Maa- ja metsätalousministeriö uudistaa parhaillaan turkiseläinten hyvinvointia koskevaa asetusta. Asetusluonnos kävi lausuntokierroksella kesällä ja sai murskaavaa palautetta asiantuntijoilta. Muun muassa läänineläinlääkärit totesivat lausunnossaan, että asetusluonnos ei huomioi riittävästi eläinten käyttäytymistarpeita, on ristiriidassa eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) kanssa ja sen voimaantulo asettaisi eläinten hyvinvointia valvovat viranomaiset erittäin haastavaan asemaan. Myös apulaisoikeuskansleri lausui asetuksesta ja kiinnitti ministeriön vakavaa huomiota pitkiin siirtymäaikoihin sekä lain 37 §:n vaatimuksiin, jonka mukaan eläimen pysyvän pitopaikan on oltava riittävän tilava sekä muutoinkin rakenteiltaan ja varusteiltaan sopiva eläimen fysiologisten tarpeiden sekä niiden olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen, jotka liittyvät liikkumiseen, leikkiin, lepoon, kehonhuoltoon, syömiseen, ravinnon etsintään ja ympäristön tutkimiseen sekä sosiaalisiin suhteisiin.  

Lausuntokierroksen aikana valmistui myös Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) raportti turkiseläinten hyvinvoinnista. EFSAn johtopäätöksenä oli, että turkiseläinten hyvinvoinnille aiheutuu nykyisen kaltaisissa häkkisysteemeissä monia haittoja, joita ei voida korjata muuttamatta kasvatussysteemiä kokonaan toisenlaiseksi. Muun muassa eläinten liikkumisen tarve sekä käyttäytymistarpeet ovat liian rajoitettuja pienissä häkeissä. Suomen laki ei anna näihin vaatimuksiin poikkeusmahdollisuutta turkiseläinten kohdalla.