Lisääntyneet rattijuopumustapaukset kertovat asennemuutoksesta liikenteessä. Alkoholin hinnanalennus näkyy selkeästi liikenneonnettomuuksien määrässä. Törkeät rattijuopumustapaukset ovat lisääntyneet. Samalla ovat lisääntyneet myös rattijuoppojen aiheuttamat liikenne-onnettomuudet. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan ylinopeuden seurauksena nuorten kuolemiin johtaneissa onnettomuuksissa noin 65 % kuljettajista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Rattijuopumustapausten määrä on ollut viime vuosina 24 000—26 000 tapausta vuodessa.

Vuonna 2006 rattijuoppojen aiheuttamissa kolareissa menehtyi 89 ja loukkaantui 1 244 ihmistä. Muiden onnettomuuksien vähentyessä rattijuoppojen aiheuttamien turmien määrä suhteellisesti laskettuna kasvaa koko ajan. Erityisesti juhla-aikoina, esimerkiksi pikkujoulujen yhteydessä, rattijuoppoja on liikenteessä jopa neljä kertaa enemmän kuin normaalisti.

Eräs rattijuopumukseen liittyvä lieveilmiö on ns. jälkinauttiminen. Poliisi tutkii vuosittain noin 1 700 jälkinauttimisväitettä. Nämä tapaukset työllistävät poliisia ja terveyskeskuksia kohtuuttomasti ja syövät kummankin ennestään erittäin niukkoja resursseja. Suomessa alkoholin palamisnopeutta selvitetään verikokeiden avulla ja sitä varten rattijuoppoja kuljetetaan terveyskeskuksiin. Jälkinauttimisella tarkoitetaan tilannetta, jossa liikenneonnettomuuden osallinen yrittää häivyttää itse tapahtuman aikaisen humalatilan väittämällä juomisen alkaneen vasta onnettomuuden jälkeen. Yleinen selitys on se, että kolari on ajettu selvin päin ja tapauksen aiheuttama järkytys on aiheuttanut alkoholin nauttimisen. Samanlaisia väitteitä rattijuopot käyttävät myös sellaisissa tilanteissa, joissa poliisi ei ole rattijuoppoa saanut tien päältä kiinni, vaan tulee esimerkiksi kotiin tavoittaakseen juopumuksesta epäillyn kuljettajan. Alkoholia paljon nauttivat ja toistuvasti humalassa ajavat osaavat käyttää jälkinauttimiskeinoa.

Norjan lainsäädännön mukaan jälkinauttimisesta seuraa automaattisesti rattijuopumustuomio. Ruotsissa on keskusteltu samanlaisen lain säätämisestä. Suomessa jää kiinni rattijuoppoja kolme kertaa enemmän kuin Norjassa. Ero ei johdu pelkästään siitä, että Suomessa puhallutettaisiin autoilijoita enemmän. Yli puolet rattijuopoista jää kiinni joko ilmiannon perusteella tai jouduttuaan kolariin. Norjan lainsäädännössä säädetään, että alkoholia saa nauttia, kun onnettomuudesta on kulunut vähintään kuusi tuntia. Suomessa tulisi ottaa käyttöön hyvin selkeät ja tehokkaat keinot rattijuoppouden torjumisessa. Suomen tilanne verrattuna muihin Pohjoismaihin on erittäin huono. Jälkinauttimiseen liittyvät tehottomat toimintatavat tulisi poistaa sekä rattijuoppouden ehkäisemiseksi että viranomaisten resurssien turhan käytön poistamiseksi. Sekä poliisin resursseille että terveyskeskuksen henkilöstölle riittäisi paljon tärkeämpiä tehtäviä kuin rattijuoppojen kuljettaminen verikokeisiin ja kokeiden suorittaminen.