PERUSTELUT

Alueellisesti kohdennettu työllistämisen sivukulujen alentaminen on jo pitkään ollut esillä aluepoliittisten keinojen valikoimassa. Nykyiset toimenpiteet eivät kuitenkaan tasoita riittävästi kasvukeskusten ja hiljenevän maaseudun välillä vallitsevia olosuhde-eroja. Myös kaksi määräaikaista kokeilua työnantajan sosiaaliturvamaksun vapauttamisesta on käynnissä. Toinen koskee Kainuuta ja toinen eräitä Lapin kuntia ja saaristokuntia. Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005—2009 (1094/2004)on voimassa 1.1.2005—31.12.2009. Lapin ja saaristokuntia koskeva laki (1200/2002) on määräaikainen vuosille 2003—2005 .

Yksityinen työnantaja, valtion liikelaitos, Kainuun hallintokokeilualueen kunnat sekä Kainuun maakuntahallinto saavat laissa säädetyillä edellytyksillä viiden vuoden ajaksi vapautuksen velvollisuudesta suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksua. Lakia sovelletaan em. työnantajiin, joilla on tuloverolain (1535/1992) 13 a §:ssä tarkoitettu kiinteä toimipaikka jossakin seuraavista kunnista: Kajaanin ja Kuhmon kaupungit, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kunnat.

Pohjois-Karjalan vaikean työttömyys- ja kuntataloustilanteen vuoksi olisi perusteltua laajentaa työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuvapautuksen alueellista soveltamisalaa myös eräisiin Pohjois-Karjalan kuntiin, jotka sijaitsevat Kainuun hallintokokeilualueen lähettyvillä. Lakialoitteessa esitetään, että maksuvapautuksen piiriin otettaisiin Ilomantsi, Lieksa, Nurmes ja Valtimo.

Kuntien yrittäjät ovat nyt maakuntarajan pohjoispuolen yrittäjiä huonommassa asemassa. Etu on yrityksestä riippuen kolmesta viiteen prosenttiin. Yritykset ovat pääosin pieniä ja erittäin työvoimavaltaisia, joten työnantajan sosiaaliturvamaksujen vapauttamisella on todellista merkitystä. Lakialoitteella pyritään aikaansaamaan erityisesti myönteisiä yritysvaikutuksia ja edistämään etenkin pk-yritysten ja kuntien työllistämisedellytyksiä ja työllisyyttä sekä vaikuttamaan suotuisasti muuttoliikkeeseen.

Olosuhteet em. kuntien kohdalla eivät juurikaan poikkea Kainuun ja Lapin kuntien tilanteesta. Kyseiset alueet ovat harvaanasuttuja ja välimatkat ovat pitkät, mikä lisää yritysten kustannuksia muuhun maahan nähden. Samoin väestö- ja työttömyysrakenne ovat samankaltaisia. Kainuu on korkean työttömyyden ja pitkään jatkuneen muuttotappion aluetta. Muun muassa alueen yritysten vähäinen määrä ja julkisen sektorin työpaikkojen nopea väheneminen viime vuosikymmenellä ovat vaikuttaneet alueen kehitykseen.