Liiketoiminnan ollessa vähäistä liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Voimassa oleva arvonlisäverolain 3 §:n mukaan liiketoiminta katsotaan vähäiseksi, jos tilikauden laskettava liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Jos 10 000 euron raja ylittyy tai yritys on rekisteröitynyt vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka raja ei ylity, on veroa maksettava kaikesta tilikauden myynnistä arvonlisäverolain mukaan. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt pienyritys voi saada arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen arvonlisäverosta. Yrityksen liikevaihto ratkaisee, saako yritys huojennusta ja mikä on huojennuksen määrä. Huojennukseen ei vaikuta yritysmuoto. 

Vaikka hallituksen esittämä korotus 15 000 euroon on hyvä muutos, on korotusvaraa vielä enemmän. Esimerkiksi Italiassa ja Itävallassa alaraja on 30 000 euroa ja Isossa-Britanniassa noin 81 000 euroa ja Japanissa on vielä korkeampi. Arvolisänveron alaraja helpottaa yrityksen hallintoa, ja siten alarajan isompi korotus auttaisi yrittäjyyttä ja pieniä yrittäjiä suoriutumaan velvoitteistaan nykyistä paremmin, kun alv-velvollisuuden ulkopuolelle voisi jäädä useampi pienyritys. Monilla toimialoilla on myös sivutoimisia yrittäjiä, joille hallinnon keventäminen edistää yritystoiminnan ylläpitämistä ja edistämistä.  

Mikäli alv-alarajaa nostetaan kovin korkealle, on tietysti mahdollista, että kilpailu vääristyy. Alarajan korotus 20 000 euroon ei kuitenkaan vielä ole niin merkittävä korotus, että vääristymää voitaisiin katsoa tapahtuvan.  

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vuoden 2021 vaihtoehtobudjettiin.