Lakialoitteella on tarkoitus korjata sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain epäkohtia, joiden voidaan nähdä asettavan lain henkilöllisen soveltamisalan sääntely-kohteet heikompaan asemaan korvauskäytännön kattavuudessa kuin kriisinhallintaoperaatioissa palvelevat sotilas- ja siviilihenkilöt. Näitä sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain tarkoittamia henkilöitä ovat henkilöt, jotka: suorittavat asevelvollisuuslain (1438/2007) mukaista asevelvollisuutta, suorittavat siviilipalveluslain (1446/2007) mukaista siviilipalvelusta, suorittavat naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista asepalvelusta, ovat puolustusvoimien järjestämässä sotilasvirkaan johtavassa koulutuksessa, eivätkä ole sotilasvirassa, ovat rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 §:ssä tarkoitetussa rajavartiolaitoksen virkaan johtavassa koulutuksessa, sekä osallistuvat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 35 §:ssä mainittuihin toimintoihin. 

Lakialoitteessa ehdotetaan lisättäväksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annettuun lakiin (1521/2016) säännökset lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta sekä kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta lain tarkoittamille henkilöille (lakialoitteen edellisessä kappaleessa mainitut), saman sisältöisenä kuin niistä säädetään tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetussa laissa (1522/2016).  

Sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain säätäminen on osa voimassa olevan sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamista. Laki korvasi aiemmin voimassa olleen sotilastapaturmalain (1211/1990). Samassa yhteydessä säädetty tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annettu laki koskee sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan että siviilikriisinhallintaan ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston toimintaan osallistuvia henkilöitä. Uusi sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskeva laki ei parhaalla tavalla toteuta sotilastapaturmia koskevan lainsäädännön uudistamisen tavoitetta oikeantasoisesta turvasta palveluksesta aiheutuvien tapaturmien ja sairauksien varalta. (PuVL 9/2016 vp, s. 2 — HE 225/2016 vp, s. 12). 

Sotilastapaturmaa ja palvelussairauden korvaamista koskevassa laissa ei ole vastaavia säännöksiä lisäkorvauksesta pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta kuin laissa tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä. Tämä asettaa aseellista, aseetonta ja siviilipalvelusta suorittavat heikompaan asemaan kuin kriisinhallintatehtäviin osallistuvat. Sotilaiden kohtelulle eri tavalla riippuen siitä, ovatko he suorittamassa lakisääteistä velvollisuuttaan vai osallistumassa kriisinhallintatehtävään, ei ole perusteita.  

Varusmiespalvelus sekä kertausharjoitukset ovat fyysisesti raskaita ja vaarallisia tilanteita, joissa mahdollisuus pysyvään haittaan on mahdollinen samalla tavalla kuin kriisinhallintatehtävissäkin. Kuluneen vuoden aikana sattuneet kuolemantapaukset ja tapaturmat osoittavat, että myös varusmies- ja reserviläisharjoituksissa kuolemaan johtavan onnettomuuden mahdollisuus on todellinen. Kriisinhallintatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, kun taas varusmiehet suorittavat lakisääteistä velvollisuuttaan. (PuVL 9/2016 vp, s. 4). 

Tuhoisin onnettomuus sattui 14.6.1991 Taipalsaaressa, jossa miehistönkuljetusajoneuvo upposi järveen ja seitsemän varusmiestä menehtyi. Viimeisimmät puolustusvoimissa tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet taisteluammunnoissa ovat: 2005 varusmies menehtyi Rovajärvellä raskaan kranaatinheittimen ammuksen räjähtäessä, ja sen lisäksi loukkaantui vakavasti viisi varusmiestä; 2001 reserviläinen menehtyi Niinisalossa kranaattikonekivääriturmassa; 1999 varusmies menehtyi taisteluammunnoissa käsiaseen luotiin Niinisalossa; 1994 varusmies menehtyi käsiaseammunnoissa Nurmeksessa; 2015 Syndalenissa varusmies menehtyi taisteluharjoituksessa pimeän aikana toisen varusmiehen luotiin ja 2016 Säkylässä varusmies menehtyi harjoituksissa jäätyään sotilasajoneuvon alle.  

Edellä mainituin perusteluin pykälät pysyvästä haitasta tai kuolemantapauksen johdosta maksettavasta lisäkorvauksesta pitäisi ottaa myös lakiin sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta. Lakimuutokselle on myös virallisluontoinen vaikuttava toimintavelvoite. Sotilastapaturmalain käsittelyssä (StVM 41/2016 vp — HE 225/2016 vp) eduskunta hyväksyi lausuman, jossa sosiaali- ja terveysministeriön edellytetään selvittävän sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävässä annetun lain toimivuutta ja antavan siitä eduskunnalle selvityksen ja mahdolliset esitykset lainsäädännön muuttamisen tarpeista vuoden 2018 loppuun mennessä. (StVM 41/2016 vp, s. 21).