Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tällä lakialoitteella ehdotetaan, että terapiatakuu-kansalaisaloitteessa esitetyn mukaisesti mielenterveyslakiin (1116/1990) lisätään uusi 4 a § ja muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 6 luvun 27 §:n 2 momentin 3 kohta.
Mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut ja saatavuus heikentynyt. Mielenterveyden häiriöihin ei tällä hetkellä saa apua, ja tilanteet pääsevät kriisiytymään. Ajoissa saatu apu mielenterveyden häiriöihin säästää niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin kustannuksia.
Tehokkaita, tutkimusnäyttöön perustuvia lyhytinterventioita ei ole riittävästi tarjolla julkisissa mielenterveyspalveluissa. Psykososiaalisilla lyhytinterventioilla tarkoitetaan mielenterveystyön ammattilaisen toteuttamaa varhaisessa vaiheessa annettavaa hoitoa, jolla voidaan tarttua ongelmiin ajoissa ja vaikuttavasti.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan julkisessa perusterveydenhuollossa mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan sekä muihin psykososiaalisiin lyhytinterventioihin. Terapiatakuuta koskeva kansalaisaloite (KAA 10/2019 vp) saapui eduskunnan käsiteltäväksi 22.10.2019. Terapiatakuussa varhainen mielenterveyden hoito tuodaan saataville perusterveydenhuoltoon. Hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi ja hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä arviokäynnistä. Terapiatakuun esittämässä mallissa lyhytpsykoterapiaa ja muita psykososiaalisia lyhytinterventioita olisi tarjolla kaikille ikäluokille, kaikissa mielenterveyden ongelmissa ja joka puolella maatamme. Lyhtyinterventioilla voitaisiin auttaa myös päihdeongelmien kanssa kamppailevia. Lyhytinterventioon ei tarvittaisi erikoislääkärin antamaa diagnoosia eikä lähetettä. Hoitoa voisivat antaa mielenterveystyötä tekevät terveyskeskusten ammattilaiset.
Köyhyyden ja mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. KELAn kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan pääseminen on vaikeaa, sen kriteerit ovat tiukat, ja alueellinen saatavuus vaihtelee. Lapissa tarve psykoterapialle on kolminkertainen Uuteenmaahan verrattuna, mutta terapiaa on tarjolla Lappia enemmän Uudellamaalla. Mielenterveyden ongelmat myös eriarvoistavat kansalaisia. Ilman kuntoutustukea terapia on kallista ja jättää pienituloiset sen ulkopuolelle.
Terapiatakuun toteuttaminen maksaisi arvion mukaan noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Sen toteuttamisessa voidaan käyttää osittain myös olemassa olevia resursseja niitä uudelleen kohdentamalla. Kustannusarvioon sisältyy sekä lisähenkilökunta että nykyisen henkilökunnan lisäkoulutus. Terapiatakuun toteuttamiseen tarvittaisiin noin 800 henkilötyövuoden työpanos. Tällä panoksella voitaisiin kuntouttaa nopeasti takaisin työelämään tuhansia kansalaisia ja saavutettaisiin mittavat kustannussäästöt etuuksien käytön vähenemisen ja ansiotuloverojen nousun myötä. Kokonaisuutena uudistus vähentäisi yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisäisi merkittävällä tavalla kansalaisten hyvinvointia.
Aloite on osa Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettia vuodelle 2021.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,