Tuoreimpien tietojen mukaan vuonna 2024 lastensuojeluilmoitus tehtiin 115 000 lapsesta. Määrä kasvoi edellisvuodesta neljällä prosentilla. Lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lasten määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia. Ilmoitukset kohdistuivat useimmiten 13 vuotta täyttäneisiin lapsiin. Alle kouluikäisistä tehtyjen ilmoitusten määrä on lisääntynyt viime vuosina vain vähän. Vuonna 2024 oli poikkeuksellista, että 0—2-vuotiaista lapsista tehtyjen ilmoitusten määrä nousi peräti 12 prosenttia ja 3—6-vuotiaista lapsista tehtyjen ilmoitusten määrä 7 prosenttia. Teini-ikäisistä tehtyjen ilmoitusten määrän kasvu pysähtyi. Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli 34 900 lasta vuonna 2024. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä pysyi lähes samana kuin edellisvuonna. Kiireellisesti sijoitettuna oli 4 900 lasta. Tyypillisintä kiireellinen sijoitus oli 16—17-vuotiailla. Lastensuojeluilmoitus saattaa olla se viimeinen yritys varmistaa lapselle tarvittava apu ja tuki ennen täysi-ikäisyyttä.
Huostassa olleiden lasten määrä (11 300) pysyi edellisvuosien tasolla. Uusia huostaanottoja tehtiin 1 800, hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kodin ulkopuolelle oli vuoden 2024 aikana sijoitettuna 17 100 lasta, eli 1,6 % lapsista. Lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien lasten määrissä oli myös suurta alueellista vaihtelua. Eniten ilmoituksia tehtiin Pohjois-Savossa (12,8 %) ja vähiten Pohjanmaalla (7,9 %) väestön 0—17-vuotiaista.
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut 23.9.2024 arviointimuistiot "Vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen" ja "Vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan". Muistioista käy ilmi, että esimerkiksi eri ihmisoikeussopimusten valvontaelinten linjausten mukaan leikkauksia ei pitäisi kohdistaa pienituloisimpiin taikka haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä politiikkatoimenpiteitä sekä toimia, jotka vaikuttavat heikentävästi lapsen huolenpidosta vastaavien asemaan. Valitettavasti hallituksen esityksillä on ollut tällaisia vaikutuksia.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian mukaan ei-pätevän ammattiryhmän tuominen alalle ei ratkaise työvoimapulaa. Ammattiliitossa ihmetellään, mihin tarpeeseen nämä työntekijät oikeastaan vastaavat. He eivät voi toimia lapsen vastuusosiaalityöntekijänä, eivät valmistella huostaanottoja eivätkä tehdä kiireellisiä sijoituksia tai sijaishuollossa rajoitustoimenpiteitä. Alan ammattilaisten mukaan lastensuojelu Suomessa on kriisissä ja kelpoisuusvaatimusten alentaminen vain pahentaa sitä. On esitettykin aiheellisesti kysymys, kuka kantaa vastuun, jos ei-pätevä henkilö tekee työssään virheen. Hyvinvointialueiden lastensuojelun tehtävissä työskentelee noin 1 200 sosiaalityöntekijää. Tilapäisiä sosiaalityöntekijöitä on eniten nimenomaan lastensuojelussa. Runsaan neljänneksen sosiaalityöntekijöiden tehtävistä hoitaa niin sanottu sijaiskelpoinen sosiaalityöntekijä. Lastensuojelutyö nojaa lapsen oikeuksiin, jotka ovat lastensuojelulain taustalla.
Lastensuojelun kentältä on myös kuulunut hiljaisia signaaleja, että lastensuojelulla tehdään bisnestä, jopa sellaista, jossa huostaanottoja tehdään turhaan. Nämä ovat karmeita esimerkkejä, joita ei pitäisi olla edes olemassa. Toisaalta on varmasti selvää, että yksikään lainsäätäjä ei halua yhtään uutta kahdeksanvuotiaan Vilja Eerikan tapausta toistuvaksi tässä maassa.