Alati paisuneet vaalien kampanjabudjetit ovat toistuvasti nousseet etenkin vaalien jälkimainingeissa valtakunnalliseksi puheenaiheeksi. Iltapäivälehtien kampanjabudjetteja koskevaa uutisointia seuranneet ovat varmasti panneet merkille, että yhä suuremmat budjetit vaikuttavat Suomessa yleistyneen. Vaalirahoituksista kerätyt tiedot vahvistavat tätä kokonaiskuvaa. 2000-luvun alkuun verrattuna esimerkiksi eduskuntavaalien keskimääräiset kampanjabudjetit ovat nousseet reaalisesti usealla tuhannella eurolla. Yli 100 000 euron massiivinen eduskuntavaalikampanja ei ole enää viime vaaleissa ollut harvinaisuus, ja vuoden 2019 eurovaaleissa budjettia paisutettiin jo 200 000 euron suuruusluokkaan asti.  

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on mietinnöissään (TrVM 1/2018 vp, TrVM 3/2022 vp ja TrVM 11/2022 vp) nostanut esille kampanjakulujen kasvun ja tarpeen löytää keinoja ilmiön hillitsemiseksi. Yhtenä keinona on pidetty kampanjakattojen asettamista, minkä selvittämisen puolesta myös tarkastusvaliokunta on vedonnut. Eduskunnan täysistunto käsitteli viimeksi syksyllä 2023 kansanedustaja Sebastian Tynkkysen (ps) lakialoitetta (LA 2/2023 vp), jossa esitetään kampanjakattojen asettamista osaksi vaalirahoitusta koskevaa lainsäädäntöä. Myös viime vaalikaudella eduskunta  käsitteli  kampanjakattoja  koskevaa  Veronika  Honkasalon  (vas)  lakialoitetta (LA 3/2019 vp). Kampanjakattojen on nähty olevan keino tasata ehdokkaiden lähtökohtia vaaleissa, jolloin valituksi tuleminen olisi vähemmän riippuvaista ehdokkaan tai tukijoukkojen varallisuudesta.  

Presidentinvaali on luonteeltaan täysin erilainen verrattuna muihin Suomessa käytäviin vaaleihin. Presidentinvaalikaan ei kuitenkaan näytä tekevän poikkeusta siinä mielessä, että raha näyttelee merkittävää roolia myös presidenttiehdokkaiden kampanjoissa. Vuoden 2006 vaalissa voittaneen ja toiseksi tulleen ehdokkaiden budjetit olivat kahden miljoonan euron molemmin puolin. Vuoden 2012 vaalissa voittajan budjetti oli noin kaksi miljoonaa euroa ja toiseksi tulleella ehdokkaalla noin miljoona. Jo ensimmäisellä kierroksella ratkenneessa vuoden 2018 vaalissa voittajan budjetti oli noin 1,5 miljoonaa ja toiseksi tulleella reilut 300 000 euroa. Lopullisia tietoja vuoden 2024 vaalin toiselle kierrokselle edenneiden ehdokkaiden budjeteista ei vielä ole saatavilla, mutta ennakkotietojen perusteella summat vaikuttavat kasvaneen huomattavasti viime vuosikymmeneen verrattuna.  

Koska puolueet asettuvat presidentinvaalissa perinteisesti vain yhden ehdokkaan taakse, on puolueilta saatu tuki näytellyt merkittävää roolia presidenttiehdokkaiden kampanjakassoissa. Puolueiden tai puolueyhdistysten ehdokkaille antamaan tukeen ei tällä lakialoitteella esitetä rajoituksia. Puolueelta saatava tuki ei vaikuta olevan presidentinvaalissa ratkaisevana tekijänä. Jos tarkastellaan esimerkiksi vuoden 2024 vaalia, toiselle kierrokselle edenneiden ehdokkaiden ennakkoilmoitukset osoittavat, että valtaosa budjeteista koostui muualta kuin puolueelta saadusta rahoituksesta. Ehdokkaat ovat saaneet ennakkoilmoitusten perusteella useita kymmenientuhansien eurojen tai jopa tätä suurempia yksittäisiä lahjoituksia. 

Nykyinen ehdokkaan vaalirahoituksesta annettu laki määrittelee vaaleihin enimmäisrajoja samalta tukijalta saataville lahjoituksille. Enimmillään samalta tukijalta saatava tukisumma saa olla 3 000 euroa kuntavaaleissa, 6 000 euroa eduskuntavaaleissa ja aluevaaleissa sekä 10 000 euroa europarlamenttivaaleissa. Nykyisessä laissa ei kuitenkaan säädetä vastaavaa rajoitusta presidentinvaalia koskien. Kun otetaan huomioon yleinen trendi paisuvista kampanjabudjeteista, laajasti tunnustettu tarve hillitä budjettien kasvua sekä nykyiset rajoitukset kaikkiin muihin vaaleihin, olisi perusteltua asettaa vastaava rajoitus myös presidentinvaaliin. Tällä lakialoitteella presidentinvaaliin asetettava 15 000 euron enimmäisraja samalta tukijalta saatavalle tuelle on johdonmukainen voimassa olevan lainsäädännön kanssa.