Suomessa biokaasun/biometaanin liikennekäytön
kasvulla on merkittävä vaikutus työllisyyteen,
teknologiavientiin ja energiaomavaraisuuteen sekä uusiutuvien
liikennepolttoaineiden lisäysvelvoitteen täyttämiseen.
Poliittiset ohjauskeinot vaikuttavat voimakkaasti nousevan alan toimintaedellytyksiin
ja mahdollisuuksiin kehittyä Suomen menestystarinaksi.
Biokaasu on arvokas polttoaine sellaisenaan, mutta siitä ei
ole liikennepolttoaineeksi, vaan se pitää jatkojalostaa
biometaaniksi. Tuo sana kertoo, että se on valmistettu
biokaasusta eli on kemiallisesti sitä samaa metaania kuin
maakaasu.
Biokaasu ja biometaani ansaitsevat molemmat verovapauden, koska
biokaasun tuotto on aina ympäristöteko. Polttoaineverouudistus
uhkaa lopettaa puhtaimman ja 100-prosenttisesti kotimaisen biopolttoaineen — biokaasun/biometaanin
— liikennekäytön
Suomessa. Täysin kotimainen ja uusiutuva biokaasu on nykyään vapautettu
liikennepolttoaineiden valmisteverosta. Polttoaineverouudistus on
kuitenkin vireillä. VTT:n esiselvityksessä on
esitetty valmisteveron ja/tai käyttövoimaveron
asettamista myös kaasumaisille polttoaineille. Verouudistuksen
tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä ja
lisätä ympäristöystävällisten
polttoaineiden osuutta liikenteessä. Verouudistuksen toteutuessa
esiselvityksen mukaisesti puhtaimman polttoaineen, biokaasun/biometaanin
verotaso nousisi merkittävästi. Tämänsuuntainen
ohjauskeino olisi tavoitteiden vastainen. CO2-päästövähennyksien
lisäksi verouudistuksen linjauksissa tulisi huomioida biokaasun/biometaanin liikennekäytön
huomattavat edut.
Biokaasun ja biometaanin verottomuutta puoltaa se, että jokainen
laitos tai muu vastaava, mikä tuottaa teknisesti biokaasua
tai siitä jalostettuna biometaania on ympäristöteko
estämällä sen metaanimäärän
purkautumista ilmakehään, mikä ilman
biokaasun tuottamista tapahtuisi. Verottomuuden pitäisi
siis koskea kaikkea sekä biokaasun että biometaanin
käyttöä polttoaineena tai ajoneuvopolttoaineena.
Kioton sopimuksen myötä on olemassa varsin perusteellinen
laskentamalli, jolla lasketaan ns. hiilidioksidiekvivalenttitonnimäärä,
jonka ilmakehään päästön sijaan
talteen ottaman määrän kyseinen laitos voi
saada myytäväksi ns. päästöoikeutena
sellaisille tahoille kuin tehdas, voimala jne., jotka toiminnalleen
lisäpäästöoikeuksia tarvitsevat. Tämä on
parempi, kuin että molemmat päästäisivät
päästönsä vapaiksi. Erona vain
on se, että toinen, useimmiten jätteen tuottaja,
päästää metaania, toinen tehdas,
voimala, tmv. useimmiten pelkkää hiilidioksidia.
Metaani on hiilidioksidia 21 kertaa potentimpi kasvihuonekaasuvaikutukseltaan,
ja sen vangitsemisesta pitääkin palkita verovapaudella
ympäristömme hyväksi.
Suomalaisella teknologialla saadaan märästäkin
lietteestä vangittua energiaa, sen sijaan että liete
ajan kanssa maatuessaan vapauttaisi metaania ympäristömme
tuhoksi.
Biokaasu/biometaaniauto on lähes päästötön. Biokaasu/biometaani
on puhtain polttoaine, mitä nykyautojen moottoreissa voidaan
käyttää. Kaasuautosta ei tule käytännössä lainkaan
hiukkaspäästöjä. Ilman laadun
kannalta keskeiset terveydelle haitalliset päästöt
(TPM, NOx, HC, CO, O3) ovat VTT:n tutkimusten mukaan
huomattavan alhaiset nestemäisiin biopolttoaineisiin verrattuna.
CO2-päästöt ovat 0 g/km,
sillä biokaasua käyttävä auto
kulkee 100-prosenttisesti biopolttoaineella. Myös maakaasulla
ajettaessa saavutetaan yhtä alhaiset terveydelle haitallisten
yhdisteiden päästöt, ja CO2-päästötkin
ovat 25 prosenttia bensiiniä alhaisemmat. Tuhansia uusia työpaikkoja
on saavutettavissa liikennebiokaasun/biometaanin tuotantoketjusta.
Liikennebiokaasun/biometaanin tuotantoketju luo Suomeen useita
tuhansia pysyviä työpaikkoja, mikäli
alan edellytykset turvataan. Tuotantoketju työllistää useilla
eri toimialoilla ympäri Suomen. Suomessa lukuisat alan
yritykset ja teknologiaosaaminen ovat jo nykyään
maailman huippua. Biokaasualan teknologiavienti on käynnistynyt,
ja sen odotetaan kasvavan vauhdilla.
Biokaasulla/biometaanilla voidaan kattaa Suomen liikenteen
10 prosentin biopolttoainevelvoite. Suomen liikennebiokaasun tuotantopotentiaali
on MTT:n asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista
materiaaleista 2—3 TWh ja peltoenergiasta ruoan ja rehun
tuotantoa vaarantamatta 6 TWh. Liikennebiokaasulla/biometaanilla
voidaan siis kattaa kokonaisuudessaan Suomen vuodelle 2020 asetettu
liikenteen 10 prosentin biopolttoainevelvoite. Biokaasun/biometaanin
tuotantoprosessi muuntaa biomassaa liikennepolttoaineeksi hyvin
energiatehokkaasti. Samasta määrästä raaka-ainetta
voidaan valmistaa huomattavasti enemmän liikennebiokaasua/biometaania
kuin bioetanolia tai biodieseliä.
Heti laajasti käytettävissä oleva
teknologia on mahdollista myös kotimaisesti Suomessa. Maailmalla
olevat 10 miljoonaa kaasuautoa ja 16 000 kaasun tankkausasemaa
sekä lukuisten automerkkien panostaminen kaasuautoihin
kuvastavat alan kehitystä. Tekniikka on täysin
vakiintunutta, ja kaasuautojen hinnat ovat nykyisten bensiini- ja
dieselautojen tasolla. Kaasun tankkausasemaverkosto rakentuu Suomeen
nopeaa vauhtia, ja kaasun tankkausasemilla biokaasun rooli kasvaa
lähivuosina merkittävästi. Uusia yrityksiä on
jo syntymässä biokaasun tankkausasemaverkoston
laajentamiseksi kattamaan koko Suomi.
Siksi on tarpeellista ryhtyä toimenpiteisiin biokaasun
pitämiseksi vapaana polttoaineverosta kotimaisen ja puhtaan
energian käytön sekä alan teknologian
ja tuotannon edistämiseksi.