Hallitus esittää lisätalousarvioesityksessään, että päästökauppatuloja arvioidaan kertyvän 90 milj. euroa budjetoitua enemmän. Lisäys johtuu päästöoikeuden hinta-arvion noususta. Päästöhuutokauppa alkaa toimia aiempaa paremmin ja siitä saatavat tulot lisääntyä, joten päästökauppatulot tulisi ohjata varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.  

Tulevaisuudessa merkittävä osa kehitysyhteistyön rahoitustarpeista tulee kohdistumaan nimenomaan ilmastotyöhön. Samaan aikaan Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen taso on kuitenkin laskenut vuoden 2015 jälkeen merkittävästi verrattuna vuosiin 2013—2015. Ilmastorahoituksen leikkaukset ovat vastoin Agenda 2030:n sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.  

YK:n hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet sekä Pariisin ilmastosopimus edellyttävät kehittyneiltä mailta lisää rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Edellisen hallituksen aikana luotiin yksi innovatiivisista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä, päästöhuutokauppatulojen käyttäminen kokonaisuudessaan kehitysrahoitukseen, ennen kaikkea kansainvälisiin ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin. Tämä suomalainen innovaatio on saanut laajaa kiitosta maailmalla, ja lisäpanostus auttaisi nostamaan Suomen ilmastorahoitusta, joka on ollut selvästi laskussa.