Eläimet eivät voi osallistua itse suoraan niiden hyvinvointiin vaikuttavien päätösten tekemiseen ja siitä käytävään keskusteluun. Siksi tarvitaan eläinsuojeluvaltuutettua, joka tarkastelee yhteiskuntaa eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta ja ottaa siihen tästä näkökulmasta kantaa. Eläinten suojelun ja hyvinvoinnin edistämisen jatkuvuus ja ennakoitavuus edellyttävät, että eläinsuojeluvaltuutetun virka on pysyvä, ja että toiminnalle varataan vuosittain riittävät resurssit.
Suomessa eläinsuojeluasiamiehen virka on hallitusohjelmien kirjauksien perusteella perustettu kaksi kertaa määräaikaisena (12.8.2013—31.12.2015 ja 1.9.2020—31.12.2023). Lakiehdotuksessa esitettävän eläinsuojeluvaltuutetun tehtävät vastaisivat aiempia eläinsuojeluasiamiehen tehtäviä. Eläinsuojeluvaltuutettu kuvaisi kuitenkin paremmin tehtävänkuvaa kuin eläinsuojeluasiamies, sillä tehtävässä edistetään ja parannetaan eläinten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
Eläinten hyvinvoinnin seuraaminen on nyt ensiarvoisen tärkeää, kun uusi laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) astui voimaan vuoden 2024 alussa. Monet lajikohtaiset asetukset odottavat edelleen uudistamista. Eläinten hyvinvointilain käsittelyn yhteydessä useat tahot ovat ilmaisseet tarpeen vakinaistaa eläinsuojeluasiamiehen virka nimikkeellä eläinsuojeluvaltuutettu. Esimerkiksi eläinsuojeluasiamies totesi lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle eläinten hyvinvointilaista (693/2023), että eläinten hyvinvointilaissa tulisi säätää eläinasiavaltuutetun virasta. Toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä tukisi eläinsuojeluasiamiehen mukaan se, että eläinsuojeluvaltuutetun asemasta ja tehtävistä säädettäisiin laissa, kuten on tehty muiden valtuutettujen kohdalla.
Julkisella sektorilla toimii nykyään useita valtuutettuja, kuten tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, lapsiasiavaltuutettu, vanhusasiavaltuutettu, kuluttaja-asiamies, elintarvikemarkkinavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja konkurssiasiamies. Valtakunnan tasolla toimivien valtuutettujen tehtävänä on muun muassa edistää lakien toteutumista omilla sektoreillaan ja antaa ohjeita lakien soveltamiseksi.
Eläinsuojeluvaltuutetun tehtävänä olisi edistää ja parantaa eläinten hyvinvointia seurannan, aloitteiden, ehdotusten, lausuntojen ja muun vaikuttamisen keinoin. Tehtävään kuuluisi myös tukea ja edistää eläinten hyvinvointiin liittyvien eri toimijoiden välistä yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä osallistua tehtävään liittyvien eri neuvottelukuntien ja työryhmien työskentelyyn. Näitä neuvottelukuntia ovat tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta, seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta sekä tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta.
Eläinsuojeluvaltuutettu edistäisi eläinten hyvinvointia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. Eläinsuojeluvaltuutettu ei ottaisi kantaa yksittäistapauksiin eikä tekisi eläinsuojeluvalvontaa.
Eläinsuojeluvaltuutetulla on oma toimisto, johon kuuluu esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa. Eläinsuojeluvaltuutetun toiminnalle varataan vuosittain valtion talousarviossa tehtävän menestyksekkään hoitamisen edellyttämät riittävät määrärahat.