Uusien koronavirustapausten määrä on Suomessa noussut merkittävästi. Osa uusien tartuntatapauksien tapauslähteistä on tiedossa, mutta kaikkia tartuntoja ei pystytä enää jäljittämään, eikä koronastrategia (testaa, jäljitä, eristä, hoida) toimi kuten pitäisi. Tartuntojen ehkäisyn merkitys taudin leviämisen ehkäisyssä on oleellista. Kun turvavälien pitäminen ei ole mahdollista, hyvä suojautuminen, käsien desinfiointi, sosiaalisten kontaktien välttäminen sekä hyvä käsihygienia ja yskimistekniikka ovat tärkeitä. Maailman terveysjärjestön (WHO) lausunnon mukaan maskia on käytettävä julkisissa tiloissa, joissa sosiaalinen etäisyys ei ole mahdollista. Tiedemaailmassa arvovaltaiset Yhdysvaltain kansanterveysvirasto (CDC) ja Saksan tiedeakatemia kannattavat maskin käyttöä. Saksan tiedeakatemia julkaisi huhtikuussa lausunnon, jonka mukaan kasvomaskien käyttö on avainasemassa, kun julkisia palveluita ja maata lähdettiin avaamaan. Raportin mukaan hengityssuojien käytön pitää olla pakollista julkisessa liikenteessä, kaupoissa ja kaikkialla, missä on paljon ihmisiä. Myös Kiinan tartuntatautien keskuksen johtajan mielestä suojaavaa naamiota täytyy käyttää, koska puhuessa suusta tulee aina pisaroita. Myös maailman johtavat lääketieteelliset lehdet Lancet, Jama ja BMA ovat ottaneet kantaa maskien puolesta. Suomessa on otettu syksyllä käyttöön maskisuositus koko maan laajuisesti, mutta maskien käyttö on vaihtelevaa ja alueellisesti vaihtelevaa.  

Tein hallitukselle asiasta toimenpidealoitteen (TPA 62/2020 vp) jo viime toukokuussa. Nostin siinä esiin maskien käyttövelvoitteen julkisessa liikenteessä ja muissa julkisissa tiloissa, joissa turvavälin pitäminen ei ole mahdollista. Koronaviruksen leviämisen estämisessä tarvitsemme käyttöömme kaikki mahdolliset työkalut. Poikkeusolot ja valmiuslaki ovat niin järeitä toimenpiteitä, että kaikki muut keinot pitäisi olla käytetty ennen kuin niihin turvaudutaan. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on antanut kansallisen kasvomaskisuosituksen kuluneena syksynä. Koska kyse on suosituksesta, ihmisiä ei kuitenkaan voida velvoittaa käyttämään kasvomaskeja, eikä sitä voida myöskään asettaa ehdoksi julkisten liikenteen käytölle tai muiden palvelujen käytölle. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista yksilöiden velvoittamista maskin käyttöön.  

Maskien käytön velvoittamista kohti voitaisiin edetä normaalilla lainsäädännöllä ilman, että poikkeusoloja tarvitsee julistaa. Tartuntatautilakiin tulee saada alue- ja paikallishallinnolle valtuudet, joiden nojalla kansalaiset voidaan velvoittaa käyttämään maskia julkisilla paikoilla, joukkoliikenteessä tai kaupoissa. Jos maskipakkoon turvauduttaisiin, maskien jakamisesta huolehtisivat kunnat ja valtio aivan kuten jo nytkin. Kansalaisille voitaisiin jakaa ilmaisia maskeja kouluissa ja ilmaisten maskien jakopisteillä. 

Kasvomaskit ovat pakollisia jo yli 50 maassa, ja monet maat, järjestöt ja tutkijat ovat tehneet selvityksiä kasvomaskien käytön kannattavuudesta. Euroopassa maskivelvoite on muun muassa Englannissa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Itävallassa. Näissä maissa maskin puuttumisesta voi saada sakon.  

Tartuntatautilakiin tarvitaan pykälä, joka mahdollistaa kasvomaskien velvoittavuuden käyttöönoton alueilla epidemiatilanteen hankaloituessa. Tartuntatautilain hyödyntäminen on merkittävästi kevyempi toimenpide kuin poikkeusoloja vaativa valmiuslaki, jonka varjolla puututaan ihmisten liikkumiseen ja työntekijöiden työvelvoitteeseen ja hoitotakuun venymiseen.  

Ennen kuin ihmisten perusoikeuksiin liittyvää valmiuslakia suunniteltaisiin käytettäväksi, on käytettävä kaikki ne mahdolliset lievemmät muissa laeissa olemassa olevat keinot. Jos kasvomaskeja käytettäisiin esittämäni aloitteen mukaisesti, tartuntatapauksia voitaisiin vähentää ja voitaisiin yrittää ehkäistä maan ajautumista raskaisiin poikkeustilaa vaativiin olosuhteisiin ja valmiuslain sisältämiin toimenpiteisiin, kuten liikkumisrajoituksiin, terveydenhuollon henkilöstön työhön pakottamiseen ja laittomien hoitojonojen kasvattamiseen.