Suomen työttömyysaste on korkea, ja erityisesti matalapalkka-aloja vaivaa työvoimapula. Työmarkkinoilla on laajan tukiviidakon luomia kannustinloukkuja, jotka tekevät työttömän hakeutumisesta osa-aikaiseen, matalapalkkaiseen työhön usein kannattamatonta. Työn vastaanottamisesta on tehtävä kannattavampaa. Työttömyysetuuden suojaosan korottaminen on yksi keino joustavoittaa työttömien mahdollisuuksia vastaanottaa töitä. Samalla se on ensimmäinen askel kohti Saksan mallin mukaisten minitöiden käyttöönottoa Suomessa.  

Työttömyysturvalain 4 luvun 5 §:n mukaan työttömyysetuuden suojaosa on 300 euroa kuukauden sovittelujakson aikana sekä käytettäessä 4 §:n 2 momentin mukaista laskennallista tuloa ja 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Suojaosaa ehdotetaan korotettavaksi 500 euroon kuukauden sovittelujakson aikana sekä käytettäessä 4 §:n 2 momentin mukaista laskennallista tuloa ja 465 euroon neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujakson aikana. Koronapandemian aikana työttömyysetuuden suojaosaa korotettiin väliaikaisesti aloitteen ehdotusta vastaavalla tavalla (laki väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-pandemian vuoksi). Hallituksen esityksessä (HE 120/2021 vp) todettiin, ettei väliaikaisen korotuksen vaikutuksia ole näin lyhyellä aikavälillä ehditty arvioida luotettavasti. Lisäksi työmarkkinatilanne on pandemian vuoksi ollut poikkeuksellinen.  

Kaikki toimet pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ja työttömien työllistymiskynnyksen madaltamiseksi on otettava käyttöön. Elinkustannusten nousun keskellä suojaosan korottaminen tarjoaisi monille tervetulleen mahdollisuuden nostaa tulotasoaan työtä tekemällä. Ehdotettu muutos kannustaa aktiivisuuteen silloinkin, kun kokoaikaista työtä ei ole tarjolla. Työttömyysetuuden korotettu suojaosa antaa myös mahdollisuuden pitää yllä työelämäkontaktia ja osaamista kokoaikaista työtä etsiessä. Osa-aikainen työ auttaa työtöntä saamaan jalkaa oven väliin työmarkkinoille, mikä lisää tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia. Työttömyysjakson aikana työskentelevät työllistyvät todennäköisemmin kokoaikaisesti kuin yhtä kauan kokonaan työttömänä olleet (Kyyrä, Matikka ja Pesola 2018: Työttömyysturvan suojaosa ja työttömyyden aikainen työskentely. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2018). 

Pienikin mahdollisuus tehdä työtä työttömyyden aikana madaltaa työelämään lähtemisen kynnystä ja ehkäisee syrjäytymistä. Samalla ehdotettu muutos toisi työttömät nykyistä paremmin potentiaaliseksi työvoimaksi osa-aikaisiin töihin aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta.  

Työttömyysetuuden suojaosan nosto 500 euroon vuonna 2023 lisäisi työttömyysturvamenoa 65 miljoonalla eurolla, mutta vähentäisi asumistuen ja toimeentulotuen kuluja yhteensä 9 miljoonalla eurolla. Lisäksi uudistus kasvattaisi laskelman mukaan kuntien verotuottoja 20 miljoonalla eurolla sekä tuloveroa, Yle-veroa, pääomatuloveroja ja kirkollisveroa yhteensä noin 3 miljoonalla eurolla. Uudistuksen nettovaikutus julkisen talouden rahoitusasemaan olisi näin ollen noin -35 miljoonaa euroa. Uudistuksen positiiviset vaikutukset näkyvät työllisyydessä ja työmarkkinoilla sekä ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina. 

Aloite sisältyy kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2023.