Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 27 § koskee toimenpiteitä tilanteessa, jossa ammattitoiminnassa on tehty rikos. Voimassa olevan lain mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira voi ryhtyä toimenpiteisiin, jos ammattihenkilö on tuomittu ammattitoiminnassaan tehdystä rikoksesta vankeusrangaistukseen. Laillistetulta ammattihenkilöltä voidaan tällöin poistaa määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti ammatinharjoittamisoikeus. Luvan saaneelta ammattihenkilöltä voidaan peruuttaa ammatinharjoittamislupa määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat raskauttavat, lopullisesti. Nimikesuojattua ammattihenkilöä voidaan kieltää määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti käyttämästä asianomaista ammattinimikettä.

Valvira voi hoitaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan valvontaa vain, jos se saa riittävästi tietoa. Tuomioistuimen tulee lain mukaan viipymättä lähettää jäljennös ammattitoiminnassa tehdystä vankeustuomioon johtaneesta rikoksesta Valviralle. Potilasturvallisuuden kannalta on ongelmallista, että käräjäoikeuden on ilmoitettava vain työn yhteydessä tehdystä rikoksesta ja vain rikoksesta, josta on tuomittu vankeusrangaistus. Ilmoitusvelvollisuus ei koske muussa kuin ammattitoiminnassa tehtyjä rikoksia eikä ammattitoiminnassa tehtyjä rikoksia, joista on seurannut sakkorangaistus.

Helsingin käräjäoikeus totesi toukokuussa 2009 oikeusministeriölle antamassaan selvityksessä ilmoitusvelvollisuuden noudattamatta jättämisestä, että ammattitoiminnan käsite on tulkinnanvarainen, joten ilmoitusvelvollisuuden laajentamista voitaisiin harkita. Ammattitoiminnan käsite jättää ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle esimerkiksi sairaalassa tapahtuvat muut kuin ammattitoimintaan liittyvät rikokset, joista tuomitaan vankeusrangaistus, vaikka rikokset osoittaisivat henkilön sopimattomaksi terveydenhuollon ammattihenkilöksi. Myös sakkorangaistukset voivat osoittaa henkilön sopimattomaksi tehtäväänsä.

On mahdollista, että ilmoitusvelvollisuuden laajetessa koskemaan myös sakkorangaistuksia ilmoitusten määrä ja samalla virheiden mahdollisuus kasvaa. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvan vuoksi on pyrittävä virheettömyyteen, mutta tärkeintä on kuitenkin turvata potilaiden asema siten, etteivät heitä hoida henkilöt, jotka eivät ole hoitotyössä tarvittavan luottamuksen arvoisia.