Suurissa fuusion seurauksena syntyneissä vuokrataloyhtiöissä on vain kaksi vuokralaisten ehdottamaa hallituksen jäsentä. Hallitus on kuitenkin hallintoelin, jossa tärkeimmät päätökset tehdään. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet oman talon asioihin heikkenevät, kun päätösvalta siirtyy pois asuinalueelta. Lain säätämisen aikaan suuri osa vuokranmaksuyksiköistä oli itsenäisiä yhtiöitä.

Lain tarkoituksena on ollut antaa asukkaille päätösvaltaa asuintaloaan koskevissa asioissa. Vuokranmaksuyksikön asukkaiden valitsemalla asukas- tai talotoimikunnalla on kuitenkin liian vähäinen vaikutusmahdollisuus suuren tai alueellisesti laajan yhtiön hallintoon.

Lain valmistelun aikoihin ei ollut suuria nykyisen kaltaisia fuusioyhtiöitä. Myös yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden asuntokannat olivat nykyistä huomattavasti pienempiä. Teollisuuslaitokset ja vakuutusyhtiöt omistivat myös huomattavan määrän asuinkiinteistöjä.

Valtakunnallisilta yleishyödyllisiltä omistajayhteisöiltä pitäisi vaatia nykyistä tehokkaampaa asukasdemokratiaa. Vaikutusmahdollisuuden pitää olla selkeästi paikallista. Kiinteistöjen korjauksiin sekä perittäviin vuokriin on asukkaiden käytännössä pystyttävä vaikuttamaan.

Jos lain edellyttämiä toimintatapoja ei noudateta, pitäisi sanktioita tiukentaa nykyisestä. Lain 18 §:ssä pitäisi lääninhallituksen langettaman uhkasakon lisäksi säätää asukastoimikunnan oikeudesta vahingonkorvausvaateeseen omistajalta.

Lain 12 §:n edellyttämän hallituksen jäsenten lukumäärää pitäisi nostaa nykyisestä. Asukastoimikunnan edustajan pitäisi olla paikalla siinä päätöksentekoelimessä, jossa kiinteistön korjaus- tai vuokran määritysasioista päätetään.