Suomessa on jo useiden vuosien ajan tehty systemaattista liikenneraittiustyötä. Tästä huolimatta rattijuoppo on poliisin tilastojen mukaan edelleenkin osallisena joka viidennessä liikennekuolemassa. Tällaisissa onnettomuuksissa kuolee useimmiten rattijuoppo itse tai hänen matkustajansa. Kuitenkin keskimäärin joka kymmenes kaikista rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleista on täysin sivullinen, usein viaton pieni lapsi.

Koska liikenneraittiustyöllä ei ole onnistuttu ratkaisevasti vähentämään rattijuoppoutta, on ongelmaa ryhdyttävä määrätietoisesti hoitamaan kaikin käytettävissämme olevin keinoin. Yksi tehokkaimmista rattijuoppouden vähennyskeinoista on nostaa kiinnijäämisriskiä liikennevalvontaa tehostamalla. Samalla rattijuopumuksesta langetettavia rangaistuksia ja vahingonkorvauksia on kovennettava.

Liikenneturvallisuuden kannalta on kuitenkin kaikkein keskeisintä etsiä keinoja törkeään rattijuopumukseen toistuvasti syyllistyvien ja muista tiellä liikkujista piittaamattomien kuljettajien kuriin saamiseksi. Yhtenä rattijuopumuksen uusimisen estämisen keinona ja samalla vahingonkorvauksien maksamisen tehostamiskeinona on useissa eri yhteyksissä esitetty rattijuopon käyttämän ajoneuvon takavarikoimista. Tämänsisältöisen ehdotuksen teki jo 1970-luvun lopulla itse presidentti Urho Kekkonen.

Kekkosen mielestä rattijuoppojen edesvastuuttomuus ja heidän aiheuttamansa ihmishenkiä vaatineet onnettomuudet antavat yhteiskunnalle oikeuden puuttua rattijuoppojen piittaamattomuuteen kovin ottein. Kekkonen lähetti silloiselle sisäministerille Eino Uusitalolle rattijuoppojen käyttämien ajoneuvojen takavarikoimista käsitteleviä lehtileikkeitä ja totesi niiden mukaan liittämässään saatekirjeessä: "Jos ajat tämän asian läpi, pelastat monta ihmishenkeä." Ehdotus ei toteutunut tuolloin, mutta rattijuoppouden yleistyessä nämä Kekkosen sanat ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia.

Tässä lakialoitteessa esitetäänkin, että rattijuopumus- tai törkeässä rattijuopumusrikoksessa käytetty ajoneuvo on tuomittava valtiolle takavarikoiduksi siihen asti, kunnes tuomittu on suorittanut kaikki hänelle tuomitut rangaistukset ja vahingonkorvaukset. Mikäli rattijuopumukseen syyllistyneen käyttämä ajoneuvo on jonkun ulkopuolisen henkilön hallinnassa tai omistuksessa eikä kyseinen henkilö ole ollut tapahtumassa mukana eikä ole vaaraa, että hän luovuttaisi ajoneuvon uudelleen, voidaan takavarikoitu auto luovuttaa rahallisten velvoitteiden suorittamisen jälkeen takaisin.

Vahingonkorvauksilla tai rattijuopolle langetetuilla kovillakaan rangaistuksilla ei tietenkään voida lievittää omaisensa rattijuopon aiheuttamassa liikenneonnettomuudessa menettäneiden läheisten surua. Niillä voidaan kuitenkin osaltaan ennalta ehkäistä onnettomuuksia ja yrittää hyvittää omaisille rattijuopon aiheuttamia kärsimyksiä.