Perustelut

Yleistä

Käsiteltävänä olevalla lakiehdotuksella pannaan Suomessa kansallisesti täytäntöön tieteellisen tutkimushankkeen suorittamista varten annettu Euroopan unionin tutkijadirektiivi (2005/71/EY). Ulkomaalaislakiin (301/2004) otetaan säännökset kolmansien maiden kansalaisuutta olevien tutkijoiden maahanpääsymenettelystä. Uuden sääntelyn tavoitteena on edistää tutkijoiden työskentelytarkoituksessa tapahtuvaa maahanpääsyä ja asettumista pysyvästi Suomeen. Lisäksi tavoitteena on edistää tutkijoiden liikkuvuutta unionin alueella.

Tutkijadirektiiviin pohjautuva uusi maahanpääsymenettely muodostuu rinnakkaiseksi ulkomaalaislain 79 ja 80 §:ssä säänneltyjen nykyisten menettelyjen kanssa. Sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten ja muun saadun selvityksen perusteella tutkijoiden nykyistä maahanpääsymenettelyä voidaan pitää yleisesti ottaen joustavana, nopeana ja tehokkaana. Hallintovaliokunta kiinnittää tässä kohdin huomiota siihen, että kahden vaihtoehtoisen menettelyn järjestelmä saattaa aiheuttaa epätietoisuutta menettelyn valinnan suhteen. Valiokunta tähdentääkin aktiivisen tiedottamisen tarvetta tutkijoiden käytettävissä olevista vaihtoehdoista.

Valiokunta pitää hallituksen esityksen tavoitteita tärkeinä. Ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä maahanmuuton edistäminen sisältyvät 19.10.2006 hyväksyttyyn hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan. Uhkaavan työvoimapulan vuoksi työperusteisen maahanmuuton edistäminen, joka sisältyy myös nykyiseen hallitusohjelmaan, on maahanmuuttopolitiikan keskeinen elementti. Hyvin toteutetulla kotouttamisella on suuri merkitys ulkomaisen työvoiman pysyvyyden ja saatavuuden kannalta.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä, sivistysvaliokunnan lausunnon ja muun saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä jäljempänä esitetyin kannanotoin ja ehdotetuin muutoksin.

Tutkimuslaitoksen hyväksyminen (47 a §)

Lakiehdotuksen 47 a §:n mukaan tutkijan maahanpääsyn edellytyksiin kuuluu, että tutkimuslaitos haluaa toimia direktiivissä tarkoitetun maahanpääsymenettelyn mukaisena tutkijan vastaanottajana. Tutkimuslaitoksen on saatava tähän opetusministeriön hyväksyntä.

Tutkimusorganisaatioiden hyväksymistä direktiivissä koskee 5 artikla. Hyväksymismenettelyllä on saadun selvityksen perusteella lähinnä direktiivin käytännön soveltamista edistävä tehtävä. Kysymys on keskeisesti sen toteamista, että kyseessä on tieteellistä tutkimusta harjoittava organisaatio.

Lakiehdotuksen 47 a §:n 2 momentin mukaan päätös tutkimuslaitoksen hyväksymisestä perustuu harkintaan, jossa otetaan huomioon tutkimuslaitoksen tehtävät ja toiminnan tavoitteet. Momentin sanamuoto sallii valiokunnan mielestä perusteettoman väljän harkinnan tutkimuslaitoksen hyväksymisessä.

Valiokunta ehdottaakin hallituksen esityksen 47 a §:n 1 ja 2 momentin pohjalta pykälän 1 momentin hyväksymistä näin kuuluvana: "Opetusministeriö hyväksyy tutkimuslaitoksen toimimaan tutkijadirektiivissä tarkoitetun maahanpääsymenettelyn mukaisena tutkijan vastaanottajana, jos tutkimuslaitoksen tehtävänä tai toiminnan tavoitteena on tieteellisen tutkimuksen harjoittaminen". Tässä yhteydessä tieteellisen tutkimuksen käsite saa tarkemman sisältönsä hallituksen esityksen 47 §:n yksityiskohtaisista perusteluista, joissa selostetaan direktiivin 2 artiklan sisältöä. Valiokunnan ehdottama muutos merkitsee teknisesti sitä, että hallituksen esityksen 47 a §:n 2 momentti poistetaan ja että 3 momentti siirtyy säädettävän pykälän 2 momentiksi.

Vastaanottosopimus (47 d §)

Tutkijan maahanpääsy edellyttää 47 d §:n 1 momentin nojalla, että tutkimuslaitos tekee tutkijan kanssa vastaanottosopimuksen. Pykälän 2 momentista ilmenevät seikat, joiden vallitessa laitos voi tehdä tällaisen sopimuksen.

Vastaanottosopimuksen tekeminen edellyttää 47 d §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan, että "ulkomaalaisen oikeussuhde ja työehdot on vastaanottosopimuksessa määrätty". Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että tutkijan tieteellisen tutkimushankkeen suorittamiseen liittyvät keskeiset ehdot, kuten aiotun oleskelun kesto, palkka tai muu siihen rinnastettava etuus ja muut sopimuksen ehdot kävisivät ilmi ulkomaalaisen tutkijan ja tutkimuslaitoksen tekemästä työsopimuksesta. Oikeussuhteella tarkoitettaisiin siten tieteellistä tutkimusta suorittamaan tulevan ulkomaisen tutkijan ja tutkimuslaitoksen välistä oikeudellisesti velvoittavaa työ- tai muuta sopimusta taikka ulkomaalaisen tutkijan saamaa apurahapäätöstä, jossa määriteltäisiin ulkomaalaisen tutkijan ja tutkimuslaitoksen välinen työ- tai muu sopimussuhde taikka ulkomaalaisen tutkijan ja hänelle apurahan myöntäneen tahon välinen sopimussuhde.

Direktiivin 6 artiklan mukaan maahanpääsyn edellytyksenä on vastaanottosopimuksen tekeminen tutkimusorganisaation ja tutkijan välillä. Direktiivissä ei ole kuitenkaan yksiselitteisesti määritelty vastaanottosopimusta tai siihen liittyvää oikeussuhdetta.

Valiokunnan käsityksen mukaan ulkomaalaisen oikeussuhde tarkoittaa työsopimussuhdetta tai apurahapäätökseen perustuvaa suhdetta. Hallituksen esityksen 47 d §:n 2 momentin 4 kohdan sanamuodon perusteella työehdot on myös määriteltävä vastaanottosopimuksessa. Saadun selvityksen perusteella tätä ei ole pidettävä välttämättömänä, vaan riittävää on, että ulkomaalaisen oikeussuhteen luonne ilmenee vastaanottosopimuksesta sekä että erillisestä työsopimuksesta tai apurahapäätöksestä ilmenevät oikeussuhteen yksityiskohdat. Valiokunta ehdottaakin 47 d §:n 2 momentin 4 kohdan muuttamista seuraavasti: "ulkomaalaisen oikeussuhde ja tutkimuksen ehdot on vastaanottosopimuksessa määritelty". Tutkimuksen ehdoilla tarkoitetaan työskentelyn aikaa, paikkaa ja muita tutkimusolosuhteita (working conditions).

Oleskeluluvan myöntäminen tieteellistä tutkimusta varten (47 e §)

Pykälän 1 momentti koskee ulkomaalaiselle tutkijalle tieteellisen tutkimuksen suorittamista varten annettavan oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä. Tutkimuslaitoksen velvollisuutena on 2 momentin nojalla antaa Maahanmuuttovirastolle ennen ensimmäisen luvan myöntämistä tiedot vastaanottosopimuksen täyttymisestä. Maahanmuuttovirasto päättää tämän jälkeen ulkomaalaislain 67 §:n nojalla oleskeluluvan myöntämisestä. Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että tutkimuslaitoksen antama lausunto nopeuttaa päätöksentekoa. Lopullinen harkinta oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä on Maahanmuuttovirastolla, vaikka tutkimuslaitoksella on velvollisuus varmistua vastaanottosopimusten edellytysten täyttymisestä.

Perustelujen mukaan jatkolupaa harkittaessa ei vastaavaa selvitystä edellytettäisi, vaan paikallispoliisin olisi itse selvitettävä, ovatko oleskeluluvan myöntämisen edellytykset tutkijan suorittaman tieteellisen tutkimuksen osalta edelleen olemassa, esimerkiksi tiedustelemalla asiaa tutkimuslaitokselta.

Valiokunta pitää asianmukaisena, että tutkimuslaitos antaa myös jatkolupaa varten paikallispoliisille tiedot vastaanottosopimuksen edellytysten täyttymisestä. Koko järjestelmän toimivuus on muutoinkin tutkimuslaitoksen ja tutkijan aktiivisuuden varassa.

Valiokunta ehdottaa edellä lausutun perusteella 47 e §:n 2 momentin hyväksymistä näin kuuluvana: "Ennen kuin ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa (poist.), tutkimuslaitoksen on annettava lupaviranomaiselle tiedot vastaanottosopimuksen edellytysten täyttymisestä." Paikallispoliisi tekee saamansa selvityksen perusteella päätöksensä ulkomaalaislain 68 §:n nojalla.