PERUSTELUT

Perhepolitiikan pahin epäkohta on vähimmäismääräisen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan alhainen taso. Yli neljäsosa äideistä saa pienintä äitiyspäivärahaa, 10,09 euroa päivältä. Tämä ei yllä edes vähimmäistoimeentuloturvan tasolle. Valtion talousarvioehdotuksessa on esitetty vaatimaton 1,36 euron korotus päivärahaan sekä parannusta työttömien äitiys- ja vanhempainrahaan. Esitykset ovat kuitenkin kosmeettisia, eivätkä ratkaise ongelmaa. Yli 20 000:n minimiäitiyspäivärahalla olevan asema ei parane juurikaan. Vastavalmistuneiden, pätkätöitä tekevien, yrittäjien, viljelijöiden ja opiskelijoiden päiväraha jää edelleen erittäin pienelle 11,45 euron tasolle.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Vähimmäismääräisen äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan tulee olla sen suuruinen, että se täyttää perheen toimeentulon minimivaatimukset ja perustuslain hengen. Tuoreiden tutkimusten mukaan nimenomaan lapsiperheiden tulotaso on heikentynyt suhteessa muihin väestöryhmiin. Perheiden tukeminen taloudellisesti on myös tulevaisuuden ongelmien ennaltaehkäisyä.

Sosiaaliturvan tulee olla sellainen, että se lieventää vanhemmuuden ja työelämän välisiä ristiriitoja. Nyt näin ei ole. Päinvastoin nykyjärjestelmä alhaisine minimiäitiyspäivärahoineen laittaa perheen kohtuuttomaan tilanteeseen perhesuunnittelussa. Ei voi olla oikein, että äiti joutuu menemään välillä työhön minimiäitiyspäivärahalle putoamisen pelossa halutessaan tehdä sisaruksia lapselle, jonka vuoksi on ollut juuri hoitovapaalla.

Lakiehdotuksen taloudelliset vaikutukset ovat ensi vuonna arviolta 15 miljoonaa euroa. Kaikkein pienituloisimpien nuorten lapsiperheiden elämisen edellytysten parantaminen on välttämätöntä perheiden toimeentulon parantamisen kannalta, mutta myös alhaisen syntyvyyden kääntämiseksi nousuun.