Aloitteessa esitetään tupakkaveron korottamista 2 prosenttiyksiköllä kaikkien tupakkatuotteiden osalta.

Vuonna 2003 15—64-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin 26 % ja naisista 19 %. 15—24-vuotiaista miehistä 23 % ja naisista 20 % poltti päivittäin. Satunnaisesti tupakoivia 15—64-vuotiaita on 6 %. Vaikka miesten tupakointi on ilahduttavasti vähentynyt, huolestuttavaa on, että nuorten, etenkin tyttöjen, osalta se lisääntyy. Päivittäin tupakoivista 53 % kertoi haluavansa lopettaa tupakoinnin. Noin 76 % päivittäin tupakoivista oli huolissaan terveyshaitoista ja 38 % ilmoitti yrittäneensä lopettaa tupakoinnin kuluneen vuoden aikana. Päivittäistupakointi on yleisempää alimpaan koulutusryhmään kuuluvilla kuin muissa koulutusryhmissä. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat jatkuvasti kasvaneet.

Tupakoinnin terveysvaikutukset ovat tuhoisat, se laskee keski-ikää lähes 10 vuodella. Suomessa kuolee vuosittain 15—30 työntekijää passiivisen tupakoinnin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Keuhkosyövän lisäksi ympäristön tupakansavu aiheuttaa myös sydän- ja verisuonisairauksia 250—300 suomalaiselle joka vuosi. Tupakka tappaa Suomessa vuosittain arviolta 5 000 ihmistä eli enemmän kuin esimerkiksi alkoholi, liikenneonnettomuudet, itsemurhat ja murhat yhteensä.

Tupakan hinnan on todettu vaikuttavan erittäin merkittävästi tupakkatuotteiden kulutukseen. Toisaalta on todettava, että aiempaa merkittävämpi osa tupakkatuotteista ostetaan verovapaina tuliaisina. Hinnalla on kolme kertaa suurempi vaikutus kulutuksen määrään nuorten tupakoitsijoiden kuin vanhempien kohdalla. Verotuksellisesti itsekäärityt savukkeet ovat olleet edullisempia, ja erityisesti nuorten keskuudessa niiden käyttö on lisääntynyt selkeästi. Tarpeellista onkin muuttaa tupakkaveron rakennetta siten, että halpasavukkeiden ja savuketupakan veroa korotettaisiin suhteellisesti enemmän.