LISÄTALOUSARVIOALOITE 20/2006 vp

LTA 20/2006 vp - Lauri Oinonen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen jalkaväkimiinoja korvaavien järjestelmien suunnitteluun ja valmistuksen aloittamiseen Keuruun Pioneerivarikolla

Eduskunnalle

Keuruun Pioneerivarikko on toiminut Keuruun-Kalettoman alueella 64 vuoden ajan. Henkilöstön vahvuus on vaihdellut aikojen saatossa runsaastikin ollen esimerkiksi vuonna 1993 114 palkattua henkilöä. Maa-alueiden ja kiintestöjen osalta ollaan nykytilanteessa kehityskaaressa laajimmillaan. Rakentaminen on edennyt useassa eri vaiheessa portaittain. Viimeinen merkittävä rakentamiskausi oli 1960—1970-luvuilla. Viimeisempiä rakentamisen kohteita ovat olleet uudet varastot 1990-luvulla. Keuruun Pioneerivarikon tehtäviä ovat mm. pioneeriaselajin välineistä ja materiaalista vastaaminen sekä räjähtävän materiaalin valmistus ja huolto. Lisäksi varikko osallistuu virka-avun antamiseen turvallisuusalan viranomaisille: poliisi, palotorjunta, yritysturvallisuus. Viime vuosien merkittäviä ulkopuolisia töitä olivat mm. Myyrmannin räjähdyksen täydellinen rekonstruktio keskusrikospoliisin kanssa ja ydinvoimaloiden ovien lujuustestaukset räjähdyksiä vastaan sekä poliisien toimittaman vaarallisen materiaalin tutkiminen. Tilapäisvarastointi ja hävittäminen ovat myös osa varikon toimintaa.

Palkattua henkilöstöä varikolla on 82 henkilöä, joiden keski-ikä on 46 vuotta. Sotilaita on 10 ja siviileitä 72, joista naisia 20 ja miehiä 62. Sotilaista puolet on teknikko- tai insinööritaustaisia erikoisupseereita. Siviilihenkilöstö on pääosin hallinnon, metallinkäsittelyn, koneasennuksen, varastotyön ja lataamotyön ammattilaisia. Valtaosa heistä on saanut peruskoulutuksen lisäksi oman erikoisalansa koulutuksen työpaikallaan. Varikko on yksi Keuruun suurimmista teollisista työnantajista. Varikon käytössä on yhteensä lähes 570 hehtaaria maa-aluetta, joka jakautuu kahteen osaan. Pääosa, 550 ha, on varikon yhteydessä ja 20 ha on laatu- ja koeräjäytyskäytössä 20 km:n päässä. Varikon alue on pääosin tiestön ja asutuksen rajaamaa, joten merkittäviin aluelaajennuksiin ei ole reaalisesti mahdollisuuksia. Maa-alue suoja-aineineen mahdollistaa nykymääräysten mukaisen tarkoituksenmukaisen toiminnan. Varikon alueisiin tai lähialueeseen ei kohdistu kaavoitustarpeita asumis-, virkistys- tai teollisuuskäyttöön. Kun eduskunnassa tehtiin ratkaisua jalkaväkimiinoista luopumiseksi, oli sovittu se, että jalkaväkimiinoja korvaavia järjestelmiä kehitettäessä otetaan huomioon olemassa oleva varikkokapasiteetti. Tällä nimenomaan käytännössä tarkoitettiin Keuruun Pioneerivarikolle tulevaa tehtävää sen muun toimintojen ohella. Nyt tähän tarkoitukseen tulisi varata erityinen aloitusmääräraha, 2 500 000 euroa.

Jotta Keuruun Pioneerivarikon työpaikkojen väheneminen 200 henkilön muuttotappiosta vuosittain kärsivästä Keuruun kaupungista voitaisiin välttää, tulisi uudelleen selvittää vuonna 1997 tehty esitys Keuruulla olevan varikon kehittämisestä pioneeri- ja suojelutoimialojen varikoksi Suomessa. Suojelutoimialan tehtävät tulevat kantamaan moninaisten uhkakuvien lisääntyessä biologisen ja kemiallisen sodankäynnin uhkan sekä ydinonnettomuuksien ja sotien varalta toimimisen. Tämän vuoksi puolustusvoimissa tarvittaisiin tulevaisuudessa keskitetty vastuunkantaja tälle sektorille. Kuten edellä on ilmennyt, Keuruun Pioneerivarikolla on tällä hetkellä jo nyt monet valmiit ja kehitettävät mahdollisuudet. Erityisesti on huomattava hyvät synergiaedut Keuruulla toimivan Pioneerirykmentin kanssa, jossa on pioneeri- ja suojelualojen koulutusta varusmiestasolta aina korkeakouluasteelle saakka.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2006 lisätalousarvioon momentille  27.10.16 lisäyksenä 2 500 000 euroa jalkaväkimiinoja korvaavien järjestelmien kehitystyön aloittamiseen Keuruun Pioneerivarikon toimintojen yhteydessä.