PERUSTELUT

Vaikeavammaiset tarvitsevat henkilökohtaista avustajaa selvitäkseen arkipäivän haasteista. Henkilökohtainen avustaja turvaa useimmissa tapauksissa parhaiten vaikeavammaisen ihmisen perusoikeudet asumisen ja muun osallistumisen, itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden vaatimusten mukaisesti. Nyt vallitseva tilanne on perustuslain vastainen. Professori Kaarlo Tuori on antamassaan lausunnossa todennut, että henkilökohtainen avustaja on osa sitä huolenpitoa, jota vaikeavammaiset henkilöt tarvitsevat perustuslain 19 §:n 1 momentin tarkoittaman ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseksi ja välttämättömäksi huolenpidoksi. Perustuslain 19 §:n 1 momentin säännös asettaa Tuorin perusteluiden mukaan lainsäätäjän harkintavallalle rajat, joita lainsäädäntötyössä tulee noudattaa. Perusoikeusjärjestelmämme edellyttää, että henkilökohtainen avustaja on vaikeavammaiselle subjektiivinen oikeus.

Henkilökohtaisten avustajien saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille on yksi vammaisjärjestöjen keskeisiä tavoitteita. Avun puuttuminen aiheuttaa tilanteita, jotka ovat lähellä heitteillejättöä.

Uudistuksen kustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa. Tämä summa tulisi jakaa kunnille korvamerkittynä määrärahana käytettäväksi vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja -toimintaan siltä osin kuin vaikeavammaiselle myönnettävän henkilökohtaisen avustajan tuntimäärä ylittää 20 viikkotuntia. Näin panostus ohjautuu nimenomaisesti vaikeavammaisille henkilöille. Vastaava rahoitusjärjestelmä on käytössä Ruotsissa. Ehdotusta voi osin rahoittaa siirtämällä vaikeavammaisten päivätoimintaan suunnitellut rahat tähän tarkoitukseen.