Julkisen liikenteen käyttöä tulisi lisätä monista syistä. Ensinnäkin julkinen liikenne on käyttäjilleen tärkeä ja useassa tapauksessa välttämätön jokapäiväisen elämän kannalta. Kaikilla ihmisillä ei ole taloudellisista tai terveydellisistä syistä koskaan mahdollisuutta omaan henkilöautoon. Julkista liikennettä tulisi kehittää myös ympäristöllisistä syistä ilmaston- ja ympäristönsuojelun perusteella. Tämä tukee myös niitä sitoumuksia, joita Suomella on kansainvälisesti koskien ympäristönsuojelua. Julkisen liikenteen palvelut ovat myös osa yhteiskunnan toiminnallista infrastruktuuria. Julkisen liikenteen piiriin tulee katsoa taksi- ja palveluautoliikenne, vaikka ne palvelevatkin yksilöitä. Kyse on tällöinkin asianomaisilla yhteiskunnan antamilla luvilla tapahtuvasta liikenteestä, joka on osaltaan myös osa laajempaa julkisen liikenteen kokonaisuutta.

Erityisesti maaseudulla tarvitaan julkisen liikenteen palveluita. Vielä jäljellä olevat linja-autovuorot kaipaavat mahdollisuuksia saada rinnalleen uusia linja-autovuoroja tai taksibusseilla hoidettavaa liikennettä. Samalla tarvitaan maakuntien välisille matkoille toimivia julkisen liikenteen juna- ja linja-autoyhteyksiä. Junaliikenne on sidottu rataverkostoon, jota tulisi hyödyntää nykyistä enemmän myös ns. vähäliikenteisillä radoilla, koska niille tehdyt investoinnit ovat vajaakäytössä. Rautatieliikennettä varten tulisi kehittää linja-autoilla, taksibusseilla ja takseilla tapahtuvaa julkista liikennettä syöttöliikenteenä rautatieasemille. Linja-autoliikenteen suuri vahvuus on junia huomattavasti runsaammat reittivaihtoehdot. Jotta näitä voitaisiin hyödyntää, tulisi linja-autoliikenteelle luoda myös mahdollisimman hyvät taloudelliset toimintaedellytykset.

Suomessa linja-autoliikenne hoidetaan ainutlaatuisen hyvin yksityiseen, pääosin perheyrittäjyyteen perustuen. Linja-autoyrittäjät ovat merkittäviä työllistäjiä toimialueillaan.

Julkinen liikenne on kaikille kansalaisille tärkeä. Erityisesti sen merkitys korostuu opiskelijoiden, varusmiesten ja eläkeläisten kohdalla, joilla on mahdollisuus käyttää alennuslippuja. Täten julkisella liikenteellä on vahvaa sosiaali- ja yhteiskuntapoliittista merkitystä. Tämä menettäisi merkitystään, jos joukkoliikenne vähentyisi. Vastaavasti julkisella liikenteellä on vahva alue- ja yhdyskuntapoliittinen merkitys, jonka säilymistä tulisi edistää määrätietoisesti. Suomi on voitava pitää kauttaaltaan asuttuna, ja kansalaisten on voitava tulla toimeen vähintäänkin kohtuullisesti myös ilman omaa autoa. Kaikilla kansalaisilla ei ole esimerkiksi ajokorttia tai taloudessa ei ole perheenjäsentä, joka pystyisi tarjoamaan kohtuullisesti autokyytejä. Silloin tarvitaan erityisesti kohtuuhintaisia taksipalveluja, joiden tarjoajana suomalaiset taksiyrittäjät edustavat luotettavaa palvelujen tarjontaa. Siksi taksiyrittäjät tulee nähdä osana julkisen liikenteen palveluja toimivan kokonaisuuden kannalta.

Julkisen liikenteen liikennepalvelujen tarjoajien kustannukset ovat olleet voimakkaasti nousussa, ja edellytykset julkisen liikenteen palvelujen säilymiselle ovat vaikeutumassa erityisesti maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Linja-autoliikenteen matkalippujen hintoja on tarkoitus nostaa lähiaikoina. Tämä kohdistuu erityisesti säännöllistä työmatkaa tekeviin kansalaisiin, kuten muihinkin matkustajiin. Vastaavasti myös muiden liikennemuotojen matkalippujen hinnat ovat nousussa.

Jotta matkalippujen hintojen nousun kielteisiä vaikutuksia voitaisiin eliminoida, julkisen liikenteen palvelujen säilyminen ja kehittyminen turvata sekä vastata Suomen tekemiin ilmasto- ja ympäristöpoliittisiin sitoumuksiin, tulisi julkisen liikenteen arvonlisävero poistaa. Tähän tulisi myös lisätä taksiliikenne. Näin voitaisiin turvata lisäksi myös julkisen liikenteen tarjoamia työpaikkoja koko maassa.