Ehdotus neuvoston päätökseksi

Ehdotetun neuvoston päätöksen tarkoituksena on vahvistaa vuonna 2002 perustetun Eurojust-yksikön roolia rajat ylittävien, vakavien rikosten esitutkintaa ja syytetoimia koordinoivana toimielimenä.

Nyt käsiteltävänä oleva päätösehdotus perustuu 14 jäsenvaltion aloitteeseen. Eurojustin tehtäviin ei ehdoteta merkittäviä muutoksia, mutta sen kokoonpanoa ja kansallisten jäsenten roolia esitetään vahvistettavaksi. Lisäksi ehdotetaan perustettavaksi erityinen yksikkö kiireellisten tapausten käsittelyä varten. Kansallisille jäsenille ehdotetaan tiettyjä vähimmäistoimivaltuuksia. Myös kansallisten jäsenten tiedonsaantioikeutta esitetään laajennettavaksi ja tietojenvaihtoa tehostettavaksi Eurojust-yksikön sekä jäsenvaltioiden ja kansallisten jäsenten välillä. Ehdotus velvoittaa perustamaan kuhunkin jäsenvaltioon kansallinen koordinaatiojärjestelmä tehostamaan tiedonkulkua Eurojustin ja jäsenvaltioiden välillä.

Päätösehdotus sisältää lisäksi säännöksiä Eurojust-yksikön ja muiden yhteistyötahojen, kuten Europolin ja Euroopan oikeudellisen verkoston, välisten suhteiden tiivistämisestä. Päätösehdotuksessa säännellään lisäksi Eurojust-yksikön suhteista kolmansiin valtioihin.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Eurojustin toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. Eurojustilla on keskeinen ja kasvava rooli rajat ylittävien rikosten tutkinta- ja syytetoimien koordinoimisessa. On tärkeää, että sen toimintaa kehitetään käytännön kokemusten perusteella.

Eurojust-yksikkö olisi jatkossakin säilytettävä rikostutkintaa ja syytetoimia koordinoivana toimielimenä. Eurojust-yksikköä ei tulisi kehittää ylikansalliseksi syyttäjäorganisaatioksi eikä sille myöskään tulisi myöntää ylikansallisia valvontavaltuuksia. Eurojust-yksikköä vahvistettaessa ei muutenkaan tulisi mennä pidemmälle kuin mikä on tarpeen, jotta Eurojust-yksikkö voi koordinointitehtävänsä asianmukaisesti hoitaa.

Se, että oikeusapuyhteistyö toimii tehokkaasti ja nopeasti, on sinänsä kannatettavaa. Artiklassa 5a ehdotettu kiireellisiä tapauksia varten perustettava yksikkö, jossa kaikkien kansallisten jäsenten olisi oltava ympärivuorokautisesti tavoitettavissa, vaikuttaa tarpeettoman byrokraattiselta. Jatkokäsittelyssä tulisi myös harkita muita tapoja sen varmistamiseksi, että oikeusapupyyntöön saadaan tarvittaessa vastaus jäsenvaltiosta mihin vuorokauden aikaan tahansa.

Valtioneuvosto kannattaa sitä, että päätökseen kirjataan nykykäytännön mukaisesti Eurojustin mahdollisuus kollegiona antaa jäsenvaltioille suosituksia toimivaltaristiriitojen ratkaisemisessa. Tällaisilla suosituksilla, joita käytännössä on myös noudatettu, voidaan estää ns. ne bis in idem -tilanteiden syntyminen eli se, että henkilö joutuisi tuomituksi samasta rikoksesta useassa jäsenvaltiossa. Kollegio voisi antaa suosituksia myös ns. negatiivisista toimivaltaristiriidoista eli esittää näkemyksensä siitä, missä jäsenvaltiossa syyte tulisi nostaa, jos yksikään toimivaltainen jäsenvaltio ei ota rikosasiaa käsiteltäväkseen. Käytännössä se on antanut suosituksia myös tällaisissa tilanteissa.

Yhteisten vähimmäistoimivaltuuksien määrittelemistä Eurojustin kansallisille jäsenille voidaan tietyin varauksin ja selvennyksin kannattaa. Saatujen tietojen mukaan jäsenten toimivaltuuksissa nykyisin on suuria eroja, mikä on vaikeuttanut Eurojustin toimintaa käytännössä. On esiintynyt tilanteita, joissa Eurojustin kautta ei ole saatu riittävän nopeasti välitettyä pyyntöä esimerkiksi valvotun läpilaskun sallimiseksi. Kansallisille jäsenille myönnettävien toimivaltuuksien tulee kuitenkin olla riittävän joustavasti määritelty ja siten, että toimivaltuus rajataan siihen, mikä on tarpeen käytännön yhteistyön toimivuuden varmistamiseksi. Suomessa tutkittavana olevassa asiassa lähtökohtana tulisi olla se, että jäsen voisi ryhtyä toimenpiteisiin asiassa vain kansallisen viranomaisen pyynnöstä ja tämän antamien ohjeiden perusteella. Tilanteissa, joissa Suomelta pyydetään oikeusapua, kansallisen jäsenen roolina tulisi olla oikeusapupyynnön välittäminen toimivaltaiselle viranomaiselle.

Kansallisen jäsenen toimivalta päättää itse oikeusaputoimenpiteestä tulisi rajata kiiretilanteisiin, joissa yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen ei saada. Kansallisen jäsenen toimivaltuuksia on myös tarkasteltava yhteydessä Eurojust-yksikön toimivaltasäännöksiin. Eurojust-yksikölle ei tule myöntää operationaalisia tutkintavaltuuksia tai syytetoimivaltaa.

Riittävä joustavuus tulisi säilyttää myös tietojenvaihtoon liittyvissä säännöksissä. Eurojustille tulisi toimittaa tietoa sen toiminnan kannalta merkityksellisistä asioista, mutta jäsenvaltioita ei tulisi velvoittaa esimerkiksi ilmoittamaan Eurojustille sellaisista vastavuoroisen tunnustamisen instrumentteihin tai muuhun rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvistä soveltamistilanteista, jotka eivät millään tavoin liity Eurojustin toimintaan tai joissa esimerkiksi ei ole ilmennyt tarvetta saattaa asiaa Eurojustin ratkaistavaksi. Kaiken kaikkiaan liiallista byrokratiaa tulisi välttää.

Päätösehdotuksen säännökset Eurojustin tai sen kansallisen jäsenen oikeudesta saada tietoa vaativat vielä lisäselvityksiä ja tarkennuksia. Päätösehdotuksessa kansalliselle jäsenelle ehdotetaan oikeus saada hyvinkin arkaluontoista poliisin rikostiedusteluun liittyvää tietoa. Eurojustin tai sen kansallisen jäsenen oikeus tiedonsaantiin tulisi rajata vain siihen, mikä on tarpeen Eurojustin esitutkinnan ja syytetoimien koordinointiin sekä jäsenvaltioiden välisen rikosoikeusapuyhteistyön helpottamiseen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.

Oikeus päästä erilaisiin rekistereihin tai saada niistä tietoa tulisi kuitenkin rajata siihen, mikä on tarpeen Eurojustin toiminnassa. Ei myöskään tule edellyttää tietojensaantioikeutta laajemmin kuin mitä jäsenellä kansallisesti oman lainsäädäntönsä mukaan on. Tarkempaa selvitystä edellyttää myös ehdotus Eurojustin kollegion pääsystä Europolin analyysitietokantoihin, sillä se näyttäisi edellyttävän Europol-yleissopimuksen muuttamista ja merkitsisi muutosta jäsenvaltioiden ja Europolin välisen tietojenvaihdon ja tiedonkäsittelyn nykytilaan ja sopimuspohjaan.

Valtioneuvosto kannattaa yhteistyön tiivistämistä Eurojust-yksikön ja muiden toimijoiden, kuten Europolin ja EJN:n, välillä.