Euroopan unionin tilastovirasto Eurostatin tuoreen julkaisun mukaan lasten lääketieteellisen hoidon saatavuus on heikointa Suomessa. Eurostatin määritelmän mukaan lääketieteellisen hoidon tarpeet koskevat henkilön omaa arviota siitä, tarvitsiko hän tietyn tyyppistä terveydenhuoltoa koskevaa tutkimusta tai hoitoa, mutta ei saanut sitä tai ei hakenut sitä seuraavista kolmesta syystä: Taloudelliset syyt, pitkät jonot ja liian pitkä matka hoitoon.  

Lääketieteellisellä hoidolla tarkoitetaan yksilöllisiä terveyspalveluita, joita lääkärit tai vastaavat ammatit tarjoavat tai jotka tarjotaan heidän suorassa valvonnassaan kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien mukaisesti. Tiedot kerätään Euroopan tulo- ja elinolotilastojen tutkimuksesta, ja ne viittaavat tällaisiin tarpeisiin edeltävien 12 kuukauden aikana. 

Eurostatin mukaan vuonna 2024 Euroopan unionissa 3,2 prosentilla alle 16-vuotiaista lapsista ilmoitettiin olevan lääketieteellisen hoidon (tutkimukset ja hoito) tarpeita, jotka eivät ole täyttyneet. Hammashoidon osalta vastaava luku oli 4,0 prosenttia. Edellisestä tilastojulkaisusta vuodelta 2021 ovat molemmat keskiarvoluvut hieman laskeneet. Huolestuttavaa on, että kansallisella tasolla eniten lapsia, jotka eivät ole saaneet lääketieteellistä hoitoa, oli Suomessa. Suomessa näiden lasten osuus oli 9,4 % ja seuraavaksi eniten Ranskassa (5,7 %) ja Irlannissa (5,0 %). Lasten hammashoidon osalta Suomessa hoitoa vaille jääneiden osuus oli toiseksi suurin (6,8 %) Espanjan jälkeen (7,5 %).