PERUSTELUT

Ydinenergialain 11 §:n mukaan ydinlaitoksen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä, jonka eduskunta voi 15 §:n perusteella kumota tai päättää, että se jää sellaisenaan voimaan. Luvan ydinlaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen myöntää valtioneuvosto (16 §). Lain tarkoitus on, että ydinenergian käyttö on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista (1 §). Ydinlaitoksella   tarkoitetaan ydinenergialain 3 §:n mukaan ydinenergian aikaansaamiseen käytettäviä laitoksia, ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta toteuttavia laitoksia sekä ydinaineen ja ydinjätteet laajamittaiseen valmistamiseen, tuottamiseen, käyttämiseen, käsittelyyn tai varastointiin käytettäviä laitoksia.

Esimerkiksi päätösprosessista käy päätös ydinjätteen loppusijoittamiseen tarkoitetun laitoksen rakentamisluvasta. Periaatepäätöstä käsitellessään eduskunnan tulee ottaa kantaa siihen, onko ydinlaitoksen   rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Ydinenergialain ja -asetuksen mukaan ydinjäte on sijoitettava pysyväksi katsottavalla tavalla Suomen maa- tai kallioperään. Lainsäädännössä on siten otettu välillisesti kantaa hankkeen yhteiskunnalliseen kokonaisedullisuuteen. Tällöin periaatepäätöksen käsittelyssä painottuvat hankkeen turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointi.

Periaatepäätös ydinlaitoksen rakentamisluvan myöntämisestä tehdään mahdollisesti vuonna 2001. Luolastoa aletaan rakentaa 2010 ja laitosta voidaan alkaa käyttää 2020. Koska hanke toteutetaan näin pitkällä aikataululla, on mahdollista ja myös toivottavaa, että tietämys loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista paranee prosessin edetessä. Ydinenergialain mukaan hakija ei saa ryhtyä ennen periaatepäätöksen hyväksymistä toimenpiteisiin, jotka taloudellisen merkityksensä vuoksi saattavat vaikeuttaa eduskunnan mahdollisuuksia ratkaista asia vapaan harkintansa mukaan. Kuitenkin loppusijoituksen käytönaikaista ja pitkäaikaista turvallisuutta voidaan tarkemmin arvioida vasta, kun mahdollisella sijoituspaikalla on tehty runsaasti lisätutkimuksia kallioperästä suunnitellulla loppusijoitussyvyydellä.

Myös ympäristöministeriö on todennut valtioneuvoston periaatepäätöstä koskevassa lausunnossaan, että tietämys loppusijoituslaitoksesta ja loppusijoituksen ympäristövaikutuksista tarkentuu oleellisesti tulevien vuosien aikana, kun tutkimukset ja suunnittelu keskitetään yhteen paikkaan. Sen mukaan turvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointiin tarvitaan runsaasti paikan päällä syvällä kallioperässä tehtäviä lisätutkimuksia — samoin kuin lisätutkimuksia bentoniittieristyksen pitkäaikaiskestävyydestä suolaisessa pohjavedessä. Edelleen ympäristöministeriön mukaan lupahakemuksen turvallisuusarvioinnissa ovat jäänet vähemmälle huomiolle mahdolliset vaikutukset eläin- ja kasvilajeihin sekä meriympäristön pilaantumisriski.

Koska eduskunnan pitää periaatepäätöstä tehdessään ottaa kantaa nimenomaan hankkeen turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin ja koska niihin on mahdotonta ottaa kantaa ilman periaatepäätöksen jälkeen tehtäviä tutkimuksia, eduskunnan tulisi käsitellä ydinlaitoksen kokonaisedullisuutta silloin, kun varsinainen lupa ydinlaitoksen rakentamiseen myönnetään.

Eduskunta on Suomen ylin päättävä elin, joka edustaa kansaa tasaisemmin kuin eduskunnan valitsema valtioneuvosto, jonka kokoonpanosta puolueet sopivat keskenään. Eduskunta on ainoa valtiollinen elin, joka voi edustuksellisen demokratian valtuutuksella arvioida, mikä on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja mikä sen vastaista. Onkin tarkoituksenmukaista, että luvan ydinlaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen antaa valtioneuvoston esityksestä eduskunta.