PERUSTELUT
1. Rikoslaki
32 luku. Kätkemis- ja rahanpesurikoksista
1 §. Kätkemisrikos.
Ehdotetun pykälän mukaan joka kätkee,
hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta
varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-,
petos-, rahapeli-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella
saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen,
on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rahanpesuna, kätkemisrikoksesta
sakkoon tai vankeuteen yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Voimassa olevaa kätkemisrikosta koskevaa pykälää ehdotetaan
muutettavaksi siten, että myös rahapelirikos lisättäisiin
kätkemisrikoksen ns. esirikoksena kyseeseen tulevien rikosten joukkoon.
36 luku. Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
4 a §. Rahapelirikos.
Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan rahapelirikoksesta
rangaistaisiin sitä, joka antaa tai vastaanottaa taloudellisen
edun tai muutoin tekee sopimuksen arpajaislain (1047/2001)
mukaisesti toimeenpantavan veikkaus-, vedonlyönti- tai
totopelin kohteena olevan kilpailun tuloksesta tarkoituksenaan vääristää tulos
ja sitä hyväksikäyttämällä hankkia
itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä. Rangaistuksena
olisi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Ehdotetun 1 momentin mukaan rikos täyttyisi jo silloin,
kun sopimus tuloksen vääristämisestä on
tehty, jos sopijapuolten tarkoituksena on vääristetyn
tuloksen avulla hankkia itselleen tai jollekin kolmannelle taloudellista
hyötyä osallistumalla kilpailun tuloksesta toimeenpantuun
veikkaukseen, vedonlyöntiin tai totopeliin. Käytännössä tällaisen
toiminnan rangaistavuus kuitenkin jo näyttöön
liittyvistä syistä yleensä edellyttäisi,
että tällaiseen peliin on todella sittemmin otettu
osaa.
Ehdotetussa säännöksessä "tuloksella"
tarkoitettaisiin paitsi varsinaista lopputulosta myös muita
sellaisia ottelun tai kilpailun kulkuun liittyviä tapahtumia
tai seikkoja, jotka voivat olla rahapelin kohteena.
Ehdotetun 2 momentin mukaan rahapelirikoksesta tuomittaisiin
myös se, joka tietoisena 1 momentissa tarkoitetusta tuloksen
vääristämistä koskevasta sopimuksesta
käyttää sitä hyväkseen ottamalla
osaa sellaiseen veikkaus-, vedonlyönti- tai totopeliin,
jossa sanottu kilpailu on kohteena. Säännöstä voitaisiin
soveltaa silloin, kun esimerkiksi useat joukkueen pelaajat sovitusta lopputuloksesta
tietoisina lyövät vetoa vääristettävästä tuloksesta,
mutta kaikkia ei voida varsinaisesti pitää sopimuksen
tekijöinä. Toisaalta tällöin
kaikkien toiminta on kuitenkin sillä tavoin moitittavaa,
että myös heitä on perusteltua rangaista
rahapelirikoksesta.
Ehdotetun 3 momentin mukaan rahapelirikoksen yritys olisi rangaistava.
Näin ollen rangaistavaa olisi esimerkiksi ottaa yhteyttä johonkin
vedonlyönnin kohteena olevan ottelun pelaajaan ja pyrkiä taivuttamaan
häntä tuloksen vääristelyyn,
kuten tahallisen tappion tai tietyn maalimäärän
järjestämiseen.
Vedonlyönnin kohteena olevaan pelitoimintaan tuli Suomessa
kaudella 2005 negatiivisena ilmiönä mukaan otteluiden
tahallinen häviäminen palkkiota vastaan. Epäillään,
että eräässä Veikkausliigassa
pelatussa jalkapallo-ottelussa ottelun hävinnyt osapuoli
olisi tehnyt sen tahallaan. Lisäksi toisessa tapauksessa
nimettömänä pysynyt liigapelaaja ilmoitti
sopineensa ottelun tahallisesta häviämisestä palkkiota
vastaan. Tapaukset vaikuttavat negatiivisesti koko lajin imagoon
ja laillisen vedonlyönnin uskottavuuteen. Tapauksiin liittyy
vireillä oleva rikostutkinta.
Vedonlyöntiin liittyviä epärehellisiä toimia on
tullut ilmi myös muissa EU-maissa. Tapauksia tutkitaan
ainakin Belgiassa ja Italiassa. Toimijoina ovat ainakin osassa tapauksia
olleet kansainväliset järjestäytyneet
rikollisryhmät. Tekojen selvittämisessä on
ollut vaikeuksia johtuen kansallisten lainsäädäntöjen
puutteellisuudesta. Urheilulla ja siihen liittyvillä rahapeleillä on huomattava
merkitys EU:n alueella. Pelit ja kilpailut ovat rahapelin kohteina
laajasti rajat ylittäen.
Edellä mainittujen tapausten yhteydessä on käynyt
ilmi, että rikoslainsäädännön
puutteellisuus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa varsinkin yritys
ottelutulokseen vaikuttamiseen voi jäädä rankaisematta.
Nykylainsäädännön mukaan esimerkiksi
palkinnon tarjoaminen ottelun pelaajalle tai kilpailuun osallistujalle
sovittuun lopputulokseen pyrkimisestä on tulkittavissa
petoksen valmisteluksi, eikä se ole rangaistavaa.
Nykyisen petosta koskevan lainsäädännön
perusteella taloudellista vahinkoa kärsineen tahon löytyminen
voi olla käytännössä mahdotonta.
Petoksen täyttyminen edellyttää oikeudettoman
taloudellisen hyödyn hankkimista itselle tai toiselle,
erehdyttämistä, erehtymistä ja taloudellista
vahinkoa erehdytetylle tai sille, jota tämä edustaa.
Käytännön ongelmia petoksen selvittämisessä tulee
muun muassa silloin, kun kilpailu tai ottelu, jonka lopputulokseen
pyritään vaikuttamaan, järjestetään
Suomessa, mutta varsinainen hyöty vedonlyöntitoiminnasta
hankitaan ulkomailla. Tällöin petetyn tahon löytäminen
on äärimmäisen vaikeaa. Lisäksi
tapauksissa, joissa sopimalla pyritään varmistamaan
etukäteen heikommaksi arvioidun joukkueen tai kilpailuun osallistuvan
häviö, ongelmalliseksi tulee rahapeliyhtiölle
aiheutuneen vahingon näyttäminen.
Suomalaisten urheiluseurojen talousongelmat, urheilemisesta
saadun palkan ja palkkioiden vaatimattomuus, globalisaatiokehitys
sekä nettipelaamisen helppous ja anonymiteetti saattavat
houkutella ottelu- ja kilpailutulosten ennalta sopimiseen.
Nykylainsäädännön puutteellisuus
mahdollistaa siten huomattavan taloudellisen hyödyn hankkimisen
epärehellisin keinoin vähäisellä kiinnijäämisriskillä.
Tällaisesta toiminnasta aiheutuu huomattavaa välitöntä ja
välillistä taloudellista vahinkoa rehellisille
pelaajille, laillisille rahapeliyhtiöille sekä urheilun
lajiliitoille, niiden jäsenseuroille ja toiminnassa mukana
oleville.
Rikoslainsäädäntöä muuttamalla
pystyttäisiin paremmin ennalta ehkäisemään
epärehelliseen taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää toimintaa
kriminalisoimalla se aikaisemmassa vaiheessa. Samalla parannettaisiin
viranomaisten mahdollisuuksia tekojen selvittämiseen.
3 b §. Törkeä rahapelirikos.
Ehdotetun pykälän mukaan törkeästä rahapelirikoksesta
rangaistaisiin sitä, joka osallistuu kilpailun tai ottelun
lopputuloksesta sopimiseen tai joka käyttää hyväkseen
tällaisesta sopimuksesta saatua tietoa, jos teolla tavoitellaan
huomattavaa taloudellista hyötyä, aiheutetaan
huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai jos rikos tehdään
suunnitelmallisesti ja teko on myös kokonaisuutena arvostellen
törkeä. Rangaistusasteikko ulottuisi neljästä kuukaudesta
neljään vuoteen vankeutta. Yritys olisi rangaistava.
2. Pakkokeinolaki
5 a luku. Telekuuntelu, televalvonta ja tekninen tarkkailu
2 §. Telekuuntelun edellytykset.
Telekuuntelun edellytyksiä koskevaan pykälään
ehdotetaan lisättäväksi uusi 13 a
kohta. Tämä merkitsisi sitä, että telekuuntelu
olisi muiden edellytysten täyttyessä mahdollista
myös silloin, kun henkilöä epäillään
törkeästä rahapelirikoksesta. Telekuuntelun
mahdollistaminen on välttämätöntä,
jotta viranomaisilla olisi riittävät mahdollisuudet
tekojen selvittämiseen.