Vuodesta 1997 alkaen alueellisena kokeiluna sovellettu yksityishenkilön tuloverotuksessa tehtävä kotitalousvähennys laajeni koko maata koskevaksi vuonna 2001. Sen tarkoituksena on kannustaa kotitalouksia teettämään palvelualan yrityksillä tai palkkaamaan itse työntekijöitä suorittamaan hoiva- ja hoitotyötä sekä asunnon kunnossapitoon ja perusparannukseen liittyvää työtä.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien palvelujen käyttö on laajentunut koko ajan, ja vuonna 2004 ylitettiin 100 miljoonan euron raja ostettujen palvelujen määrässä. Pimeästi teetetty kotitaloustyö on vähentynyt, kun työn teettäjät ovat ryhtyneet ilmoittamaan maksamansa palkat ja suoritukset veroilmoituksessaan vähennyksen saamiseksi. Siten kotitalousvähennyksen käyttöön ottaminen on vähentänyt merkittävästi harmaata taloutta.

Palvelusektori on Suomessa alikehittynyt. Tehtyjen selvitysten mukaan kotitalousvähennyksen käytön laajentuminen on lisännyt kotitalouspalveluja tarjoavien yritysten lukumäärää ja kasvattanut alan yritysten kokoa.

Kotitalousvähennyksen saannin edellytykset on tarkoin rajattu hoiva-, hoito-, kodinhoito- ja remontointityöhön. Vähennyksen saaminen edellyttää työn tekemistä asiakkaan kotona. Kotitalousvähennyksen käyttöalan laajentamisella voidaan edelleen edistää suomalaisten kiinnostusta palvelujen käyttämiseen ja samalla tukea palvelumarkkinoiden kehittymistä. Kotitalousvähennyksen soveltamisalaa tulisi laajentaa kattamaan monipuolisesti kotiin liittyviä korjaus- ja kunnostustöitä. Erilaiset huolto- ja korjaustyöt edellyttävät nykyisin kodin tekniikan ja materiaalien kehittymisen vuoksi erityistaitoja samalla tavoin kuin rakentaminen, joka on vähennyksen piiriin hyväksytty.

Vähennyksen piirin laajentamista tulee pohtia myös nykykodin näkökulmasta. Lähes kaikissa kotitalouksissa on tietokone. Sitä käytetään laskujen maksuun, tiedon ja palveluiden hakuun sekä kommunikointiin. Tietokoneiden käyttöön liittyvät tekniset ongelmat ovat tavalliselle käyttäjälle vaikeita. Analogisten tv-lähetysten päätyttyä on kotien perustiedonsaanti edellyttänyt uusiin laitteisiin investoimista ja uusien teknisten laitteiden käytön opettelemista. On odotettavissa, että tv-lähetysten vastaanottoon liittyvien laitteiden ylläpitoon tarvitaan jatkossakin ulkopuolista neuvontaa. Kotien teknistyessä kodinkoneiden ja ilmastointi- ja hälytyslaitteiden huolto- ja korjauspalvelujen tarve kasvaa. Pesulapalvelut ja huonekalujen verhoilu ovat kodin perushuoltotyötä siivouksen tavoin.

Työn tekemistä ei tulisi rajata pelkästään kodissa tapahtuvaksi, vaan palvelun luonteen vuoksi esimerkiksi pesulapalvelut ja koneiden huolto tulisi voida teettää vähennystä hyödyntäen myös kodin ulkopuolella, palvelun tarjoajan toimipisteessä.