Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Helsingin Sanomat kertoi elokuussa, että Keskusrikospoliisilla on tutkimatta yli 2 000 vihjeviestiä verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Rikosylikomisario Sari Saranin mukaan ulkomailta tulleita vihjeitä ei ole kirjattu lainkaan ja poliisi on keskittynyt tutkimaan ainoastaan kaikkein törkeimpiä tapauksia. Syynä tähän on Saranin mukaan ollut sekä henkilöstövaje että silloiset rikosten kirjaamiskäytännöt.
Poliisin resurssipulasta kertoo sekin, että Oulun poliisilaitos on saanut moitteita eduskunnan oikeusasiamieheltä alaikäisiin liittyvien rikosten esitutkinnan kestosta. Lain mukaan alle 15-vuotiaisiin kohdistuvia rikoksia pitää tutkia kiireellisesti, mutta erään tapauksen esitutkinta kesti yli 2 vuotta. Toisessa tapauksessa epäiltyä kuulusteltiin vasta puolentoista vuoden kuluttua rikosilmoituksen teosta. Esitutkinnan viivästymistä perusteltiin Oulun poliisin vaikealla työllisyystilanteella.
Suomeenkin rantautunut grooming-ilmiö eli alaikäisten houkuttelu seksuaalisiin tekoihin internetin kautta, on saanut suurta julkisuutta Oulussa tapahtuneiden seksuaalirikosten tultua julkisuuteen. Tekijä lähestyy uhria useimmiten sosiaalisen median kautta, esimerkiksi Instagramissa tai Snapchatissa. Useimmat sosiaalisen median palvelut vaativat käyttäjiltä vähintään 13 vuoden ikää, mutta käyttäjän todellista ikää ei käytännössä varmisteta mitenkään. Internet ja sosiaalinen media ovat yhä useammalle nuorelle kiinteä osa arkea, ja älypuhelimien yleistyessä yhä nuoremmilla on rajoittamaton pääsy internetiin. Internetin avoimuus mahdollistaa virtuaalisen kanssakäymisen eri puolilta maailmaa kotoisin olevien ihmisten kanssa, mutta tarjoaa myös anonyymin väylän seksuaalirikollisten harjoittamalle groomingille. Lapset ja nuoret voivat olla yhteydessä verkossa vaaniviin seksuaalirikollisiin ulkopuolisten tietämättä, eivätkä uhrit välttämättä itse osaa tai halua kertoa asiasta kenellekään häpeän tai pelon vuoksi. Namusedät saalistavat nykyään entistä enemmän verkossa, eikä poliisilla ole riittävästi resursseja puuttua tähän.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: