Espoossa sijaitseva Kelloseppäkoulu on ainoa oppilaitos Pohjoismaissa, joka  tarjoaa  opetusta mikromekaniikasta ja kelloseppätaidoista. Koulusta valmistuu vuosittain noin 12 kelloseppää ja 12 mikromekaanikkoa. Viime vuosina valmistuneille on riittänyt hyvin töitä. Mikromekaniikan osaajia tarvitaan mm. tärkeissä korkeateknologian tuotteita valmistavissa yrityksissä. Useat herkkyyttä ja tarkkuutta vaativat teknologiat, kuten sydämentahdistimen liikeanturit tai kvanttitietokoneiden jäähdytin- ja mittauslaitteet, edellyttävät tuotannossaan tarkkaa mekaanista käsityötä.  

Kelloseppäkoulu on harvinaisuus eurooppalaisten ammattikoulujen keskuudessa. Alun perin vuonna 1944 perustettu oppilaitos on nykyisin Pohjoismaiden viimeinen alan ammattikunnan ylläpitämä kelloseppiä ja mikromekaanikkoja kouluttava oppilaitos. 

Merkittävä joukko yritysjohtajia ja alan professoreita on laatinut vetoomuksen koulun ja osaamisen säilymisen puolesta.  

Kelloseppäkoulun taloudellinen tilanne on ollut jo pitkään hankala. Viimeisten seitsemän vuoden aikana opetus- ja kulttuuriministeriö on leikannut Kelloseppäkoulun rahoitusta kolmanneksella. Lisäksi kello- ja mikromekaniikan tutkinto on sulautettu hallinnollisella päätöksellä taideteollisuusalan tutkintoon, mikä ei vastaa alan tarpeita. Myös leikkaukset ja hallinnolliset päätökset ovat vaikeuttaneet opetustyötä. Kelloseppäkoulu tarvitsee valtion lisärahoitusta koulutuksen järjestämiseksi.  

Uhkana on, että Suomesta katoaa osaamisalue, joka on tuottanut Suomen kilpailukyvyn ja teknisen osaamisen kannalta kiistattomia tuloksia. Mikäli tällainen osaaminen päästetään maastamme katoamaan, sen takaisin saaminen on erittäin vaikeaa. Kyse ei ole vain yksittäisestä ammattikunnasta, vaan myös periaatteesta ja tulevaisuusvisiosta. Tulevaisuuden digitalisoituvassa maailmassa myös perinteisten kädentaitojen osaamisen säilyttäminen olisi erittäin tärkeää.