Itä-Suomen yliopiston hallitus on päättänyt Savonlinnan opettajainkoulutuslaitoksen (OKL) lakkauttamisesta. Yliopiston yksi tehtävä on toimia vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Koko Savonlinnan yrityselämä ja asukkaat, kampuksen henkilökunta, OAJ, opiskelijajärjestöt, enemmistö eduskunnasta, Etelä-Savon maakunta sekä lukuisat muut tahot ovat olleet yliopistotasoisen opetuksen Savonlinnassa säilyttämisen kannalla. Yliopistotasoisen opetuksen säilyminen Savonlinnassa on merkittävä aluepoliittinen ratkaisu.  

Kaakkois-Suomen alue on poikkeuksellinen Suomessa. Se sijaitsee kahden metropolialueen, Pietarin ja Helsingin, välissä. Väkimäärältään sen kolme maakuntaa (Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Kymenlaakso) muodostavat reilun puolen miljoonan väestön. Alueen kehittämisen kannalta sen keskeisiä toimijoita korkeakoulutussektorilla ovat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus sekä alueella sijaitsevat ammattikorkeakoulut. Kaakkois-Suomen sisään jää keskeinen osa Suomen suurinta järvialuetta — Saimaata.  

Savonlinnan opettajankoulutus ei ole päällekkäistä Joensuun kanssa, sillä Savonlinnassa on tyystin erilaiset profilaatiot. Kuopiossa ei vastaavaa koulutusta ole järjestetty. Savonlinnan tutkimuksen laaja-alaisuudesta kertovat tutkimusalueet, kuten oppimisympäristöjen ja luokkahuonevuorovaikutuksen tutkimus, integroiva taide- ja taitokasvatuksen tutkimus, metsäopetuksen tutkimus, varhaiskasvatuksen systeeminen tutkimus, kestävän kehityksen mukainen taloudellinen toiminta, ravitsemuskasvatus, hyvinvointi, käsityön pedagogiikka, matkailututkimus sekä monitieteinen pelitutkimus. 

Savonlinnan yliopistollisen koulutuksen kehittämismahdollisuudet

1. Lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä helpottamaan valtakunnallista pulaa alan asiantuntijoista 

2. Maahanmuuttajalasten ja -perheiden parissa tehtävä toiminta voidaan laajentaa maahanmuuttajien kotoutumiseen johtavan koulutusmallin kehittämistyöksi 

3. Savonlinnassa valmiina olevan infrastruktuurin varaan voidaan perustaa eri yliopistojen yhteinen kansainvälisen koulutusvientitoiminnan koulutuskeskus 

4. Koulutusvientitoiminnasta voidaan luoda samalla koulutuksen digitalisaation lippulaivahanke perustaen se Savonlinnan normaalikoulussa aloitettuun ja kehitettyyn tablet-tietokoneopetuksen malliin 

Suomen viimeaikaisen korkeakoulupolitiikan tavoitteena on ollut nostaa korkeakoulujärjestelmäämme nykyistä lähemmäksi kansainvälistä huippua. Savonlinnan Itä-Suomen kampuksen muuttaminen itsenäiseksi yliopistoksi on Suomen kehittämisen kannalta keskeinen ja tärkeä kysymys.