Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Suomessa vuonna 1995 toteutetussa perusoikeusuudistuksessa pyrittiin määrittämään yksilön ja julkisen vallan suhteet sekä suomalaisen yhteiskunnan perusarvot. Lakiin otettiin nimenomainen säännös, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomen perustuslain mukaan jokaiselle kuuluu sananvapaus ja oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus työhön ja elinkeinon harjoittamiseen. Perusoikeuksiin vetoaminen ei kuitenkaan ole hyväksyttävä peruste loukata toista perusoikeutta.

Yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestäjää velvoittavat kokoontumislain (1257/1999) säännökset.

Poliisin toimivaltuuksista kansalaistottelemattomuustilanteissa säädetään poliisilaissa (493/1995), esitutkintalaissa (449/1987) sekä pakkokeinolaissa (450/1987). Poliisilain 1 §:ssä säädetään poliisin tehtävistä: poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen on katsottu kuuluvan kaikki sellainen poliisitoiminta, jonka tarkoituksena on luoda ja ylläpitää turvallisuutta ja viihtyisää elin- ja toimintaympäristöä. Varsinaisista poliisin toimivaltuuksista säädetään poliisilain 2 luvussa. Lisäksi esitutkintalain 2 §:ssä säädetään siitä, milloin poliisin on suoritettava esitutkinta: poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Kansalaistottelemattomuustilanteissa syyllistytään usein johonkin rikokseen. Poliisilla on siten velvollisuus tutkia tällaiset tapaukset. Poliisin on turvattava esimerkiksi moottoritietyömaan tai hakkuutyömaiden työntekijöiden ruumiillinen koskemattomuus ja estettävä työmaan koneiden ja laitteiden vahingoittaminen. Samaan aikaan poliisilla on myös velvollisuus turvata mieltään ilmaisevien kansalaisaktivistien turvallisuus sekä heidän oikeutensa ilmaista mielipiteensä laillisin keinoin.

Parhaillaan valmistellaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseen pyrkivää järjestyslakia, jolla on tarkoitus korvata kunnalliset järjestyssäännöt. Lainsäädäntöä on muutenkin ajantasaistettu, ja poliisin toimivaltuudet puuttua kansalaistottelemattomuuteen ovat siten tällä hetkellä riittävät.

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Den revidering av de grundläggande fri- och rät-tigheter som genomfördes i Finland 1995 hade som mål att definiera dels förhållandet mellan individen och det allmänna, dels det finska samhällets grundläggande värderingar. I lagen upptogs en uttrycklig bestämmelse enligt vilken det allmänna skall sörja för att de grundläggande fri- och rättigheterna samt de mänskliga rättigheterna respekteras. Enligt Finlands grundlag har var och en rätt till yttrandefrihet och rätt att utan tillstånd ordna sammankomster och demonstrationer samt att delta i sådana. Till de grundläggande fri- och rättigheterna hör även rätten till arbete och rätt att idka näring. Man kan emellertid inte under åberopande av de grundläggande fri- och rättigheterna på godtagbara grunder kränka en annan grundläggande rättighet.

Arrangörer av allmänna sammankomster och offentliga tillställningar förpliktas av bestämmelserna i lagen om sammankomster (1257/1999).

Polisens befogenheter i fall av civil olydnad regleras av polislagen (493/1995), förundersökningslagen (449/1987) samt av tvångsmedelslagen (450/1987). I 1 § polislagen anges polisens uppgifter: att trygga rätts- och samhällsordningen, att upprätthålla allmän ordning och säkerhet samt att förebygga brott, reda ut brott och sörja för att brott blir föremål för åtalsprövning.

Skyldigheten att upprätthålla allmän ordning och säkerhet anses omfatta all sådan polisverksamhet som har till syfte att skapa och upprätthålla allmän trygghet samt trivsamhet i livs- och arbetsmiljön. Polisens befogenheter regleras i polislagens 2 kapitel. Dessutom föreskrivs i 2 § förundersökningslagen om när förundersökning skall göras: polisen eller någon annan förundersökningsmyndighet skall göra förundersökning när det på grund av anmälan till den eller annars finns skäl att misstänka att ett brott har begåtts.

I samband med civil olydnad begås ofta även någon form av brott, och det är därmed polisens plikt att undersöka sådana fall. Polisen skall trygga den personliga integriteten hos personer i arbete på t.ex. motorvägsbyggen eller hyggen, samt förhindra att maskiner och andra anordningar på arbetsplatsen skadas. Samtidigt skall polisen även trygga de demonstrerande aktivisternas säkerhet och rätt att med lagliga medel uttrycka sin åsikt.

En ordningslag som syftar till att främja allmän ordning och säkerhet och som skall ersätta de kommunala ordningsstadgorna är som bäst under beredning. Lagstiftningen har även i övrigt uppdaterats och polisens befogenheter att ingripa i civil olydnad kan sålunda för närvarande anses tillräckliga.