PERUSTELUT

Rintamaveteraanin aviopuoliso on voinut osallistua rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuksen mukaisesti laitoskuntoutukseen samanaikaisesti rintamaveteraanin kanssa vuodesta 1994 lähtien. Yhteisen kuntoutuksen edellytyksenä on avioliitossa eläminen. Aviopuolisolla ei siten ole oikeutta itsenäisesti päästä kuntoutukseen. Kysymys avopuolisoiden asemasta on noussut aika ajoin esille, mutta kuntoutusoikeuden laajentamista avopuolisoille ei ole vielä toteutettu.

Tilastojen mukaan noin puolet veteraaneista valitsee laitoskuntoutuksen avokuntoutuksen sijaan. Erityisesti Lapissa, jossa laitoshoitopaikat sijaitsevat usein jopa satojen kilometrien päässä veteraanin asuinpaikasta, on tärkeää, että heikkokuntoisten rintamaveteraanien ei tarvitse lähteä pitkien matkojen taakse yksin, vaan he saavat ottaa aviopuolisonsa mukaan kuntoutukseen. Onkin todettu, että toisen henkilön apua päivittäin tarvitsevien veteraanien kuntoutuksen tehokkuutta voi merkittävästi edistää kuntoutus, johon myös puoliso osallistuu. Rintamaveteraanien tahto useissa tapauksissa onkin, että he ottavat tutun puolisonsa tuekseen matkoja ja kuntoutustoimintaa varten.

Laissa rintamaveteraanien kuntoutuksesta ei kuitenkaan oteta huomioon elämäntilannetta, jossa ihmiset saattavat kypsemmälläkin iällä aloittaa uuden parisuhteen ja elää avoliitossa yhteistaloudessa menemättä naimisiin. Avoliitossa elävät on huomioitu esimerkiksi useissa sosiaalietuuksia koskevissa laeissa tasavertaisina avioliitossa elävien kanssa. Avopuolison osallistuminen kuntoutukseen yhdessä sotaveteraanin kanssa tukisi rintamaveteraanien kuntoutusta samalla tavoin kuin aviopuolisonkin tapauksessa.

Veteraanikuntoutusmäärärahan riittävyydestä käydään niin ikään keskustelua. Sosiaali- ja terveysministeriöstä todetaan, että nykyiset kuntoutusmäärärahat perustuvat tarveharkintaan ja ne pyritään kohdentamaan niille, jotka eniten tarvitsevat kuntoutusta, ja koska määräraha on rajallinen, on toistaiseksi pitäydytty nykykäytännössä, jonka mukaan kuntoutusoikeus on vain aviopuolisoilla.

On kuitenkin hyvä huomata, että tässä lakialoitteessa on kyse kuntoutusoikeuden jakamisesta. Veteraaneilla on lain nykyisen tulkinnan mukaan oikeus jakaa esimerkiksi 10 päivän kuntoutus oman aviopuolisonsa kanssa periaatteella 5+5, jolloin sekä veteraani että hänen aviopuolisonsa voivat molemmat olla viisi päivää kuntoutuksessa. Tästä ei siis koidu merkittäviä kustannuksien lisäyksiä, kun yhteenlaskettu kuntoutusaika on sama. Tällä lakialoitteella halutaan antaa avopareille oikeus jakaa kuntoutus oman puolison kanssa samalla periaatteella kuin lain nykyinen tulkinta sen määrittelee aviopuolisoiden osalta. Lakimuutoksesta ei siten seuraisi huomattavia kustannuksia.

Hallitusohjelmassa todetaan, että hallituksen tavoitteena on huolehtia koko veteraanisukupolven hyvinvoinnista. Tämä tapahtuu kehittämällä veteraanien ja sotainvalidien sosiaaliturvaa ja palveluja. Erityisesti riittäviin kotipalveluihin ja nykyistä yksilöllisempään kuntoutukseen kiinnitetään hallitusohjelmassa erityistä huomiota. Veteraanien toiveiden huomioiminen kuntoutusoikeuden jakamisen mahdollistamisella myös avopuolison kanssa noudattaisi täten hyvin myös hallitusohjelman linjauksia.