiseen myös jatkovuosien osalta.
Lisäksi valtionosuuteen ehdotetaan tehtäviksi pitkäaikaistyöttömien eläketuen menojen vähennykseen, lääkintä- ja lääkärihelikopteritoiminnan rahoittamiseen ja kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän toteuttamiseen liittyvät vähennykset.
Yhteenveto
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevin teknisin tarkistuksin.