LAKIALOITE 10/2005
vp
LA 10/2005
vp - Sari Sarkomaa /kok ym.
Tarkistettu versio 2.0
Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Aloitteessa ehdotetaan suuhygienisti-nimikkeen lisäämistä sairausvakuutuslakiin.
Aloitteessa ehdotetaan myös sairausvakuutusjärjestelmää muutettavaksi
siten, että suuhygienistien itsenäisenä ammatinharjoittajana/yrittäjänä tekemä hoito
saatetaan sairausvakuutuksen korvauksien piiriin. Tämä on
oleellista suun ja hampaiden ennaltaehkäisevän
hoidon tukemiseksi, asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi
ja hammashoidon kilpailuvääristymien poistamiseksi.
PERUSTELUT
Aikaisemmassa ja nykyisessä sairausvakuutuslaissa ei
ole mainintaa suuhygienisteistä, jolloin itsenäisinä ammatinharjoittajina/yrittäjinä
toimivien
suuhygienistien hoidosta ei ole voinut saada sairausvakuutuskorvausta.
Suuhygienistit ja hammashuoltajat ovat oikeutettuja tekemään
samoja suun ja hampaiden terveydenhoitoon liittyviä hoitotoimenpiteitä. Tällä hetkellä
hammashuoltajan
tutkinnon suorittaneita toimii vastaavissa työtehtävissä kuin suuhygienistejä (AMK).
Ammattikorkeakouluista valmistuu kuitenkin nykyisin vain suuhygienistejä,
mutta heidät laillistetaan hammashuoltajina. Hammashuoltaja-nimikkeen
korvaaminen suuhygienisti-nimikkeellä ajantasaistaisi nimikekäytäntöjä.
Suuhygienistien koulutus painottuu suun terveydenhoidossa perusterveydenhuoltoon,
kuntouttavaan ja ehkäisevään hoitoon
sekä varhaishoitoon. Suuhygienistit koulutetaan toimimaan
täysin itsenäisesti, mutta myös työryhmien
jäseninä. Suuhygienisti toteuttaa hammas- ja suusairauksien
varhaishoitoa kariologian ja hampaiden kiinnityskudossairauksien
osa-alueilla. Suuhygienisti osallistuu myös esimerkiksi
hampaiden oikomishoitoon, proteettiseen hammashoitoon ja suukirurgiseen
hoitoon.
Sairausvakuutuskorvausta ei makseta itsenäisenä ammatinharjoittajana/yrittäjänä toimivan
suuhygienistin
antamasta hoidosta. Sen sijaan, jos suuhygienisti tekee hammaslääkärin
alaisuudessa, hammaslääkäriin palkkasuhteessa
hoitotiimin jäsenenä saman työn, saa
asiakas hoitotyöstä sairausvakuutuslain mukaisen
korvauksen.
Sairausvakuutuskorvauksen puuttuessa itsenäisesti toimivilta
suuhygienisteiltä potilaat käyttävät
hammaslääkärien palveluita, vaikka suuhygienisteillä on
oikeus ja pätevyys tehdä useita samoja toimenpiteitä kuin
hammaslääkäreillä. Tämän
lisäksi suuhygienistit ovat myös keskenään
eriarvoisessa asemassa, kun potilaat ohjautuvat hammaslääkärien
vastaanottojen yhteydessä toimivien suuhygienistien asiakkaiksi sairausvakuutuskorvauksien
vuoksi. Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suuhygienistiyrittäjien
työstä maksetaan potilaalle samansuuruinen sairausvakuutuskorvaus
kuin mitä hammaslääkärien samasta
työstä maksettava korvaus on.
Kilpailuvirasto on useissa eri lausunnoissaan ja kirjeissään
todennut hammashoidossa vallitsevan kilpailuvääristymän
ja teki jo vuonna 1996 aloitteen sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Kuntaliitolle
kilpailun tervehdyttämiseksi terveydenhoitoalalla.
Suuhygienistien antaman hoidon jättäminen sairausvakuutuskorvauksen
ulkopuolelle rajoittaa perusteettomasti itsenäisinä ammatinharjoittajina/yrittäjinä
toimivien
suuhygienistien elinkeinotoimintaa, mutta myös ihmisten
valintamahdollisuuksia suun terveydenhoidossa ilman, että sillä saavutettaisiin
terveyspoliittisia tavoitteita. Myös suun ja hampaiden
hoidossa on tärkeää edistää ennalta
ehkäisevää ja terveyttä ylläpitävää hoitoa
niin kansanterveydellisistä kuin -taloudellisistakin
syistä. Terveydenhuollon voimavarojen riittävyyden
kannalta pääpainon on oltava sairauksien varhaisessa
hoidossa ja itsehoitoon ohjauksessa. Suuhygienistien antama hoito
on tärkeä osa ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa.
Hammashuollon ja sairausvakuutuksen hammashoidon kustannusten
korvaamisen laajentuminen koko väestön kattavaksi
joulukuusta 2002 lähtien on ruuhkauttanut hammashoidon,
eivätkä kunnat ole pystyneet vastaamaan palvelutarpeeseen.
Tilannetta vaikeuttaa entisestään maaliskuussa
2005 voimaan tuleva laki hoitoon pääsystä.
Hammashoitojonojen purkamisen ja hoitoon pääsyn
nopeutumisen kannalta suuhygienistien ammattitaitoa suun ja hampaiden
ehkäisevässä hoidossa on hyödynnettävä.
Hammaslääkärien ja suuhygienistien
välisen työnjaon sekä hyvän
hoitokäytännön ja sen kriteerien kehittäminen
on tarpeellista. Koko hammashoidon henkilöstön
osaamista on hyödynnettävä suun ja hampaiden
terveyden edistämiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi.
Lisäksi sekä julkisen että yksityisen
sektorin käyttäminen laajamittaisesti suun terveydenhuollon
palvelutarjonnassa luo valintamahdollisuuksia palvelujen käyttäjille.
Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon tukemiseksi
on tärkeää, että suuhygienistien
antamaa hoitoa korvataan sairausvakuutuksesta. Se on oleellista
myös nykyisten hammashoidon kilpailuvääristymien
poistamiseksi ja suuhygienistien aseman selkiyttämiseksi
osana terveydenhuoltoa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
sairausvakuutuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä joulukuuta
2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004)
1 luvun 4 §:n 2 kohta ja
lisätään 3 lukuun uusi
2 a § seuraavasti:
1 luku
Lain tarkoitus ja soveltamisala
4 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
2) muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä sellaista
sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa, kätilöä,
fysioterapeuttia, laboratoriohoitajaa, erikoishammasteknikkoa, psykologia
ja suuhygienistiä, jolle Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
on myöntänyt oikeuden harjoittaa ammattiaan laillistettuna
ammattihenkilönä;
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
3 luku
Hoito- ja tutkimuskorvaukset
2 a §
Suuhigienistin antama hoito
Sairaanhoitona korvataan suuhygienistin suorittama suun ja hampaiden
hoito sekä suun ja hampaiden tutkimus kerran kalenterivuodessa.
Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että tutkimuksen
on suorittanut tai hoidon on antanut henkilö, jolla on
oikeus harjoittaa Suomessa suuhygienistin ammattia laillistettuna
ammattihenkilönä.
Tämän lain mukaista korvausta ei makseta hammasproteettisista
toimenpiteistä eikä hammasteknisistä kustannuksista.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 18 päivänä helmikuuta
2005
- Sari Sarkomaa /kok
- Paula Risikko /kok
- Petri Salo /kok
- Anne Holmlund /kok
- Marjukka Karttunen /kok
- Jari Koskinen /kok
- Jere Lahti /kok
- Kalevi Lamminen /kok
- Olli Nepponen /kok
- Tuija Nurmi /kok
- Heikki A. Ollila /kok
- Reijo Paajanen /kok
- Maija Perho /kok
- Jyri Häkämies /kok
- Esko Kurvinen /kok
- Pekka Kuosmanen /kok
- Leena Harkimo /kok