Yleisperustelut
Esityksessä ehdotetaan uutta lakia pelastustoimen laitteista,
joka korvaisi nykyisen pelastustoimen laitteiden teknisistä vaatimuksista
ja tuotteiden paloturvallisuudesta annetun lain (562/1999).
Esitetyn lain tarkoituksena on varmistaa, että pelastustoimen
laitteet ovat turvallisia ja käyttötarkoitukseensa
sopivia. Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa eräiden
valvonta- ja hälytysjärjestelmien toimivuus ja
tekninen yhteensopivuus.
Uusi laki ei merkitse olennaisia sisällöllisiä muutoksia
voimassa olevaan sääntelyyn. Kysymys on lähinnä lainsäädännön
täsmentämisestä ottaen huomioon perustuslain
vaatimukset laintasoisesta sääntelystä ja
asetuksenantovaltuuksista. Sisäasiainministeriön
määräyksissä ja asetuksissa
nykyisin olevaa sääntelyä nostetaan lain tasolle.
Tarkemmat säännökset esitetään
annettavaksi valtioneuvoston asetuksella.
Lakiin esitetään sisällytettäväksi
muun muassa säännökset pelastustoimen
laitteiden vaatimuksenmukaisuutta arvioiville arviointilaitoksille
ja näitä laitteita tarkastaville tarkastuslaitoksille
asetettavista vaatimuksista sekä mainittujen laitosten
hyväksymismenettelystä. Lisäksi lain
suhdetta rakennustuotteiden hyväksynnästä annettuun
lakiin (230/2003) selvennetään
ja viranomaisten toimivaltajakoa täsmennetään
eduskunnan lausuman (EV 249/2002 vp)
johdosta siten, että ympäristöministeriö hyväksyy
niin sanotussa rakennustuotedirektiivissä (neuvoston direktiivi
89/106/ETY) tarkoitetut laitokset ja huolehtii
niitä koskevista ilmoitusmenettelyistä. Muilta
osin toimivalta on Turvatekniikan keskuksella.
Turvatekniikan keskus toimii tämän lain noudattamista
ja arviointi- ja tarkastuslaitosten toimintaa valvovana viranomaisena.
Esitetty laki on Turvatekniikan keskuksen tehtävien hoidon kannalta
välttämätön. Turvatekniikan
keskuksen tehtävänä on muun muassa valvoa,
että pelastustoimen laitteet ovat asetettujen vaatimusten
mukaisia. Lakiehdotuksen 5 §:n säännökset pelastustoimen
laitteiden yleisistä vaatimuksista antavat tähän
asianmukaisen perustan. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella
voidaan antaa tarkemmat säännökset pelastustoimen
laitteille asetettavista vaatimuksista, laitteisiin tehtävistä merkinnöistä sekä laitteiden
mukana toimitettavista tiedoista ja ohjeista.
Lakiehdotuksen 4 §:ssä määritellään
yleisellä tasolla muun muassa, mitä pelastustoimen laitteella
tässä laissa tarkoitetaan. Selvyyden vuoksi valiokunta
toteaa, että rakennukseen asennettavia palonilmaisulaitteita,
muun onnettomuuden vaaran ilmaisulaitteita sekä hälyttämiseen
ja varoittamiseen käytettäviä laitteita koskevaan
pykälän 1 a kohtaan kuuluvat muun muassa paloilmaisimet,
palohälyttimet ja palovaroittimet. Samoin esimerkiksi pikapalopostit ja
palopostit mukaan luettuna palokunnan käyttämät
palopostit kuten myös sprinklerijärjestelmät
kuuluvat 1 b kohdassa tarkoitettuihin sammutusvälineisiin.
Pelastustoimen laitteisiin määritellään
tässä laissa kuuluvaksi myös tehdasvalmisteiset
hormiin kiinteästi liitettävät tulisijat.
Sääntely ei tältä osin vastaa
tavanomaista kielenkäyttöä. Sama koskee
osittain myös väestönsuojien laitteita.
Esitetyn sääntelyn taustalla ovat lakitekniset
syyt, joiden perusteella valiokunta pitää sääntelyä kuitenkin
tarkoituksenmukaisena. Valiokunta korostaa, että tulisijoilla
on keskeinen merkitys paloturvallisuuden kannalta.
Valiokunta tähdentää, että palopostien
toimintakunnosta tulee huolehtia asianmukaisesti. Pelastustoimen
laitteiden tarkastamis- ja huoltovelvoitteet eivät pääsääntöisesti
kuulu esitetyn lain piiriin. Laissa säädetään
laitteiden teknisistä vaatimuksista. Lain mukaan laitteiden
vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa siinä vaiheessa, kun
laite luovutetaan markkinoille tai käyttöön. Lakiehdotuksen
7 §:ssä säädetään
kuitenkin palonilmaisulaitteistojen, automaattisten sammutuslaitteistojen
ja käsisammuttimien suunnittelun ja asennuksen lisäksi
myös niiden huolto- ja tarkastustöistä.
Muiden laitteiden, esimerkiksi palopostien, huolto- ja tarkastusvelvoitteista säädetään
pelastuslaissa (468/2003).
Pelastuslain 22 §:n mukaan rakennuksen omistajan
tai haltijan sekä huoneiston haltijan on huolehdittava,
että viranomaisten määräämät
tai säädöksissä vaaditut sammutus-,
pelastus- ja torjuntakalusto, sammutus- ja pelastustyötä helpottavat
laitteet, palonilmaisulaitteet ja hälytyslaitteet sekä muut
onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet, poistumisreittien opasteet
ja turvamerkinnät sekä väestönsuojien
varusteet ja laitteet ovat toimintakunnossa sekä huollettu
ja tarkastettu asianmukaisesti. Todettakoon lisäksi, että kaikki
palopostit kuuluvat pelastuslain 7 luvussa säädetyn
palotarkastustoiminnan piiriin.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Yksityiskohtaiset perustelut
1 §. Lain tarkoitus.
Valiokunta ehdottaa, että suomenkielisen lakiehdotuksen
1 §:n 2 momentissa virkkeen sivulauseeseen lisätään
siitä puuttuva sana "turvataan".
9 §. Vastuuhenkilö.
Pykälässä säädetään
asennusliikkeen ja käsisammutinliikkeen vastuuhenkilöstä,
jonka tehtävänä on huolehtia siitä,
että liike toimii sitä koskevien säännösten
mukaisesti. Liikkeen on lakiehdotuksen 8 §:n perusteella tehtävä vastuuhenkilöstä
ilmoitus
Turvatekniikan keskukselle ennen toimintansa aloittamista.
Lakiehdotuksen 9 §:n mukaan vastuuhenkilön
tulee osoittaa pätevyytensä Turvatekniikan keskuksen
tai sen hyväksymän muun, riittävän asiantuntevan
tahon järjestämässä kokeessa. Vastuuhenkilölle
järjestettävästä kokeesta vastaa
Turvatekniikan keskus, joka antaa pätevyysvaatimukset täyttävälle
henkilölle määräaikaisen pätevyystodistuksen.
Turvatekniikan keskus voi peruuttaa pätevyystodistuksen,
jos asianomainen ei enää täytä pätevyysvaatimuksia
tai laiminlyö oleellisesti edellä mainitun huolehtimisvelvollisuutensa.
Vastuuhenkilöllä tulee olla koulutuksen ja työkokemuksen
kautta saavutettu tehtävien edellyttämä erityisosaaminen.
Vastuuhenkilönä voi toimia toiminnanharjoittaja
itse tai liikkeen päätoimisessa palveluksessa
oleva henkilö. Valiokunta ehdottaa 9 §:n
2 momentin säännöstä täsmennettäväksi
siten, että on selvää, että vaatimus
erityisosaamisesta koskee kumpaakin edellä mainittua tilannetta.
10 §. Asennusliikkeen ja käsisammutinliikkeen toiminta.
Pykälässä säädetään
seikoista, joita asennus- ja käsisammutinliikkeiden tulee
noudattaa ja ottaa huomioon toiminnassaan. Säännöksessä viitataan
myös toimintaa koskeviin suosituksiin. Valiokunta pitää asianmukaisena täsmentää ilmaisua
viittaukseksi yleisesti hyväksyttyihin suosituksiin.
12 §. Arviointilaitoksen ja tarkastuslaitoksen hyväksymisen
edellytykset.
Pykälässä säädetään vaatimuksista,
jotka arviointi- ja tarkastuslaitoksen tulee täyttää,
jotta se voitaisiin hyväksyä lakiehdotuksen 11 §:ssä tarkoitetuksi
laitokseksi. Valiokunta ehdottaa, että laitoksen henkilöstöä koskevaan
1 momentin 2 kohtaan lisätään yksityiskohtaisia
perusteluja vastaavasti maininta arviointilaitostehtävistä ja
että säännöstä myös kielellisesti
täsmennetään.
14 §. Tehtävien hoitaminen.
Lakiehdotuksen 14 §:n 1 momentin mukaan arviointilaitoksen
ja tarkastuslaitoksen on suoritettava tehtävänsä virkavastuulla
hyvää hallintotapaa ja tarkastuskäytäntöä noudattaen
sekä ottaen huomioon tuotetta koskevat säännökset
ja suositukset. Saadun selvityksen mukaan säännöksessä viitataan
hyvällä hallintotavalla ja tarkastuskäytännöllä hallintolaissa
säädettyihin hyvän hallinnon perusteisiin
ja hallintoasiassa noudatettaviin menettelyihin mukaan lukien hallintolain
39 §:n säännökset tarkastuksesta.
Pykälän 3 momentissa muun muassa säädetään,
että laitosten tulee noudattaa tässä laissa
tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan
hallintolakia. Pykälän 1 momentin maininta on
siten tältä osin 3 momentin kanssa päällekkäinen,
ja valiokunta ehdottaa maininnan poistamista 1 momentista tarpeettomana.
Lisäksi valiokunta ehdottaa, että 1 momentissa
oleva viittaus suosituksiin täsmennetään
koskemaan yleisesti hyväksyttyjä suosituksia.
Lisäksi virkavastuuta koskevaa säännöstä on tarpeen
muotoilla uudelleen.
Tässä yhteydessä valiokunta myös
toteaa, että 15 §:n 2 momentin perusteella valtioneuvoston asetuksella
voidaan lisäksi antaa tarkemmat säännökset
13 ja 14 §:ssä säädetyistä arviointi- ja
tarkastuslaitoksen tehtävistä ja niiden suorittamisesta
sekä tarkastuslaitoksen suorittamien tarkastusten sisällöstä ja
niissä noudatettavista menettelytavoista.
Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan 13 §:ssä säädetyissä arviointilaitoksen
ja tarkastuslaitoksen tehtävissä on kysymys perustuslain
124 §:ssä tarkoitetuista julkisista hallintotehtävistä.
Lakiehdotuksen 11 ja 12 §:n säännökset
arviointi- ja tarkastuslaitosten hyväksymisestä,
14 §:n säännökset tehtävien
hoitamisesta, 17 ja 18 §:n säännökset
laitosten valvonnasta sekä 21 §:n muutoksenhakusäännökset
antavat asianmukaiset takeet perusoikeuksien, oikeusturvan ja muiden
hyvän hallinnon vaatimusten kannalta. Lakiehdotuksen 14 §:n 4 momentin mukaan
laitokset voivat käyttää ulkopuolisia testaus-,
tarkastus- ja muita palveluja laitoksen itse vastatessa kokonaisarvioinnista.
Valiokunta katsoo, että myös näiden ulkopuolisten
palvelun tuottajien osalta on tarpeen säätää siitä,
että esimerkiksi hyvä hallintotapa, kuten muutkin
julkisen hallintotehtävän hoitamiseen liittyvät
takeet, tulevat turvatuiksi. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa säädettäväksi,
että pykälän 1 ja 3 momentin säännökset
koskevat myös tässä tarkoitettua ulkopuolista
palvelun tuottajaa.
15 §. Tarkemmat säännökset
arviointi- ja tarkastuslaitoksista.
Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvoston
asetuksella annetaan tarkemmat säännökset
11 ja 12 §:ssä säädetyistä arviointi-
ja tarkastuslaitoksen hyväksymismenettelystä,
hyväksymisen edellytyksistä ja edellytysten arvioinnista.
Lisäksi 1 momenttiin sisältyy maininta siitä, että hyväksyminen
edellyttää, että laitoksella on tarpeellinen
asiantuntemus ja tekniset valmiudet tehtäviä varten
ja että laitoksessa toteutetaan toimenpiteiden johdonmukaisuuden
ja seurannan kannalta välttämättömät
hallinnolliset järjestelyt. Saadun selvityksen mukaan maininnassa toistetaan
keskeisiä laitoksen hyväksymisen perusteita ja
sillä on tarkoitus vain viitata lakiehdotuksen 12 §:ssä säädettäviin
edellytyksiin. Valiokunta katsoo, että sääntelyn
selkeyden vuoksi ja tahattomien normiristiriitojen välttämiseksi
kyseinen maininta on 15 §:n 1 momentista aiheellista poistaa.
Momentin ensimmäisen virkkeen viittaukset 11 ja 12 §:ään
ovat asianmukaisia ja täsmällisiä. Laitokselta
edellytettäviin vaatimuksiin ei valiokunnalla ole huomautettavaa.
18 §. Kiellot ja pakkokeinot.
Lakiehdotuksen 18 §:ssä säädetään
Turvatekniikan keskuksen toimivaltuuksista tilanteissa, joissa pelastustoimen
laite, asennus- tai käsisammutinliike taikka arviointi-
tai tarkastuslaitos ei täytä sille asetettuja
vaatimuksia. Pykälän 2 momentin on tarkoitus koskea
asennus- ja käsisammutinliikkeitä. Valiokunta
ehdottaa siitä poistettavaksi maininnat arviointi- ja tarkastuslaitoksista,
koska niitä koskevista Turvatekniikan keskuksen toimivaltuuksista
esitetään säädettävän
pykälän 3 momentissa.
Sääntelyn täsmentämiseksi
valiokunta ehdottaa 2 momenttiin lisättäväksi
viittaukset pykäliin, joissa asennus- ja käsisammutinliikkeiden toiminnalle
asetettavista ehdoista ja vaatimuksista säädetään.
Lisäksi valiokunta pitää asianmukaisena,
että säännöstä puutteen
korjaamiseksi asetettavasta määräajasta
yhdenmukaistetaan 3 momentissa säädettävän
arviointi- ja tarkastuslaitosta koskevan vastaavan sääntelyn kanssa.
21 §. Muutoksenhaku.
Pykälän 2 momentin mukaan arviointilaitoksen
tai tarkastuslaitoksen vaatimustenmukaisuustodistusta tai tarkastustodistusta
koskevaan päätökseen saa hakea oikaisua
päätöksen tehneeltä laitokselta
30 päivän kuluessa päätöksen
tiedoksisaannista noudattaen, mitä hallintolaissa säädetään.
Arviointilaitoksen tai tarkastuslaitoksen oikaisumenettelyssä antamaan
päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta
siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Valiokunta kiinnittää huomiota pykälän
yksityiskohtaisten perustelujen mainintaan suorasta valitusoikeudesta
ja täsmentää saamansa selvityksen perusteella,
että muutoksenhaku on tarkoitettu nimenomaan kaksivaiheiseksi
eikä ole tarkoitettu, että kyseisistä päätöksistä tai joistakin
niistä olisi rinnakkainen tai vaihtoehtoinen suora valitusoikeus.
Lisäksi valiokunta toteaa, että vaikka oikaisuvaatimusasian
käsittelyssä noudatetaan hallintoasian käsittelyä koskevia
yleisiä säännöksiä,
hallintolaki ei sisällä säännöksiä oikaisuvaatimuksen
tekemisestä. Hallintolain 46 §:ssä säädetään siitä,
että ohjeet erikseen säädetyn oikaisukeinon
käyttämisestä on annettava samanaikaisesti päätöksen
kanssa. Edellä olevan vuoksi valiokunta pitää asianmukaisena,
että lakiehdotuksen 21 §:n 2 momentista poistetaan
viittaus hallintolakiin. Myös erillinen maininta oikaisuvaatimusohjeiden
liittämisestä on tässä suhteessa
tarpeeton. Koska kuitenkin voimassa olevaan lakiin sisältyy
velvoitteen muotoon kirjoitettu säännös oikaisuvaatimusosoituksen
antamisesta, voisi maininnan poistaminen nyt ehdotetusta uudesta laista
aiheuttaa käytännön toimijoissa epätietoisuutta.
Tämän vuoksi valiokunta pitää asiaa
koskevaa informatiivista säännöstä tässä tapauksessa
perusteltuna. Kun esitetty sääntely merkitsee myös
muutosta siltä osin, että oikaisuvaatimus tehdään
päätöksen tehneelle laitokselle — eikä kuten
nykyään Turvatekniikan keskukselle — oikaisuvaatimusohjeisiin
on tarpeen kiinnittää myös tässä suhteessa
huomiota.
Lisäksi valiokunta ehdottaa säännökseen muutamia
kielellisiä tarkistuksia.
24 §. Tarkemmat säännökset
ja määräykset.
Pykälän 2 momentissa turvatekniikan keskukselle
säädettäisiin valtuus antaa tehtäviinsä liittyviä määräyksiä hallinnollisten
menettelytapojen yhtenäistämiseksi sen toimivaltaan
tämän lain nojalla kuuluvissa pelastustoimen laitteiden valvontaan
ja niiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen sekä asennusliikkeiden
ja käsisammutinliikkeiden toimintaan liittyvissä tehtävissä.
Valiokunta katsoo, että esitetty määräystenantovaltuus
on muotoiltu laajemmaksi kuin yksityiskohtaiset perustelut antavat
ymmärtää. Perustelujen mukaan määräyksillä lähinnä ohjattaisiin
menettelytapoja yhtenäisten käsittelyperiaatteiden
varmistamiseksi ja määräykset voisivat
koskea esimerkiksi asioiden esittämistapaa ja dokumenttien
muotoa. Saadun selvityksen mukaan tarvetta erityisten määräysten
tai muiden normien antamiseen laissa jo esitettyjen ja sen nojalla
mahdollisesti valtioneuvoston asetuksella annettavien säännösten
ohella ei ole. Asioiden esittämistapaa ja dokumenttien
muotoa koskeva ohjeistus, samoin kuin esimerkiksi tiedon jakaminen
asianomaisesta EU-sääntelystä taikka
oikeuskäytännöstä, voi tapahtua
asianmukaisesti ohjeiden välityksellä. Tällaisella
ohjeiden antamista koskevalla säännöksellä on käytännön
toimijoiden kannalta myös informatiivista merkitystä.
Valiokunta pitää ohjeiden antamista koskevan säännöksen
sisällyttämistä lakiin hallituksen esityksessä esitetyn
määräyksenantovaltuuden sijaan perusteltuna.