KIRJALLINEN KYSYMYS 1425/2001 vp
KK 1425/2001 vp - Kari Myllyniemi /kesk
Tarkistettu versio 2.1
Työmaaterrorismi Metsähallituksen hakkuutyömailla
Eduskunnan puhemiehelle
Jo vuosikausia jatkunut Metsähallituksen hakkuutyömaiden
häirintä ei näytä laantuvan.
Viimeksi hakkuita on häiritty Taivalkosken Hämeenvaarassa
siten, että "metsäaktivistit" ovat luvattomasti
ja tahallisesti haittaa aiheuttaen tunkeutuneet merkitylle työmaa-alueelle
ja yrittäneet estää hakkuutöiden
jatkamisen. Työt on jouduttu jopa keskeyttämään
onnettomuusvaaran takia. Poliisi on joutunut sakottamaan häiritsijöitä, jotka
kehotuksesta huolimatta eivät ole poistuneet alueelta.
Tapaus saattaa toimia monille nuorille huonona esimerkkinä vastaaviin
toimiin muualla. "Metsäaktivistien" toiminta on Luonto-Liiton
organisoimaa. Toistaiseksi ei ole tiedossa, että toiminta
olisi osittain ulkomailta johdettua tai osittain sieltä rahoitettua.
Nykyiset poliisilain pykälät ja rikoslaki
antavat poliisille joltisetkin mahdollisuudet puuttua työmaiden
tahalliseen häirintään ja haitan tuottamiseen.
Poliisi voi sakottaa mm. niskoittelusta. Toistuva niskoittelu voi
johtaa rikossyytteeseen ja jopa vankeusrangaistukseen. Nykyisten,
jopa 1920-luvulta peräisin olevien asetusten mukaan maaseudulla
sijaitseville työmaille tunkeutuminen ei kuitenkaan sellaisenaan
ole yksiselitteisesti rikos. Metsässähän
saa liikkua jokamiehenoikeuden turvin. Tulisiko työmaiden
turvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä tai
asetuksia tarkistaa niin, että jokamiehenoikeutta ei voitaisi
käyttää hyväksi tunkeuduttaessa
metsätyömaille koneiden läheisyyteen?
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä uusi järjestyslaki,
joka periaatteessa antaa mahdollisuuden mm. työmaarauhaa
koskevien lakien nykyaikaistamiseen. Pelkäänpä,
että uudessa järjestyslaissa ei vieläkään
oteta riittävästi huomioon ns. kansalaistottelemattomuuden
aiheuttamaa häiriötä ja haittaa. Hakkuutöiden
häirintä, joka usein verhotaan "luonnonsuojeluksi"
ja jossa härskisti käytetään
julkisuutta hyväksi, on katsottava jopa työmaaterrorismiksi,
jossa aiheutetaan haittaa ja taloudellisia menetyksiä työntekijöille
sekä tahallisesti vaarannetaan työmaiden yleistä turvallisuutta.
Työmaiden häirintä työllistää kohtuuttomasti
myös paikallista poliisia, jonka resurssit on muutenkin
supistettu minimiin.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, että "kansalaistottelemattomuuden"
nimellä kulkeva ja eräiden luonnonsuojelujärjestöjen
organisoima työmaiden jatkuva häirintä,
lähes suoranainen työmaaterrorismi, voidaan estää nykyistä paremmin
ja
aikooko hallitus ryhtyä toimeen työmaiden
yleistä turvallisuutta ja työmaarauhaa koskevan
lainsäädännön uudistamiseksi?
Helsingissä 16 päivänä tammikuuta
2002
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Myllyniemen /kesk
näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1425/2001
vp:
Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä, että "kansalaistottelemattomuuden"
nimellä kulkeva ja eräiden luonnonsuojelujärjestöjen
organisoima työmaiden jatkuva häirintä,
lähes suoranainen työmaaterrorismi, voidaan estää nykyistä paremmin
ja
aikooko hallitus ryhtyä toimeen työmaiden
yleistä turvallisuutta ja työmaarauhaa koskevan
lainsäädännön uudistamiseksi?
Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti
seuraavaa:
Suomessa vuonna 1995 toteutetussa perusoikeusuudistuksessa pyrittiin
määrittämään yksilön
ja julkisen vallan suhteet sekä suomalaisen yhteiskunnan
perusarvot. Lakiin otettiin nimenomainen säännös,
jonka mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Suomen perustuslain mukaan jokaiselle kuuluu sananvapaus ja oikeus
lupaa hankkimatta järjestää kokouksia
ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Perusoikeuksiin kuuluu
myös oikeus työhön ja elinkeinon harjoittamiseen.
Perusoikeuksiin vetoaminen ei kuitenkaan ole hyväksyttävä peruste
loukata toista perusoikeutta.
Yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestäjää velvoittavat
kokoontumislain (1257/1999) säännökset.
Poliisin toimivaltuuksista kansalaistottelemattomuustilanteissa
säädetään poliisilaissa (493/1995),
esitutkintalaissa (449/1987) sekä pakkokeinolaissa
(450/1987). Poliisilain 1 §:ssä säädetään
poliisin tehtävistä: poliisin tehtävänä on
oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen
sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen
ja syyteharkintaan saattaminen.
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen
on katsottu kuuluvan kaikki sellainen poliisitoiminta, jonka tarkoituksena
on luoda ja ylläpitää turvallisuutta
ja viihtyisää elin- ja toimintaympäristöä.
Varsinaisista poliisin toimivaltuuksista säädetään
poliisilain 2 luvussa. Lisäksi esitutkintalain 2 §:ssä säädetään
siitä, milloin poliisin on suoritettava esitutkinta: poliisin
tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun
sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä,
että rikos on tehty.
Kansalaistottelemattomuustilanteissa syyllistytään
usein johonkin rikokseen. Poliisilla on siten velvollisuus tutkia
tällaiset tapaukset. Poliisin on turvattava esimerkiksi
moottoritietyömaan tai hakkuutyömaiden työntekijöiden
ruumiillinen koskemattomuus ja estettävä työmaan koneiden
ja laitteiden vahingoittaminen. Samaan aikaan poliisilla on myös
velvollisuus turvata mieltään ilmaisevien kansalaisaktivistien
turvallisuus sekä heidän oikeutensa ilmaista mielipiteensä laillisin
keinoin.
Parhaillaan valmistellaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
edistämiseen pyrkivää järjestyslakia,
jolla on tarkoitus korvata kunnalliset järjestyssäännöt.
Lainsäädäntöä on muutenkin ajantasaistettu,
ja poliisin toimivaltuudet puuttua kansalaistottelemattomuuteen
ovat siten tällä hetkellä riittävät.
Helsingissä 5 päivänä helmikuuta
2002
Sisäasiainministeri Ville Itälä
Till
riksdagens talman
I det syfte 27 § riksdagens
arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem
av statsrådet översänt följande
av riksdagsledamot Kari Myllyniemi /cent undertecknade
skriftliga spörsmål SS 1425/2001 rd:
Vad ämnar statsrådet göra för
att de upprepade störningar av arbetsplatser som organiseras
av vissa naturskyddsföreningar och som betecknas "civil olydnad"
men som närmast kan betraktas som ren arbetsplatsterror,
skall kunna förhindras effektivare än hittills
och
har regeringen för avsikt att vidta åtgärder
för att revidera den lagstiftning som gäller tryggandet
av den allmänna säkerheten och arbetsron på arbetsplatser?
Som svar på detta spörsmål
får jag vördsamt anföra följande:
Den revidering av de grundläggande fri- och rät-tigheter
som genomfördes i Finland 1995 hade som mål att
definiera dels förhållandet mellan individen och
det allmänna, dels det finska samhällets grundläggande
värderingar. I lagen upptogs en uttrycklig bestämmelse
enligt vilken det allmänna skall sörja för
att de grundläggande fri- och rättigheterna samt
de mänskliga rättigheterna respekteras. Enligt
Finlands grundlag har var och en rätt till yttrandefrihet
och rätt att utan tillstånd ordna sammankomster
och demonstrationer samt att delta i sådana. Till de grundläggande fri-
och rättigheterna hör även rätten
till arbete och rätt att idka näring. Man kan
emellertid inte under åberopande av de grundläggande
fri- och rättigheterna på godtagbara grunder kränka
en annan grundläggande rättighet.
Arrangörer av allmänna sammankomster och offentliga
tillställningar förpliktas av bestämmelserna
i lagen om sammankomster (1257/1999).
Polisens befogenheter i fall av civil olydnad regleras av polislagen
(493/1995), förundersökningslagen
(449/1987) samt av tvångsmedelslagen
(450/1987). I 1 § polislagen
anges polisens uppgifter: att trygga rätts- och samhällsordningen,
att upprätthålla allmän ordning och säkerhet samt
att förebygga brott, reda ut brott och sörja för
att brott blir föremål för åtalsprövning.
Skyldigheten att upprätthålla allmän
ordning och säkerhet anses omfatta all sådan polisverksamhet
som har till syfte att skapa och upprätthålla
allmän trygghet samt trivsamhet i livs- och arbetsmiljön.
Polisens befogenheter regleras i polislagens 2 kapitel. Dessutom
föreskrivs i 2 § förundersökningslagen
om när förundersökning skall göras:
polisen eller någon annan förundersökningsmyndighet
skall göra förundersökning när
det på grund av anmälan till den eller annars finns
skäl att misstänka att ett brott har begåtts.
I samband med civil olydnad begås ofta även någon
form av brott, och det är därmed polisens plikt
att undersöka sådana fall. Polisen skall trygga
den personliga integriteten hos personer i arbete på t.ex.
motorvägsbyggen eller hyggen, samt förhindra att
maskiner och andra anordningar på arbetsplatsen skadas.
Samtidigt skall polisen även trygga de demonstrerande aktivisternas
säkerhet och rätt att med lagliga medel uttrycka
sin åsikt.
En ordningslag som syftar till att främja allmän
ordning och säkerhet och som skall ersätta de
kommunala ordningsstadgorna är som bäst under
beredning. Lagstiftningen har även i övrigt uppdaterats
och polisens befogenheter att ingripa i civil olydnad kan sålunda
för närvarande anses tillräckliga.
Helsingfors den 5 februari
2002
Inrikesminister Ville Itälä