LISÄTALOUSARVIOALOITE 12/2010
vp
LTA 12/2010
vp - Eero Heinäluoma /sd ym.
Tarkistettu versio 2.0
Määrärahan osoittaminen työllistämis-,
koulutus- ja erityistoimiin
Eduskunnalle
Menneiden lamojen tärkein opetus on se, että työttömyyden
nousua on torjuttava välittömästi kaikin
keinoin. Työllistämistoimiin on varattava riittävät
määrärahat niin, että mahdollisimman moni
pääsee aktiivitoimenpiteisiin. On parempi tarjota
työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia kuin päästää ihmisiä syrjäytymään
työelämästä.
Suomen elvytyspolitiikassa on aktiivinen työvoimapolitiikka
kuitenkin pahasti laiminlyöty. Yritysten, työpaikkansa
säilyttäneiden palkansaajien sekä eläkeläisten
verotusta on kevennetty tuntuvasti, mutta työttömille
ei ole riittänyt merkittävää lisärahaa
koulutukseen tai muihin aktiivitoimenpiteisiin. Työttömyyden
kasvaessa aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahat
eivät ole nousseet tarvetta vastaavasti. Näin
ollen työvoimapalvelujen ja koulutuksen ulkopuolelle on
jäänyt suuri osa aktiivitoimenpiteisiin haluavista.
Esimerkiksi OECD toteaa Employment Outlook -raportissaan (2009),
että vuosina 2008—2010 Suomen panostukset aktiiviseen
työvoimapolitiikkaan ovat eurooppalaisessa katsannossa varsin
vaatimattomalla tasolla. Vain Belgia lisäsi työvoimapolitiikan
aktiivitoimien rahoitusta vähemmän kuin Suomi.
Työttömyysasteen odotetaan nousevan tänä vuonna
ainakin 10 prosenttiin. Nuorten eli 15—24-vuotiaiden työttömyysasteen
odotetaan nousevan 24 prosenttiin tänä vuonna.
Lisätalousarviossaan hallitus esittää nuorisotyöttömyyden torjuntaan
aktiivisen työvoimapolitiikan momentille noin 32 miljoonaa
euroa. On toki positiivista, että nuorisotyöttömyyteen
satsataan, sillä esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu ei
nyt riittävän tehokkaasti toteudu. Kasvussa olevan
nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden
vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi tarvitaan
kunnianhimoisempia toimenpiteitä kuin hallituksen esittämät
toimet. Työvoimapolitiikan määrärahojen
kokonaismäärää onkin nostettava.
Nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn olisi
muutoinkin tullut tarttua rivakasti ja jo aiemmin — hallitus
on toimenpiteineen auttamattomasti myöhässä.
On muistettava, että nuoren pysyvä syrjäytyminen
työmarkkinoilta aiheuttaa yhteiskunnalle noin miljoonan
euron kustannukset.
Työvoimapolitiikan määrärahoihin
tarvitaan esitettyä suurempi korotus. Lisäksi
tukityöllistämistoimia on suunnattava nykyistä voimakkaammin
julkiselle sektorille.
Vaikka hallituksen esittämä lisäys
aktiivisen työvoimapolitiikan momentille nostaa työttömien
aktivointiastetta tälle vuodelle ennustetusta 21 prosentista,
on muistettava, että esimerkiksi hyvänä työllisyysvuonna,
vuonna 2008, työttömien aktivointiaste oli keskimäärin
28,8 prosenttia.
Työllistämistoimiin on varattava riittävät määrärahat
niin, että useampi työtön pääsee
aktiivitoimenpiteisiin. On parempi tarjota työ- ja kouluttautumismahdollisuuksia
kuin päästää ihmisiä syrjäytymään
työelämästä. Työelämän
rakennemuutoksiin voidaan silloin helpommin vastata ja työttömyydestä rakentaa
silta työhön.
Heinolassa sijaitsevan Reuman sairaalan konkurssi uhkaa korkeatasoisen
reumahoidon ylläpitoa. Reumaosastoja on monissa sairaaloissa,
mutta ydinosaaminen, reumasairauksien ortopedia, lasten reuman hoito
ja vaikeaa reumaa sairastavien kuntoutus järjestetään
vain Heinolassa. Reuman sairaala toimii myös opetussairaalana jopa
maailmanlaajuisesti. Sairaalan lopetus onkin suuri menetys. Se on
menetys paitsi reumapotilaiden ja asiantuntijaosaamisen keskittämisen kannalta,
myös siksi, että sen myötä häviää miltei
300 työpaikkaa. Hallitus on tyytynyt levittelemään
käsiään sairaalan vaikeuksien edessä.
Kahden miljoonan euron määrärahalla sairaalan
toimintaa voitaisiin jatkaa tämän vuoden loppuun
ja samalla etsiä pysyvää ratkaisua sairaalan
toiminnan jatkamiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2010 lisätalousarvioon
momentille 32.30.51 lisäyksenä 52 000 000
euroa, josta työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin
osoitetaan 50 000 000 euroa ja 2 000 000
euroa Heinolan Reuman sairaalan toimintojen jatkamisen varmistamiseen.
Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta
2010
- Eero Heinäluoma /sd
- Jouko Skinnari /sd
- Antti Kalliomäki /sd
- Matti Ahde /sd
- Pia Viitanen /sd
- Jutta Urpilainen /sd
- Maarit Feldt-Ranta /sd
- Saara Karhu /sd
- Lauri Kähkönen /sd
- Esa Lahtela /sd
- Susanna Huovinen /sd
- Tarja Filatov /sd
- Sirpa Paatero /sd
- Raimo Piirainen /sd
- Merja Kuusisto /sd
- Jukka Gustafsson /sd
- Ilkka Kantola /sd
- Matti Saarinen /sd
- Kari Rajamäki /sd
- Satu Taiveaho /sd
- Heli Paasio /sd
- Pauliina Viitamies /sd
- Tuula Peltonen /sd
- Jacob Söderman /sd