Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Aloitteessa ehdotetaan tuloverolain (1535/1992) 69 §:n 5 momentissa tarkoitetun työnantajan työntekijöilleen henkilökuntaetuna antaman liikunta- ja kulttuuriedun korottamista nykyisestä 400 eurosta 600 euroon. Tavoitteena on turvata liikunta- ja kulttuurialan palveluja tarjoavien toimintaedellytykset. Palvelutarjonnan turvaaminen edistää työntekijöiden hyvinvointia, josta koituu hyötyä myös työnantajille ja julkiselle taloudelle.
Henkilökuntaedut ovat työnantajan työntekijöilleen järjestämiä etuja, jotka annetaan työ- tai virkasuhteen perusteella, mutta jotka eivät ole korvausta tehdystä työstä. Henkilökuntaedun antamisen tarkoituksena on välittää positiivista työnantajakuvaa sekä edistää työntekijöiden työkykyä tai -motivaatiota.
Liikunta- ja kulttuurietu on suosittu henkilökuntaedun muoto. Se on hyvinvointia ja työssä jaksamista edistävä verotuki, ja sitä hyödynnetään monilla työpaikoilla.
Henkilökuntaetuna tarjotun liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärää ei ole korotettu sitten vuoden 2009. Samaan aikaan liikuntapalveluiden hinnat ovat nousseet 23 prosenttia ja kulttuuripalveluiden hinnat 44 prosenttia. Hyvinvointivaikutusten lisäksi edulla on suora vaikutus kulttuuri- ja liikunta-alan työllisyyteen ja palveluiden käyttöön. FCG:n arvion mukaan liikunta- ja kulttuuriedun suora työllistävä vaikutus etuuden toimialoilla on 1 670—3 370 henkilötyövuotta.
Liikunta- ja kulttuurialan toimijoita uhkaa palveluhintojen korotuspaine palveluiden arvonlisäverokannan noustessa hallitusohjelman mukaisesti 10 prosentista 14 prosenttiin vuonna 2025. Liikunta- ja kulttuuripalveluiden hintojen nousu on uhka inflaation kurittamien suomalaisten liikunnalliselle elämäntavalle sekä liikunta- ja kulttuurialan yritysten elinvoimaisuudelle.
Siksi liikunta- ja kulttuuriedun enimmäismäärä tulisi korottaa 400 eurosta 600 euroon. Arvion mukaan enimmäismäärän korotus lisää liikunta- ja kulttuurialan työllisyyttä noin 1 600 henkilötyövuodella. Sillä olisi yli 20 miljoonan euron nettopositiivinen vaikutus julkiselle taloudelle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,