LAKIALOITE 42/2010
vp
LA 42/2010
vp - Pertti Hemmilä /kok
Tarkistettu versio 2.0
Laki tieliikennelain muuttamisesta
Eduskunnalle
Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla
ollut keskimäärin 80 henkilöä vuodessa. Liikenneonnettomuuksissa
kuolleiden määrä vuodessa on 2000-luvulla
ollut keskimäärin n. 370 henkilöä.
Näistä joka neljäs on kuollut onnettomuudessa,
jossa joku osapuolista on ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Joka
viidennessä liikennekuolemassa kuljettaja on ollut rattijuoppo.
Selvään kuljettajaan verrattuna 0,2—0,4
promillen humala nostaa onnettomuusriskin noin 1,5-kertaiseksi.
Rattijuopumukseen syyllistyneiden määrä on lisääntynyt
viime vuosien aikana. Kasvu johtuu poliisin puhallutusten määrän
kasvusta sekä kansalaisten poliisille tekemien rattijuopumusilmoitusten
lisääntymisestä. Ongelmakäyttäjien
ja aiemmin kiinni jääneiden lisääntynyt
alkoholin käyttö näkyy liikenteessä.
Koko maassa 2000-luvulla rattijuoppojen määrä liikennevirrassa
on vaihdellut 0,14 %:n ja 0,21 %:n välillä.
Maistelleiden osuus on vaihdellut 0,71 %:n ja 1,01 %:n välillä.
Rattijuopumukseen liittyviä ajokieltoja koskevassa
lainsäädännössä on
turhaa byrokratiaa, mikä aiheuttaa huomattavasti lisätyötä tuomioistuinlaitokselle.
Poliisiviranomainen määrää ensin
väliaikaisen ajokiellon, minkä jälkeen
rikos menee syyteharkintaan ja syyttäjä tekee
päätöksen asian käsittelystä tuomioistuimessa.
Käytännössä tähän
kuluu kohtuuttoman paljon työvoimaa ja -aikaa verrattuna
siihen, että väliaikaisen ajokiellon määräävä poliisipäällystöön
kuuluva henkilö voisi suoraan päättää ajokiellosta
sakkorangaistusta koskevan rangaistusmääräysmenettelyn
yhteydessä. Näin menettely olisi yhdenmukainen
myös sen kanssa, että poliisi on toimivaltainen
määräämään
ajokieltoon toistuvien liikennerikkomuksien vuoksi.
Rattijuopumukseen liittyvissä ajokieltoasioissa
toimivalta tulisi siirtää tuomioistuimelta poliisille,
kuitenkin niin, että ajokiellon määrääminen
törkeissä rattijuopumustapauksissa jäisi
edelleen yksinomaan tuomioistuimen toimivaltaan. Vaikka toimivalta
siirtyisi poliisille, kansalaisten oikeusturvan takaisi se, että poliisin
ajokieltoa koskevasta päätöksestä voisi
luonnollisesti valittaa toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Erityisesti
siinä tapauksessa, että rattijuopumuksen promillerajaa
lasketaan, on erittäin tärkeää siirtää toimivalta
rattijuopumustapausten seuraamusmenettelyissä poliisille.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:
Laki
tieliikennelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tieliikennelain (267/1981)
78 §:n 1 momentti ja 79 §:n 1—3 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 78 §:n 1 momentti laissa 1103/2004,
79 §:n 1 momentti laissa 676/1990 sekä 79 §:n
2 ja 3 momentti laissa 435/1991, sekä
lisätään lakiin siitä lailla 1103/2004 kumotun
80 a §:n tilalle uusi 80 a § seuraavasti:
78 §
Ajokieltoon määrääminen
Edellä 75 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa
tapauksissa ajokiellon määrää poliisi.
Ajokielto määrätään
olemaan voimassa enintään viisi vuotta. Poliisiviranomaisen
päätöksessä on mainittava ajokiellon
viimeinen voimassaolopäivä. Poliisiviranomaisen
päätös pannaan täytäntöön valituksesta
huolimatta.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
79 §
Ehdollinen ajokielto
Poliisi voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon
ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle
ammatin takia välttämätön tai
jos siihen on muu erityisen painava syy, eikä teosta ole
aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon tai väliaikaisen
ajokiellon aikana tai 2 momentissa tarkoitettuna koetusaikana tehdystä teosta
ei voida määrätä ajokieltoa
ehdollisena.
Ajokielto on ehdollinen poliisin asettaman määräajan
(koetusaika), jonka pituus on vähintään
vuosi ja enintään kolme vuotta. Koetusaika alkaa
ehdollisen ajokiellon sisältävän päätöksen julistamisesta
tai antamisesta. Poliisiviranomaisen päätöksessä on
määrättävä ehdollisen
ajokiellon koetusajan päättymispäivä.
Poliisin on määrättävä ehdollisena
määrätty ajokielto pantavaksi täytäntöön,
jos ajokieltoon määrätty syyllistyy koetusaikana
75 §:n 1 momentissa tarkoitettuun tekoon. Ehdollisena määrätty
ajokielto voidaan kuitenkin jättää määräämättä pantavaksi
täytäntöön, jos kuljettajaa
ei tuomita 75 §:n 1 momentissa tarkoitetusta teosta rangaistukseen.
Määrättäessä ehdollinen
ajokielto pantavaksi täytäntöön
on ajokiellon viimeinen voimassaolopäivä ajokielloista
pisimpään voimassa olevan ajokiellon viimeinen
voimassaolopäivä. Poliisiviranomaisen päätös
pannaan täytäntöön valituksesta
huolimatta. Poliisiviranomaisen päätöksessä on
mainittava ne seikat, joiden nojalla ehdolliseksi määrätty
ajokielto määrätään
pantavaksi täytäntöön. Jollei
ehdollisena määrättyä ajokieltoa
ole yhden vuoden kuluessa koetusajan päättymisestä määrätty
pantavaksi täytäntöön, se on
rauennut.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
80 a §
Ajokiellon saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi
Jos ajo-oikeuden haltija ei tyydy poliisin hänelle
75 §:n 1 momentin taikka 2 momentin 3 tai 4 kohdan nojalla
määräämään
ajokieltoon, hänellä on oikeus saattaa asia yleisen
alioikeuden käsiteltäväksi. Sitä varten
hänen tulee ilmoittaa asia viikon kuluessa ajokieltopäätöksen
tiedoksisaamisesta sen paikkakunnan alioikeuden kansliaan, jossa
rikos on tehty. Tuomioistuimen on viivytyksettä ilmoitettava
asian saattamisesta yleisen alioikeuden käsiteltäväksi
ajokiellosta päättäneelle poliisille.
_______________
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
_______________
Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta
2010