Omaishoito on vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoito mahdollistaa usein hoidon sovittamisen eri tavoin osaksi perheen elämää. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitajalle maksettavan palkkion suuruus riippuu hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta, ja se on veronalaista tuloa.  

Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 §:ssä. Ensimmäisessä momentissa säädetään, että hoitopalkkio on vähintään 300 euroa kuukaudessa. Lisäksi lain 6 §:n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.  

Omaishoito on usein sekä hoidettavalle että hoitajalle hyvä vaihtoehto. Omaishoidon tukemisen tulee olla yksi keskeisimmistä laitoshoidon vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Tällä hetkellä hoitajalle maksettava, lakiin kirjattu vähimmäispalkkio on kuitenkin liian alhainen eikä vastaa työn vaativuutta. Palkkion alhaisuus on joissakin tilanteissa este omaishoidon toteuttamiselle, koska palkkio ei mahdollista arjen pyörittämistä. Lakiin kirjattua vähimmäissummaa tulee korottaa.  

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2019 vaihtoehtobudjettiin.