Metsästyskorttiin liittyvät lupavaatimukset suhteutuvat eri tavoin Suomen kansalaisiin ja kaksoiskansalaisiin sekä muiden maiden kansalaisiin. Ulkomaalainen, joka on kotimaassaan oikeutettu metsästämään, saisi metsästää myös Suomessa, mutta sama ei kuitenkaan päde sellaisen Suomen kansalaisen kohdalla, joka asuu vakituisesti ulkomailla ja on asuinvaltiossaan oikeutettu metsästämään.
Täten mahdollinen on esimerkiksi tilanne, jossa Suomen kansalainen, joka on suorittanut metsästäjäntutkinnon Yhdysvalloissa, joutuu Suomessa suorittamaan tutkinnon toistamiseen saadakseen metsästää Suomessa. Vastavuoroisuus toimii vain toiseen suuntaan: Yhdysvalloissa hän saisi metsästyskortin suoraan suomalaisen tutkinnon perusteella. Riistakeskus voisi samoin myöntää hänelle Yhdysvalloissa suoritetun tutkinnon perusteella metsästyskortin Suomessa, mutta vain siinä tapauksessa, jos hän olisi Suomen ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalainen. Viranomainen nojautuu tulkinnassaan lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta (616/1993; lihavointi lisätty):
2 § Ennen riistanhoitomaksun suorittamista on osoitettava metsästyksen ja riistanhoidon sekä metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus suorittamalla metsästäjätutkinto Suomen riistakeskuksen nimittämälle metsästäjätutkinnon vastaanottajalle. Metsästäjätutkinnon vastaanottajan ratkaisuun tyytymätön voi hakea oikaisua siten kuin riistahallintolaissa (158/2011) säädetään. Tutkinnon sisällöstä säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (18.2.2011/160)
Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske henkilöä, joka joltakin kuluvaa metsästysvuotta edeltäneeltä viideltä metsästysvuodelta on maksanut riistanhoitomaksun, eikä sellaista Suomen kansalaista, joka saa metsästää Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntaa koskevien säännösten mukaisesti, eikä sellaista ulkomaalaista, joka kotimaassaan on oikeutettu metsästämään.
Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain esitöistä (HE 300/1992 vp) ei ilmene, että mainittua epäkohtaa 2 §:ssä olisi huomioitu lakia laadittaessa. Esitöissä todetaan (lihavointi lisätty):
Metsästäjätutkinnon tarkoituksena on selvittää, onko asianomaisella riittävät tiedot metsästyksestä ja sitä koskevista säännöksistä ja määräyksistä. Näin ollen tutkinnon suorittaminen on turhaa, jos henkilön metsästämällä tai muulla tavoin voidaan katsoa hankkineen tai säilyttäneen edellä mainitut tiedot. Tämän vuoksi tutkinnon suorittamisvelvollisuus ei koskisi henkilöä, joka joltakin kuluvaa metsästysvuotta edeltäneeltä viideltä metsästysvuodelta on maksanut riistanhoitomaksun, eikä sellaista Suomen kansalaista, joka saa metsästää Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntaa koskevien säännösten mukaisesti, eikä sellaista ulkomaalaista, joka osoittaa olevansa kotimaassaan oikeutettu metsästämään.
Laki on, kuten todettua, vuodelta 1993. Lakiteksti jättää metsästyskorttiin tarvittavat taidot toisessa maassa hankkineen Suomen kansalaisen ja kaksoiskansalaisen eriarvoiseen asemaan. Kaksoiskansalaisuus on hyväksytty Suomen lainsäädännössä 1.6.2003 alkaen, joten yllä kuvattua epäkohtaa 2 §:ssä ei luonnollisestikaan ole tuolloin voitu ottaa huomioon. Sitä ei ole myöskään korjattu jälkikäteen. Nykytila on suorastaan absurdi, joten pykälää on täsmennettävä epäkohdan poistamiseksi.