Tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään vakuutuslaitokselle kolmen kuukauden määräaika korvauspäätöksen antamiselle. Määräaika alkaa kulua vasta, kun vakuutuslaitoksella on käytettävissään tapaturmaan liittyvä määrämuotoinen vahinkoilmoitus ja vakuutuslaitoksen osoittaman lääkärin/lääkärien lausunnot tapaturmasta. Vakuutuslaitoksella on korvauspäätöksen antamisen jälkeen 14 vuorokautta aikaa suorittaa korvaus. Työkyvyttömyyden pitkittyessä maksetaan päiväraha työtapaturman uhrille kuukausittain jälkikäteen. Lisäksi pitkäaikaisen työkyvyttömyyden toteamista ei hyväksytä yhdellä asiaa koskevalla lääkärintodistuksella, vaan tapaturman uhrin on toistuvasti todisteltava työkyvyttömyyttään, jotta korvauksen maksamista jatketaan.

Kaikki yrittäjät, joilla on palveluksessaan työntekijöitä, ovat tapaturmavakuutuslain nojalla velvollisia ottamaan työntekijöilleen tapaturmavakuutuksen. Vakuutuksella on tarkoitus korvata sekä työntekijän että yrittäjän kustannukset työtapaturman sattuessa. Työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 §:n nojalla työnantajan velvollisuus on suorittaa työntekijälle täysi palkka 9 arkipäivältä sairastumisesta tai tapaturmasta lukien, jonka jälkeen velvollisuus maksaa tapaturman uhrille korvausta siirtyy tapaturmavakuutuslain nojalla vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö puolestaan maksaa vakuutetulle kuuluvan päivärahan työnantajalle, mikäli tämä maksaa työkyvyttömälle työntekijälleen palkkaa.

Vakuutuslaitokselle säädetty kolmen kuukauden määräaika korvauspäätöksen antamiselle on työntekijän kannalta kohtuuton. Voimassa oleva lainsäädäntö vaarantaa työtapaturman uhriksi joutuneen henkilön taloudellisen turvallisuuden. Tapaturmavakuutuslaki ei täytä sille asetettua tehtävää, koska kansalaisella ei ole oikeutta keskeytyksettömään sairausajan palkkaan hänen joutuessaan työtapaturman uhriksi.