Suomi on taloussuhdanteen huipulla. Ulkomaisen kysynnän kasvu on piristänyt vientiä, rakentaminen on ollut edelleen kiivasta, kotitalouksien kulutuskysyntä on kasvanut ja yritykset ovat investoineet. Myönteinen suhdannekehitys on näkynyt myös työttömyyden vähenemisenä ja työllisyyden kasvuna.  

Ennusteiden mukaan työllisyys kohenee ja talous kasvaa myös ensi vuonna, mutta vauhti hidastuu niin Suomessa kuin yleisemminkin Euroopassa ja monilla muilla alueilla. Huippusuhdanteesta huolimatta Suomen julkistalous on alijäämäinen. 

Hallituksen politiikka kasvattaa ihmisryhmien välisiä eroja koulutuksessa, terveydessä, varallisuudessa, elinpiireissä ja mahdollisuuksissa. Paljon eroista siirtyy ylisukupolvisesti, eli hyvinvointivaltiolle ominainen sosiaalinen liikkuvuus ei enää toimi. Työttömien lapsista tulee muita todennäköisimmin työttömiä. Tulottomia kotitalouksia on jo 400 000. Varallisuuserot ovat suuremmat kuin vuosikymmeniin.  

Vasemmistoliiton budjettiesitykset vuodelle 2019 tarjoavat tasa-arvoa ja yhteiskunnan kestävää rakennemuutosta edistävän vaihtoehdon.  

Me vähennämme eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Perusturvan, pienimpien eläkkeiden, työttömyysturvan ja opintorahan tasoa korotetaan, hyvinvointipalveluiden maksullisuutta karsitaan ja koulutuksen ja kasvatuksen tasa-arvoa lisätään. 

Panostamme 1,3 miljardia euroa hyvinvointieroja tasaaviin etuuskorotuksiin ja julkisten palveluiden parantamiseen.  

Satsaamme oppimiseen ja osaamiseen. Koulutusjärjestelmää ja opiskelijoiden asemaa vahvistetaan puolella miljardilla eurolla. Tutkimuksen ja kehityksen määrärahoja kasvatetaan 170 miljoonalla eurolla.  

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja yhteiskunnan kestävän rakennemuutoksen edistämiseen panostamme noin 200 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Karsimme tehottomimmiksi todettuja ja ympäristölle haitallisia tukia niin ikään yli 200 miljoonalla eurolla. Lisäksi otamme käyttöön esimerkiksi lentoveron sekä louhittujen malmien arvoon perustuvan kaivosveron. 

Vaihtoehtomme lisää verojärjestelmän progressiivisuutta, ja suurista tuloista maksetaan suhteellisesti suurempi vero. Pääomien ja varallisuuden verotuksen kiristäminen mahdollistaa palkkaverotuksen keventämisen. Suomalaisten ylivoimaisen enemmistön palkkaverotus kevenee ja käteen jäävät tulot kasvavat. Tähän vaikuttaa keskeisesti myös kiky-sopimukseen sisältyneiden, palkansaajien asemaa heikentäneiden sosiaalivakuutusmaksukorotusten peruminen.  

Vasemmistoliiton vaihtoehdossa Suomen velkaantuminen on hallituksen esitystä vähäisempää.